Avaruusteknisiä laitteita koskevat samat luonnonlait kuin kaikkia taivaankappaleita. Satelliitit kiertävät maapalloa radoilla, jotka Keplerin lakien mukaan ovat ellipsejä ja keskuskappale on niiden toisessa polttopisteessä. Satelliitin keskipakoisvoima ja maapallon siihen kohdistama vetovoima pitävät toisensa tasapainossa ja satelliitin radallaan: se ikään kuin putoaa keskuskappalettaan kohti, joka samassa tahdissa kääntyy niiden alta pois. Rakettivoimaa käyttämällä satelliittien lentoratoja voidaan kuitenkin muuttaa soikeammiksi tai vaikka ympyrän muotoisiksi.
Lähde:
Pertti Jotuni, Välilasku kuuhun : avaruustutkimuksen vaiheita Sputnikista Apolloon
Kyseisessä tapauksessa voisi kyseessä olla puolustusvoimien koko Etelä-Suomen alueelle ulottuva iso Southern Griffin 23 -harjoitus ja siihen liittyvä lentometeli. Harjoitus alkoi 10.5. ja päättyy sunnuntaina 21. toukokuuta. Utin jääkärirykmentin johtamaan harjoitukseen osallistuu yli tuhat henkilöä, paljon helikoptereita sekä hieman myös mm. venekalustoa. Utin jääkärirykmentti on tiedottanut, että erityisesti harjoituksen lentotoiminta voi aiheuttaa ajoittaista meluhaittaa koko harjoitusalueella Etelä-Suomessa.
Etelä-Suomen taivaalle luvassa tällä viikolla helikoptereiden jytinää (Iltalehti, 8.5.2023)
Tilannehuone.fi on hyvä lähde äkillisten ja yllättävien hälytystilanteiden seurantaan, mutta armeijan harjoitustoimintaa ei…
Ruotsin 7-luokkaisessa kansakoulussa aloitettiin pakollinen englannin opetus vuonna 1941.
Saksan kielen opetuksesta en löytänyt mainintaa,
Lähde: https://www.hhogman.se/skolhistoria.htm
Palveluskelpoisuusluokan A II 70a merkitys oli jatkosodan aikana seuraava:
70a. Mahalaukun happoisuuden vaihtelut, mahalaukun toiminnalliset häiriöt, mahakatarri (Anomalia secretionis ventriculi, gastrodyspepsia, gastritis chronica). Lievät gastritistapaukset, yleistila hyvä kenttäoloissa.
A II -luokkaan määrättiin tarkastettava, joka on taistelukelpoinen rintamaoloissa, mutta jonka palvelukelpoisuutta jokin vähäinen rakennevirhe, vika, vamma tai sairaus rajoittaa.
Lähde:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto.
Etsimäsi kaltaista kirjallisuutta löytyy paljonkin, erilaisia onnettomuuksista ja luonnonkatastrofeista selviytyneiden kokemuksia, vuorikiipeilijöiden ja naparetkeilijöiden ynnä muiden äärioloihin joutuneiden tarinoita. Enemmän kyseistä lajityyppiä löytyy englanniksi kuin suomeksi ja suurin osa on toki aikuisille suunnattua. Mutta lapsesta toki riippuu (ja myös kirjasta) millaista jaksaa lukea tai kuunnella ja mikä on sitten liian jännää. Mutta laitan tähän muutamia kollegoiden kanssa mietittyjä suomenkielisiä vinkkejä mahdollisesti sopivista teoksista ja voithan itse vaikka vielä selailla hieman kirjoja ennen kuin tarjoat 10-vuotiaalle, että ovatko liian jänniä vai juuri sopivia hänelle!
Pia Strömstad & Trond Bredesen: 10…
Tähän nyt ei ihan suoraa ja selkeää vastausta näytä löytyvän. Internetistä joitakin artikkeleja tulee vastaan, missä asiaa pohditaan ja yleinen toteamus on, että Ruotsin kaupungit on tosiaan rakennettu tiiviimmin. Yhtenä syynä pohditaan sitä, että Ruotsissa kaupungistuminen on alkanut aiemmin kuin Suomessa. Tässä Elinkeinoelämän keskusliiton artikkelissa käsitellään asiaa:
https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/viikon-kysymys-miten-suomen-ja-ruot…
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteillä ei ole enää omia kokoelmia, vaan kirjat kelluvat kirjastojen välillä. Logistiikkajärjestelmä ohjaa niitä tasaisesti eri kirjastoihin. Keskustakirjasto Oodissa hyllyssä olevien kirjojen määrä vaihtelee 51 000 – 56 000 kappaleen välillä.
