Hei!
Riihimäen kirjastossa varatut kirjat löytyvä sisääntuloaulasta. Ovesta tullessasi näet vasemmalla oven Alasaliin, ja sen oven vierestä alkaa aulan puolella hyllykkö, jossa varatut kirjat ovat noutonumeron mukaisessa järjestyksessä. Noutonumerosi näkyy saamassasi saapumisilmoituksessa. Varatun teoksen voi lainata alakerrassa olevilla lainausautomaateilla, tai toisen kerroksen palvelupisteellä, silloin kun kirjastossa on palveluaika. Kirjastoon pääsee myös omatoimiajalla (aamulla 7-9, illalla 19-21) kirjastokortin ja PIN-koodin avulla. Kortinlukija löytyy vasemman ulko-oven karmista ja se avaa hetkellisesti lukituksen, jolloin oven voi avata sähköoven painikkeella. Omatoimiajalla pääsee vain kirjaston alakertaan, jolloin lainaus…
Runo, joka alkaa rivillä "Lakkaamatta etsi sitä Suurta" on julkaistu Tommy Tabermannin kokoelmassa Oljenkorsia (1993, s. 126).
https://finna.fi/Record/outi.258595?sid=3379265497
Toistaiseksi ainakaan Helmet-kirjastoissa ei näyttäisi olevan tekoälyn kirjoittamia romaaneja. Löysin yhden runoteoksen nimeltä Aum Golly : tekoälyn runoja ihmisyydestä, jonka kirjoittajiksi on merkitty Jukka Aalho ja GPT-3.
Voidaan myös kysyä, milloin voidaan puhua puhtaasti tekoälyn kirjoittamasta kirjasta. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että useimmiten ihminen on kuitenkin osatekijä tai ainakin tehtävänantaja, kuten voi todeta esimerkiksi Lifearchitect.ai-sivustolla listatuista teoksista.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Lifearchitect.ai. https://lifearchitect.ai/
Hei,
Eipä taida kattavaa teosta olla, mutta näistä lienee apua:
Kunnasranta, M., Holmala, K., Martikainen, M., & Nieminen, M. (2022). Veenkoirasta vaakalintuun: Kalevalan eläimiä. Juminkeko.
Råman, M. (2009). Kielastaja: Supisuomalainen mytologia. [Marita Råman].
Seuraavat artikkelit kuitenkin löytyvät:
Mäkinen, K. (1997). "Kalevalan linnut". Julkaisussa Hiidenkivi : suomalainen kulttuurilehti, 4(1), ss. 14-17.
Qvarnström, Einar: "Något om fåglarna i Kalevala" Julkaisussa Nordenskiöld-samfundets tidskrift 1949, sivut 79-90
Lisäksi Suomen kuvalehdessä oli 2003-2004 tienoilla artikkelisarja Kalevalan eläinhahmoista.
Kuvan perusteella signeerausta on oikeastaan mahdotonta päätellä. Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen.
https://www.hagelstam.fi/myy
https://www.bukowskis.com/fi/sell
https://www.helander.com/myy/esinearvio/
Kappaleen nimi on "Alfa, Romeo". Kappaleen on säveltänyt, sanoittanut ja esittänyt artisti nimeltään Paajanen. Hänen oikea nimensä on Mauno Paajanen (s. 1960). Kappale on julkaistu vuonna 1979 studioalbumilla "Psyko".
