Most read answers

Question Reads Rating Answered Open Answer
En osaa itse hakea sopivalla termillä, mutta olisiko jotain teosta eläinten latinakielisistä nimistä? Kiitos! 244 Esimerkiksi hakusanoilla eläintiede latinan kieli löytyy Suomen kansallisbibliografia Fennicasta Anna Novitskyn viisiosainen Eläintieteellinen sanasto, jossa kielinä ovat latina, suomi ja venäjä. Sarjan toinen osa on lintutieteen sanasto, joka löytyy Helmetistä hakusanoilla lintutiede latinan kieli.  Sarjan neljättä osaa ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta muut neljä kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin.   Eläintieteellinen sanasto 1 : Nisäkkäät Eläintieteellinen sanasto 2 : Linnut Eläintieteellinen sanasto 3 : Matelijat ja sammakkoeläimet Eläintieteellinen sanasto 5 : Selkärangattomat Sarjan neljättä osaa ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta se kuuluu esimerkiksi…
Saadaanko kirjojen kierrätyshyllyt taas käyttöön? 244 Meillä täällä Pasilan kirjastossa on kierrätyshyllyt saatu uudelleen käyttöön. Tiedustele omasta kirjastostasi onko heillä tämä toiminta jo käytössä. Helmet kirjastoissa on 34 kirjastoa, joissa on kirjakierratyspiste. Nämä kirjastot löydät täältä : Kirjastot ja palvelut | Helmet
Tervehdys. J. Goodwin, Bellini-kortti; kirjassa puhutaan hiekanlaskijan kuviosta. Mikä tämä on alkuperäiskielellä? Ja mikä tämä ylipäätään on? 244 "Hiekanlaskijan kuvio" on Jason Goodwinin alkuperäisessä englanninkielisessä The bellini card -kirjassa "The sand-reckoner's diagram". Kirjailijan mukaan se on neliön sisällä oleva kahdeksansakarainen tähti. https://jasongoodwinauthor.wordpress.com/2009/02/
Ovatko metrovaunut kapeampia briteissä kuin suomessa? 244 Metrovaunut ovat vaihtelevan levyisiä. Niiden leveys riippuu tietysti kiskojen ja tunnelien leveydestä.  Helsingin metro on leveäraiteinen rautatie, jonka raideleveys on 1522 mm. HSL metroliikenne ja sillä liikennöivät vaunut ovat 3,2 m levyisiä HSL Britannisassa, etenkin Lontoon metrossa, raideleveys vaihtelee, koska metro on rakennettu pitkän ajan kuluessa ja raidestandardit ovat ehtineet muuttua. 1,435 mm (4 ft 8+1⁄2 in) standard gauge (1863–pres.) 7 ft (2,134 mm) Brunel gauge (1863–1869)         Vaunutkin ovat kapeassa käytävässä kapeampia 2.92 m  Wikipedia  
Ennen oli yleisöpuhelimia joihin laitettiin kolikoita. 1990-luvulla oli yleisöpuhelimia joihin laitettiin puhelukortti. Pystyikö yleisöpuhelimeen soittamaan,… 244 Vastaukseni tähän kysymykseen on omakohtainen. Helsingin suomenkielisellä työväenopistolla oli 1980-luvulla puhelinpömpeli, missä luki numero millä ko. puhelimeen pystyi soittamaan. Olin juuri muuttanut Helsinginkadulle, ja minulle ei ollut vielä asennettu puhelinta uuteen kotiini. Soitin vanhemmilleni puhelun ilman markkaa ja tästä merkistä he tiesivät minun olevan työväenopiston puhelinkopissa odottamassa soittoa.