Hei,
Kuvassa on todennäköisesti Laphria gibbosa -petokärpänen. Kasvien tunnistuksessa voi käyttää apuna myös Google Lensiä, iNaturalist-sovellusta tai ötököiden osalta vaikkapa Facebookin Suomen ötökät - Bugs of Finland-ryhmää.
Luostari Hietamiehen romaanissa on "Pyhän Marian sisarten luostari". Kirjailija sijoittaa sen Via Marmoratan varrelle. Tarkkaa osoitetta ei mainita, mutta sijainti on melko hyvin määriteltävissä seuraavan kuvauksen perusteella:
"Bussi lähestyi via Marmorataa ja siellä jäi autosta useita nunnia. Margherita oli kuullut heidän puheissaan maininneen Pyhän Marian Sisarten luostarista. -- Margherita kiiruhti nousemaan bussista. Laatassa hän näki luostarin nimen. Koska hän ei suinkaan halunnut kulkea yhdessä toisten nunnien kanssa, hän käveli lapsi käsivarrellaan kadun yli Aventinon pieneen puistikkoon ja odotti siellä toisten häviävän portista." (s. 378–9)
1960-luvulla keskikouluissa noudatettiin 1940-luvun lopulla vahvistettuja lukusuunnitelmia. Joidenkin oppiaineiden viikkotuntimäärissä oli pieniä keskinäisiä eroja sen mukaan, oliko kyseessä poika-, tyttö-, yhteis-, normaali- vai klassillinen lyseo. Ruotsia opiskeltiin normaalisti 3 tuntia 3. ja 4. luokalla ja 2 tuntia 5. luokalla.
Lähteet:
Vahvistetut lukusuunnitelmat tamperelaisten lyseoiden vuosikertomuksista
Vastaus on yksiselitteisesti ei.
Perusteluna on se, että Suomessa voimassa oleva järjestyslaki kieltää teräaseiden hallussapidon yleisillä paikoilla. Kadut ja kaupunkialueet katsotaan sellaisiksi. (kts. erit. 10 §)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030612
Miekan voi toki omistaa tai tuoda maahan, mutta yleisille paikoille sitä ei saa tuoda. Järjestyslain mukaan poikkeus tästä periaatteesta voi olla se, jos teräase on työtehtävän tai muun hyväksyttävän syyn tähden tarpeen. Tällainen hyväksyttävä syy voi olla vaikkapa keskiaikajuhlat, jolle joku esiintyjä tuo miekan. Asia täytyy kuitenkin aina varmistaa poliisilta.
Kaasusumuttimien hallussapidosta säädetään puolestaan ampuma-aselaissa ja -asetuksessa.
https://www.…
Hei!
Riihimäen kirjastossa varatut kirjat löytyvä sisääntuloaulasta. Ovesta tullessasi näet vasemmalla oven Alasaliin, ja sen oven vierestä alkaa aulan puolella hyllykkö, jossa varatut kirjat ovat noutonumeron mukaisessa järjestyksessä. Noutonumerosi näkyy saamassasi saapumisilmoituksessa. Varatun teoksen voi lainata alakerrassa olevilla lainausautomaateilla, tai toisen kerroksen palvelupisteellä, silloin kun kirjastossa on palveluaika. Kirjastoon pääsee myös omatoimiajalla (aamulla 7-9, illalla 19-21) kirjastokortin ja PIN-koodin avulla. Kortinlukija löytyy vasemman ulko-oven karmista ja se avaa hetkellisesti lukituksen, jolloin oven voi avata sähköoven painikkeella. Omatoimiajalla pääsee vain kirjaston alakertaan, jolloin lainaus…
Runo, joka alkaa rivillä "Lakkaamatta etsi sitä Suurta" on julkaistu Tommy Tabermannin kokoelmassa Oljenkorsia (1993, s. 126).
https://finna.fi/Record/outi.258595?sid=3379265497
Toistaiseksi ainakaan Helmet-kirjastoissa ei näyttäisi olevan tekoälyn kirjoittamia romaaneja. Löysin yhden runoteoksen nimeltä Aum Golly : tekoälyn runoja ihmisyydestä, jonka kirjoittajiksi on merkitty Jukka Aalho ja GPT-3.