Ehkä tarkoitat Kallion kirjaston kolmannessa kerroksessa olevaa Puun puuntelija -veistosta. Tässä teoksessa isokorvainen poika lukee kirjaa. Portailla istuva poika on toinen osa teosta, toinen osa on puu, jota poika kuuntelee. Puu on sijoitettu vastakkaiselle seinälle. Veistoksen on tehnyt Juha-Pekka Korhonen (1952-2018). Lähteet:Muistokirjoitus Helsingin Sanomat 6.3.2018.Kuva veistoksesta on esimerkiksi Sunnuntaikävelijän arkea blogissa : Blogi
Satu, jota kuvailet on slaavilainen kansansatu Baba Jaga. Siinä Baba Jaga -noita asuu mökissä, jossa on kananjalat. Itse kirjan löytäminen on kuitenkin hankalampaa, koska kansista tai kirjan koosta ei ole tietoa. Osittain mustavalkoinen kuvitus on ainakin kolmessa alla olevassa satukirjassa, joista löytyy kuva Baba Jagan mökistä. Satulinna: Sata eurooppalaista satua (1990): https://finna.fi/Record/outi.121383?sid=4744862095Maailman taruaarteet: Ihmeseppiä ja tsaarinpoikia (1986): https://finna.fi/Record/outi.95269?sid=4744862653Suomen lasten satuaarteet (1992): https://finna.fi/Record/outi.862545?sid=4744858378
Arkistojen Portti verkkopalvelusta selviää miten kannattaa etsiä tietoa raastuvanoikeuksien arkistoista. Helsingin raastuvanoikeuden arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä ja muiden raastuvanoikeuksien arkistoja Kansallisarkiston eri toimipaikoissa. Raastuvanoikeuksien käsittelemien juttujen etsintä aloitetaan diaareista. Diaareihin on merkitty tiedot siitä, milloin juttua on käsitelty ja mahdollisesti, mikä osasto sen käsitteli. Diaareista saatujen tietojen avulla etsitään oikea pöytäkirja, josta tutkijaa kiinnostavat asiat selviävät. Raastuvanoikeuksien arkistojen sarjojen järjestyksissä on jonkin verran eroja. Arkistoon tutustumiseen saa apua henkilökunnalta, joka opastaa paikallisten hakuapuvälineiden käytössä…
Kirjastomme lastenosaston kollegat vinkkasivat muun muassa näitä kirjoja ulkopuolisuudesta ja erilaisuuden tunteesta: Lastenromaaneja:Saku Heinänen: Zaida ja lumienkeliPetra Lillsund Botéus: Mun rasittava elämäMari Kujanpää: Minä ja muroMari Kujanpää: Emman salainen toiveLaura Lähteenmäki: Laske salaa kymmeneen Satu-Lotta Pitko: Neela NeulansilmäKerstin Johansson: Näkymätön Elina Lisäksi pari nuortenkirjaa, jotka voisivat sopia myös nuoremmille lukijoille:Mari Kujanpää: RumuuspäiväkirjaArja Puikkonen: Liitopoika Pelkoja ja niiden kohtaamista käsittelevät esimerkiksi nämä:Mari Tammi: Hilda, Tilda ja tohtori Urhean pelkokuuriDavid Almond: TulennielijätPer Olov Enquist: Kolmen luolan vuoriTeosten saatavuustiedot voit…
Teoksesta ei löytynyt versiota, jossa olisi runo Adolf Aminoff. Kävin läpi kaikkien suomentajien (Paavo Cajander, Otto Manninen, Juhani Lindholm ja Teivas Oksala) käännöksiä ja useita painoksia, mutta mistään kirjasta ei löytynyt poikkeuksia runojen nimissä. Adolf Aminoffin esiintyminen kirjassa on myös ajallisesti melko mahdotonta, koska Aminoff syntyi vuonna 1806. Vänrikki Stoolin tarinat kertovat Suomen sodasta, joka käytiin vuosina 1808-1809, joten Aminoff on ollut sodan aikaan vasta pieni lapsi, eikä siksi ole voinut olla osallisena sodassa.Kyse on todennäköisesti ChatGPT:n tai muun tekoälyn tuottamasta tiedosta. Kysyin Open AI:n ChatGPT:n ilmaisversiolta, mitä runoja sisältyy Vänrikki Stoolin tarinoihin ja se kertoi heti, että…
Hei, Tekniikan maailma-lehtien vanhoja numeroita pääset lukemaan esimerkiksi Pasilan kirjastossa. Tässä linkki Helmet-sivuille, joista pääset katsomaan, kuinka vanhoja numeroita lehdestä kussakin kirjastossa on. Pasilan vanhemmat numerot eivät kuitenkaan ole lainattavissa kotiin, mutta niitä voi lukea paikan päällä kirjastossa.Tekniikan maailma : Helsinki | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Finna.fi:n mukaan se löytyy vain Musiikkiarkistosta Helsingistä, eikä sitä saa kotilainaan. Voit kuitenkin tehdä kaukolainapyynnön, jotta saisit kopiot nuoteista lähikirjastoosi.https://finna.fi/Record/musa.015397262?sid=4870581699https://keski.finna.fi/Feedback/Form/FeedbackIll