Erikoinen kyssymys... Olen soittanut noin 35v kitaraa ja vuosien saatossa olen myöskin monenmoista soitinta ja äänityslaitetta omistanut. Eli välillä on ollut… 244 Useissa Helmet-kirjastoissa on bassokitaroita, joita voi lainata käytettäväksi kirjastojen äänitysstudioissa: https://www.helmet.fi/fi-FI/Musiikki/Palvelut_musiikkiosastoilla/Soitti… Kotiin lainattavaa bassokitaraa ei valitettavasti kokoelmista löydy. Haun perusteella lainattavia bassokitaroita on Suomen kirjastoissa hyvin vähän. https://www.musiikkikirjastot.fi/musiikkipalvelut/soitinlainaus/ https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=OR&lookfor0%…
Yleisradion podcast-ohjelman Tiedetripin jaksoissa, jotka käsittelevät Eric Tigerstedtiä ja Michael Collinsia, soi taustalla sekä TV7-kanavalla ”Todistuksia”… 244 Mainitun Tiedetrippi-podcastin astronautti Michael Collinsista kertovassa jaksossa Unohdettu astronautti - Neil Armstrong ja Buzz Aldrin kävivät Kuussa, mutta kuka antoi kyydin? soi kohdasta 3:43 eteenpäin kuvailemaasi muistuttava, ambienttinen eli taustalla soiva, rauhallinen kappale, ja kohdassa 4:30 kuuluu valaan laululta kuulostava äänitehoste, jonka voi tulkita myös suden ulvonnaksi. Äänitehoste on todennäköisesti lisätty podcastiin jälkikäteen, koska sitä ei alkuperäisessä kappaleessa kuulu. Sama kappale kuuluu saman podcastin Eric Tigerstedtistä kertovassa jaksossa (The Tiger Manufacturing Company – Tarina suomalaisesta keksijästä ja epäonnesta) kohdasta 2:20 eteenpäin. Kappaleen tiedot ovat tässä: Tekijä(t): Rannar Sillard…
Mitä puulajeja Suomessa voi onnistuneesti kasvattaa kuusen, männyn ja koivun lisäksi? Mistä löytyy kattavaa luotettavaa tietoa niistä ja niiden ominaisuuksista… 244 Tietoa näistä aiheista voi hakea kirjastojen tietokannoista asiasanoilla metsänkasvatus, metsänhoito ja puulajit. Kirjoja suomalaisista puulajeista ja niiden kasvatuksesta sekä metsänhoidosta ja uudistuksesta: Valkonen, Sauli (2020): Metsän jatkuvasta kasvatuksesta, Metsäkustannus. Luoranen, Jaana (2020) Metsänuudistaminen, Metsäkustannus. Pihlström, Kåre (2020) Suomalaisten puut arjessa ja ajatuksissa, Metsäkustannus. Jatkuvaa kasvatusta jokametsään (2018), Itä-Suomen yliopisto. Haavan kasvatus ja käyttö (2000), Metsälehti-kustannus.   Verkosta Metsänhoidon suositukset-sivustolta löytyy tietoa metsän uudistamisesta eri puulajeille: https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/puulajin-ja-uudistamismenetelman-valinta/…
Voitteko suositella tuoreehkoja suomen- tai englanninkielisiä kirjoja aiheista New Yorkin kaupungin historia ja Afrikan mantereen historia? Kiitoksia! 244 New Yorkin historiaa käsitteleviä kirjoja: Dyja, Thomas: New York, New York, New York: Four Decades of Success, Excess, and Transformation (2021)   Horn, Stacy: Damnation Island: Poor, Sick, Mad, & Criminal in 19th-Century New York (2018) Kenneth, Goldsmith: Capital: New York, Capital of the 20th Century (2016) Luukka, Teemu: New Yorkin uhmatar : Tyyni Kalervon ja ikonisen metropolin tarina (2018) Wallace, Mike: Greater Gotham : a history of New York City from 1898 to 1919 (2017)  Wertz, Julia: Tenements, Towers & Trash: An Unconventional Illustrated History of New York City (2017) Lisää kirjoja täällä: https://www.goodreads.com/shelf/show/new-york-history   Ja Afrikan historiasta:…