Voidaan myös kysyä, milloin voidaan puhua puhtaasti tekoälyn kirjoittamasta kirjasta. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että useimmiten ihminen on kuitenkin osatekijä tai ainakin tehtävänantaja, kuten voi todeta esimerkiksi Lifearchitect.ai-sivustolla listatuista teoksista.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Lifearchitect.ai. https://lifearchitect.ai/
Erityisesti kirjeiden kirjoittamisesta tai käsin kirjoittamisesta ei valitettavasti löytynyt omaa aforismikirjaa. Kokosin pienen listan Helmet-kirjastosta löytyvistä kirjoista, joista voisi kuitenkin olla iloa, kun pohditte näitä asioita. Listalla on hieman eri-ikäisille suunnattuja kirjoja.
Käsikirja mielikuvituksen matkaajille : kirjoittamisen seikkailuopas / Emma ja Arja Puikkonen. (Lastenkirja)
Päivä eläinten postitoimistossa / teksti ja kuvitus: Sharon Rentta ; suomennos: Terhi Leskinen. (Kirjassa kerrotaan mitä kirjeelle tapahtuu sen jälkeen, kun se on jätetty postin vietäväksi, ja voisi innostaa pienempää lasta kirjeen kirjoittamiseen.)
Kirjoittamisen ihanuus : nuoren kirjoittajan opas / Ylva Karlsson (joka poisti pilkut),…
Jyväskylässä on mahdollista pelata pelikonsoleilla Kortepohjan ja Vaajakosken kirjastoissa.
Kortepohjassa voi pelata Nintendo Switch- ja Playstation 5 -konsoleilla palveluaikoina. Peliaika varataan asiakaspalvelutiskiltä. Peli ja ohjain lainataan pelaajan kirjastokortille asiakaspalvelutiskillä ja ne palautetaan peliajan päätyttyä.
Yksi asiakas voi pelata tunnin päivässä. Peliaika alkaa aina tasatunnein. Viimeisen peliajan kesto ennen kirjaston sulkemista on 45 min maanantaista keskiviikkoon. Torstaisin ja perjantaisin pelejä on mahdollista pelata 10-15 välillä, eli viimeinen aukiolotunti ei ole enää peliaikaa. Pelitilaa ei voi käyttää omatoimiaikana. Lisätietoja Kortepohjan kirjastosta p. 014 569 4136.
…
Hei,
Eipä taida kattavaa teosta olla, mutta näistä lienee apua:
Kunnasranta, M., Holmala, K., Martikainen, M., & Nieminen, M. (2022). Veenkoirasta vaakalintuun: Kalevalan eläimiä. Juminkeko.
Råman, M. (2009). Kielastaja: Supisuomalainen mytologia. [Marita Råman].
Seuraavat artikkelit kuitenkin löytyvät:
Mäkinen, K. (1997). "Kalevalan linnut". Julkaisussa Hiidenkivi : suomalainen kulttuurilehti, 4(1), ss. 14-17.
Qvarnström, Einar: "Något om fåglarna i Kalevala" Julkaisussa Nordenskiöld-samfundets tidskrift 1949, sivut 79-90
Lisäksi Suomen kuvalehdessä oli 2003-2004 tienoilla artikkelisarja Kalevalan eläinhahmoista.
Kappaleen nimi on "Alfa, Romeo". Kappaleen on säveltänyt, sanoittanut ja esittänyt artisti nimeltään Paajanen. Hänen oikea nimensä on Mauno Paajanen (s. 1960). Kappale on julkaistu vuonna 1979 studioalbumilla "Psyko".
Ehkä tarkoitat Kallion kirjaston kolmannessa kerroksessa olevaa Puun puuntelija -veistosta. Tässä teoksessa isokorvainen poika lukee kirjaa. Portailla istuva poika on toinen osa teosta, toinen osa on puu, jota poika kuuntelee. Puu on sijoitettu vastakkaiselle seinälle. Veistoksen on tehnyt Juha-Pekka Korhonen (1952-2018). Lähteet:Muistokirjoitus Helsingin Sanomat 6.3.2018.Kuva veistoksesta on esimerkiksi Sunnuntaikävelijän arkea blogissa : Blogi
Satu, jota kuvailet on slaavilainen kansansatu Baba Jaga. Siinä Baba Jaga -noita asuu mökissä, jossa on kananjalat. Itse kirjan löytäminen on kuitenkin hankalampaa, koska kansista tai kirjan koosta ei ole tietoa. Osittain mustavalkoinen kuvitus on ainakin kolmessa alla olevassa satukirjassa, joista löytyy kuva Baba Jagan mökistä. Satulinna: Sata eurooppalaista satua (1990): https://finna.fi/Record/outi.121383?sid=4744862095Maailman taruaarteet: Ihmeseppiä ja tsaarinpoikia (1986): https://finna.fi/Record/outi.95269?sid=4744862653Suomen lasten satuaarteet (1992): https://finna.fi/Record/outi.862545?sid=4744858378