Kaupparekisteriä ylläpitää Patentti- ja rekisterihallitus. Perustiedot Kaupparekisteriin merkityistä yrityksistä ovat maksuttomasti haettavissa PRH:n Virre-palvelussa: https://virre.prh.fi/Yrityshaulla voi hakea tietoja kaupparekisteriin merkityistä tai lakanneista yrityksistä Y-tunnuksella tai yrityksen nimellä ja muilla hakukriteereillä. Hakutuloksesta pääsee tutustumaan maksuttomiin tietoihin yrityksestä sekä lataamaan maksuttoman sähköisen rekisteriotteen tai ostamaan maksullisia tuotteita. Hakua voi rajata yrityksen tilalla, yritysmuodolla, kotipaikalla ja nimen tilalla. Hakua ei pysty kuitenkaan muotoilemaan niin, että saataisiin haettua tiettynä vuonna toiminnassa olleet tietyn toimialan yritykset tietyllä paikkakunnalla. PRH:n…
Ruotsin vallan aikana nykyisen poliisin tehtäviä hoiti nimismies. Nimismiehen eli vallesmannin tehtävät olivat moninaiset ja perustuivat 1350-luvulla käyttöönotettuu maanlakiin. Nimismies toimi niin syyttäjän kuin poliisinkin tehtävissä, mutta kestitsi lisäksi Kruunun jalkaväkijoukkoja, milloin nämä sattuivat marssimaan ohi. Kyläläiset valitsivat nimismiehen 1400-luvulta alkaen 1600-luvulle, jolloin nimitysoikeus siirtyi maaherralle. Nimismiehen tehtävänkuvasta on suppea esitys Wikipediassa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Nimismies#cite_note-5Artikkelin kirjallisuusviitteessä on keskeinen lähde, joka on saatavana kirjastoista, ja johon kannattaa tutustua, mikäli haluaa tarkempaa tietoa asiasta:Ylikangas, Heikki: Wallesmanni : kuusi…
Kyseessä saattaa olla Irja Askolan "Lähetän sinut matkaan, rohkea, viisas nainen" -sanoilla alkava runo. Tämä runo löytyy ainakin Askolan Matkaan naiset -teoksesta sekä Runo puhuu toivosta -kokoelmasta.
Tieto Alli Tryggin (tai Trygg-Heleniuksen) teoksesta "Ett kalas" (suomeksi "Anttilan Akustan uudet herkut") on Lars Zilliacuksen tutkimuksesta "Hur Finlands folk skulle läras plocka svamp under 1800-talet", joka ilmestyi sarjassa Åbo Akademins bibliotek. Stencilserie 47 (Turku 1993). Zilliacuksen kirjaa voi lainata Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan kirjastosta tai opiskelijakirjastosta (tällöin on hankittava Helsingin yliopiston kirjaston kirjastokortti). Teosta voi myös pyytää kaukolainaksi oman paikkakunnan kirjaston kautta. Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa kaukolaina maksaa 6 euroa.
Alli Tryggin kirjanen saattaa olla hänen arkistossaan, joka on Helsingin yliopiston kirjastossa (Yksityisarkistot, Signum: Coll. 440,…
Kyseessä on Tea Helenelundin suunnittelema liikenteessä kuolleiden lasten muistomerkki. Muistomerkki on kaksiosainen: pronssiin valettu luonnollisessa koossa oleva tyttö pitelee siipirikkoa lintua käsissään. Vieressä on vaarallista risteystä osoittava liikennemerkki. Liikennemerkin sivuihin on kaiverrettu vv. 1945-1953 Vaasassa liikenneonnettomuuksissa kuolleiden alle 15-vuotiaiden nimet ja kuolinpäivät. Nimiä on 14. (Lähde: Suomen muistomerkit: osa 3: Pohjanmaa).
Esimerkiksi seuraavia kirjailijoita kannattaisi kokeilla: Chelsea Cain,Nicci French, Lars Kepler, Dean Koontz, Karin Slaughter ja Andrew Vachss. Lajityyppien rajoilla operoiva John Ajvide Lindqvist voisi myös olla mielenkiintoinen tuttavuus.Kirjaston tietokannasta voi etsiä vielä lisää nimiä asiasanalla psykologinen jännityskirjallisuus. Toivottavasti näiltä kirjailijoilta löytyy kiinnostavaa luettavaa.