Voihan kirjastoon rekisteröityä ja kortin saada ilman paikalle tuloa? Ollaan 40km päässä eikä oo autoo eikä linkkiä. 244 Kirjastokorttihakemuksen voi täyttää verkossa. Kortti on kuitenkin käytävä noutamassa paikan päältä mistä tahansa Keski-kirjastojen toimipisteestä henkilökunnan palveluaikana (ei omatoimiaika). Tämä johtuu siitä, että asiakkaaksi alkavan on todistettava henkilöllisyytensä. Jyväskylässä on pääkirjaston lisäksi 13 lähikirjastoa ja 3 kirjastoautoa, ja koko Keski-Suomen alueella kirjastojen toimipisteitä on yhteensä viitisenkymmentä. Sama kortti käy niissä kaikissa. Toivottavasti sopivan matkan päästä löytyy helposti saavutettava kirjasto, josta pääsette kirjastokortin hakemaan! Linkki kirjastokorttihakemukseen: https://keski.finna.fi/Content/info#libcard Kirjastojen yhteystiedot: https://keski.finna.fi/Content/kirjastot
Yle esittii takavuosina Kansallismaisemat-sarjan, jossa luhyissä pätkissä kerrottiin kansallismaisemista. Tullaanko ohjelmaa mahdollisesti uusimaan… 244 Kansallismaisemat-sarja on saatavissa kirjastoista YLEn Tallennemyynnin julkaisemana DVD:nä. Sen mahdollisesta televisiouusinnasta ei ole tietoa, mutta YLE Areenaan pitäisi olla tulossa jaksoja katsottavaksi 31.7.2022 (https://areena.yle.fi/1-4206003). Sarjan jokaisen jakson alussa ja yhden lopussa kuultavan tunnusmusiikin säveltäjää ei ole mainittu. Jaksojen lopputeksteissä mainittuna musiikkina kuullaan kappaleita Lenni-Kalle Taipale Triolta (Fadin' storm, First peace, Hääpari, Invisible beauty of my flower, Kohkaus, Taivas on sininen ja valkoinen) ja Samuli Mikkoselta (Ilman pitkillä pihoilla, Keijonlahden stalker, Pilvi puhuu, Syys, Taivasalla, Virta vie).
Haluaisin lukea Kaari Utrion Eeva-lehdessä alunperin julkaistun jatkokertomuksen. Jatkokertomus on ilmestynyt joskus 1967-1968 aikana. 244 Turun kaupunginkirjastosta eikä muistakaan yleisistä kirjastoista löydy näitä vuosikertoja. Jos pääset Turkuun katsomaan, Eeva-lehti 1967-1968 löytyy sekä Turun yliopiston kirjastosta että Åbo Akademin kirjastosta. https://finna.fi/Record/utu.993074015405971 https://finna.fi/Record/abo.9911294523405972 Tarkempaa tietoa, missä numeroissa jatkokertomus on, ei ole löytynyt, mutta voit tilata vuosikerrat etukäteen katsottavaksesi lukusaliin. Eeva Karvisen pro gradussa "Debytantti pidoissa ja pannassa: Kaari Utrion Eevan tyttäret – teoksen vastaanotto 1984 – 85 naishistorian tutkijoiden yhteisön ja jokapäiväisten historian kuvien maailmassa"  sanotaan "Viiteen opiskeluvuoteen oli sisältynyt kaksi pro gradua. Ne oli jo hyödynnetty…
Minulla olisi noin 20 kpl hyvässä kunnossa olevia kirjoja. Kirjat ovat suomen ja venäjän kielellä. Voiko kirjat lahjoittaa kirjastoon? 244 Kyllä, kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia tarpeen mukaan. Voit tiedustella asiaa lähikirjastostasi. Jos lahjoitettuja kirjoja ei oteta kirjaston kokelmaan, ne ohjataan eteenpäin, esim. kierrätyskärryyn, josta muut asiakkaat voivat poimia teoksia itselleen. Huom! Keskustakirjasto Oodi ei ota vastaan aineistolahjoituksia. Kirjastoja, joissa on kirjakierrätyspiste, voit etsiä Helmet.fi-sivulta kohdasta Kirjastot ja palvelut. Kirjoita hakulaatikkoon kirjakierrätyspiste ja paina enter. Helmet.fi/Kirjastot_ja_palvelut. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Unto EK kirjoja, mm hirventappopaikka, löytyisi Pasilan kirjavarastolta. Voinko sieltä lainata, vai tilaatteko kirjan lähimpään kirjastoon, eli Korso? 244 Pasilan kirjavarasto on kaikkien Helmet-kirjastojen yhteinen seutuvarasto. Siellä olevia kirjoja voi varata Helmetin kautta kuten mitä tahansa kirjoja. Kirjat voit siis tilata omaan lähikirjastoosi. Poikkeuksen tekevät käsikirjastostokirjat, joita ei laitanata vaan niitä täytyy käydä paikan päällä lukemassa. Näitä käsikirjastokirjoja on toki vähän ja niiden tiedoissa lukee EI LAINATA. Näitä kirjoja voi pyytää Pasilan kirjastoon luettavaksi. Mainitsemiasi kirjoja voit ihan vapaasti tilata mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Pasilan kirjavarastoon kuka tahansa voi päästä myös tutustumaan. Kirjavarastossa on avoimet ovat joka keskiviikko klo 15-19. Lähteet: Pasilan kirjavarasto.  https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/…
Kuinka pitkän ajan ottaa kiihdyttää raketti nollasta valon nopeuteen jotta ihminen selviäisi hengissä raketissa? 244 Tässä lähdetään siitä, että olisi teknisesti mahdollista kiihdyttää massallinen kappale valonnopeuteen ja jätetään huomiotta suhteellisuusteorian mukainen aikadilaatio. Silloin yhden g:n kiihtyvyydellä nopeus kasvaisi 9,81 metriä sekunnissa ja valonnopeus 299 792 458 m/s saavutettaisiin 353,7 päivässä. Suuremmalla kiihtyvyydellä nopeus saavutettaisiin lyhyemmässä ajassa. Ihminen kuitenkin kestää huonosti jatkuvaa yhtä g:tä suurempaa rasitusta. Esimerkiksi Scientific Americanin artikkelissa arvellaan, ettei ihminen kestäisi edes kolmen g:n pitkäaikaista rasitusta, ei ainakaan tarvittavaa reilua 118:aa päivää. Gizmodon artikkeli mainitsee, että kolmen g:n jatkuva kiihtyvyys esimerkiksi Marsiin suuntautuvalla…
Kun varaan hyllyssä olevan kirjan, niin miksi varaustani ei oteta vastaan, vaan kirjaa edelleen pidetään hyllyssä? 244 kun kirjoista tehdään hyllyvaraus, niin varaukset menevät varauslistalle, mikä esimerkiksi pääkirjastolla saattaa olla 700-800 kappalettakin pitkä ruuhkaisina aikoina. Listaa sitten lähdetään purkamaan järjestyksessä, ja jos lista sattuu olemaan pitkä, niin siihen muodostuu viive ennen kuin varattu kirja on haettu hyllystä. Työntekijä siis hakee kirjan ja palauttaa sen päätteellä, jolloin kirjan status muuttuu joko noudettavaksi ja asiakkaalle lähtee viesti tästä tai sitten kirja lähtee kuljetukseen toiseen yksikköön, jos noutopaikka on toisessa kirjastossa. Joskus käy myös niin, että kirja on kadonnut hyllystä, ja viive kasvaa, mutta saman päivän aikana vähintään ilmoitetaan asiakkaalle, että kirja on kadonnut tai sitten tilataan toisesta…
Mikä kirja: kertoo Helsingin lähitulevaisuudesta. Ihmiset makoilevat kotonaan virtuaalilasit yllään. Ruokakuljetukset tuodaan kotiin. Hakaniemen torilla on… 244 Tuntomerkit sopisivat aika hyvin Piia Leinon romaaniin Taivas (S & S, 2017). Se on vuoden 2058 Helsinkiin sijoittuva dystopia. Sisällissodan jälkeen rajat on suljettu. Helsingistä ei saa poistua ja Hakaniemen torilla jonotetaan ruokaa. Ankeaa todellisuutta paetaan virtuaalimaailmaan. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Yritin etsiä kolmesta maakunnallisesta verkkokirjastosta SDP:n historiaa, joka ajoittuisi vuosiin 1917-1919, mutta en löydä. Ainoa SDP:n historiateos, jonka… 244 asiasanoilla työväenliike ja historia löytyy useita teoksia, missä siis käsitellään varmasti SDP:n historiaa. Esimerkiksi: Työväestö ja Demokratita (2019), teoksessa on Pasi Ihalaisen artikkeli SDP:n eduskuntaryhmä demokratian määrittelijänä 1917-1920. Saatavana Jyväskylän pääkirjastolla. jos asiasanana käyttää Sosialidemokraattinen puolue tai SDP, niin ainakin otsikkotasolla yksi vanhempi teos, eli: Suomen sosialidemokraattinen työväenliike 1899-1949 (vuodelta 1949) vaikuttaisi toimivalta. Saatavana Joutsan pääkirjaston varastosta. Soikkanen: Kohti kansanvaltaa : Suomen sosiaalidemokraattinen puolue 75 vuotta. 1, 1889-1937 (vuodelta 1975). (saatavana Jyväskylän pääkirjaston varastosta varauksella, sekä muutamassa muussa…
Luin näin kolmikymppisenä ensimmäistä kertaa Pohjantähti-trilogian, ja ihastuin aivan silmittömästi. Ihastuin jumalkertojan lempeän myötätuntoiseen,… 244 Täällä Pohjantähden alla on yksi hienoimpia romaaneja, joita suomeksi on koskaan kirjoitettu. Tämän vastauksen kirjoittaja on aina vähän kateellinen niille, jotka voivat lukea tarinan ensimmäisen kerran.  Kaikkitietävä kertoja oli kirjallisuudessa enne yleisempi kuin nyt. Nykyisin suositaan yhä enemmän minämuotoa, näkökulman vaihteluita tai jopa epäluotettavaa kertojaa.  Jos et ole jo lukenut Veikko Huovisen kirjoja, voisit kokeilla pidätkö niistä.  Kannattaa aloitta ensimmäisestä, Havukka-ahon ajattelija -kirjastoa (1952). Kirja aloittaa Konsta Pylkkäsestä kertovan sarjan, joka jatkuu vielä osilla Konstan Pylkkerö (1961) ja Konsta Pylkkänen etsii kortteeria (2004). Sama lempeä ote on läsnä useimmissa muissakin Veikko…
Onko Jyväskylä liittymässä kirjatokino-palveluun? https://www.kirjastokino.fi/fi/ 244 Hei ja kiitos kysymyksestä! Elokuvien suoratoistopalveluista, tai sen puutteesta, kysytään meiltä aika ajoin.  Keski-kirjastoille piti tulla elokuvien suoratoistopalvelu jo tämän vuoden alusta. Elokuvapalvelut kilpailutettiin valtakunnallisesti yleisiä kirjastoja varten, mutta valintapäätöksestä valitettiin, joten joudumme vielä jonkun kuukauden odottelemaan valituksen käsittelyä. Toivottavasti kuitenkin saamme palvelun pian käyttöön! Vastaus kopioitu palvelun vastausarkistosta:  Minulla tuli netissä vastaan UKK:n Kirjastokino, jossa on laaja valikoima elokuvia ja ohjelmia katsottavissa ilmaiseksi. Miksi Keski-kirjastot eivät ole mukana… | Kysy kirjastonhoitajalta Eli nyt emme voi muuta kuin odottaa.