Valitettavasti tekstiä ei ole löytynyt. Tiedustelin sitä kirjastolaisten valtakunnallisella sähköpostilistalla, mutta asia ei selvinnyt sitä kautta. Olisiko jollain lukijalla tietoa laulun sanoista?
Voit myös soittaa johonkin Helmet kirjastoon ja pyytää uusimaan lainan puhelimitse.
Tällä kertaa onnistuin uusinnassa (teos ei ollut varattu) antamillasi tiedoilla. Uusi eräpäivä on 1.10.2018
Yhdistyneiden kansakuntien hyväksymässä Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 2. artiklassa todetaan "Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta. " Suomen yhdenvertaisuuslaki löytyy Finlex-palvelusta osoitteessa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141325
Varsinaisia juridisia perusteita kannattaa kysyä oikeustieteen ammattilaisilta; oikeusministeriön viestintäyksikön s-postiosoite on viestinta.om@om.fi
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus…
Kirjaston e-aineistojen toimivuus ruudunlukuohjelmalla kannattaa kokeilla. Ellibsin ja OverDriven EPUB-muotoisen kirjan voi ladata tietokoneelle luettavaksi Adobe Digital Editions –ohjelmalla, ja se toimii useiden ruudunlukuohjelmien kanssa. Ruudunlukuohjelman pitäisi periaatteessa myös toimia kirjojen selainluvussa mutta sujuvuus saattaa kuitenkin vaihdella. Kirjojen mobiilisovelluksissa ei toimivuutta toistaiseksi ole.
Myös lehtipalveluissa toimivuus kannattaa testata. PressReader-palvelussa osa lehdistä ja niiden teksteistä on kuunneltavissa Listen-nappulaa painamalla.
Aikuisten lasten ja vanhempien välisiä suhteita käsittelee ainakin Katriina Järvinen kirjassaan Kaikella kunnioituksella: irtiottoja vanhempien vallasta. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skaikella%20kunnioituksella%20j%C3%A4rvinen__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Kyseessä voi olla palautusautomaatin virhe, mikäli olet automaatin kautta kirjan palauttanut. Voit tarkistaa verkkokirjastosta näkyykö palauttamasi teos vielä lainoissasi ja jos näkyy, niin palautuksessa on voinut tapahtua virhe. Verkkokirjastoon kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella pin-koodilla. Voit myös mennä lähimpään kirjastoosi ja selvittää asian siellä antamalla kirjastokortin henkilökunnalle. He näkevät voimassa olevat lainasi ja voivat selvittää mitä kirjalle on käynyt.
Picatinny- kisko kehitettiin jo 1980-luvun alussa, mutta se standardoitiin vasta 3.2.1995.
https://en.wikipedia.org/wiki/Picatinny_rail
http://www.biggerhammer.net/picatinny/1913_specs.pdf
Picatinny-kisko sovitettiin metri-järjestelmään 8.5.2009.
Siviilimarkkinoille tuloan aikaa en saanut selville. Olisiko se tuon metrijärjestelmään sovittamisen tietämillä?
Syyt tietää varmasti vain sarjan käsikirjoittaja. Ehkä kauppias Matikaisen roolina on olla nimenomaan kauppias ja Marjan mies on lähinnä sisaren mies, eikä käsikirjoittaja pidä enempiä tietoja tarpeellisena. Jossakin muussa sarjassa syyt voivat olla aivan toiset.
Valitettavasti silppuri ei kuulu Pikkulaivan kirjaston valikoimiin.
Lähin asiakirjojen tuhoamismahdollisuus löytyy Ison Omenan kirjastosta Palvelutorilta.
Valitettavasti Helmet-kokoelmasta löytyy vain yksi kirja ja sekin näyttää jääneen lainaan. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1316888__Ssellaista%20vankia%20ei%20ole__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Helsingin yliopiston kokoelmistakin kirja löytyy. Kaisa-talosta. https://helka.finna.fi/Record/helka.253577
Muistakin Suomen kirjastoista teosta löytyy .https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kaukolaina olisi siis mahdollinen. Täältä löydät siihen tarkemmat ohjeet. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Voit myös halutessasi jättää Helmet-kirjastolle aineiston hankintatoiveen. https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Tiettyä ihmismaksimia on vaikea antaa. 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö Fingon sivuilla toimittaja Elina Venesmäki kirjoittaa väestön kasvusta ja maapallon kestokyvystä. Hänen kokoamansa tiedon mukaan kulutus on väestönkasvua suurempi ongelma. Myös ihmisten kasvava elinikä vaikuttaa asiaan, samoin kuin se, kuinka kulutettavat asia tuotetaan. Elintason kohotessa myös kuluttamisen tapa muuttuu.
https://www.fingo.fi/ajankohtaista/uutiset/vaesto-kasvaa-miten-kestaa-maailm
Tieoa ylikulutuksesta myös esim. WWF:n sivuilta:
https://wwf.fi/uhat/ylikulutus/
Kirjailijatietoa kannattaa etsiä Kirjasampo-palvelusta. Sisko Istanmäestä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175997492568
Myös kustantajat antavat yleensä kuvauksen kirjailjoista, joiden teoksia kustantavat, https://www.tammi.fi/kirjailija/sisko-istanmaki
Lehdistä ja uutispalveluista kannattaa myös etsiä. Sisko Istanmäestä löytyy pari mielenkiintoista videota,Ylen Areenan ohjelma, https://areena.yle.fi/1-4329493 ja Youtubessa Sisko Istanmäki; lempipaikkani https://www.youtube.com/watch?v=fF6S_blYGvQ
Kyseessä on Martti Helan säveltämä ja Matilda Sirkkolan sanoittama "Joulupukki, kelpo ukki", jonka 7. säkeistö menee juuri noin. Laulu löytyy muutamasta nuottikirjasta, esim. kirjasta Koska meillä on joulu: kauneimmat joululaulut (Fazer 1978 ja 1986).
Voit tarkistaa esimerkiksi nimipalvelusta, kuinka monen käytössä mikäkin sukunimi on. http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Väestökirjahallintoon liittyviä yksittäisten kansalaisten henkilötietoja koskevia asioita voi selvittää paikallisesta maistraarista.
Monenlaisia kirjoja voi nykyään lukea kuvauksina ilmestymisaikansa yhteiskunnallisista oloista. Linnan, Canthin ja Sillanpään lisäksi esimerkiksi Aleksis Kiven (Seitsemän veljestä), Juhani Ahon (Rautatie, Papin tytär), Arvid Järnefeltin (Isänmaa, Veneh’ojalaiset), Maila Talvion (Pimeänpirtin hävitys), Ilmari Kiannon (Punainen viiva, Ryysyrannan Jooseppi), Joel Lehtosen (Putkinotko), Pentti Haanpään (Noitaympyrä, Kenttä ja kasarmi), Lauri Viidan (Moreeni), Veijo Meren (Manillaköysi), Hannu Salaman (Juhannustanssit) ja Timo K. Mukan (Maa on syntinen laulu) teoksia voi pitää aikalaiskuvauksina.
Lisää kirjailijoita ja teoksia löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Kai Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia
Varpio & Huhtala (toim.):…
Kokeilin juuri omalla puhelimellani ja sain äänikirjan kuulumaan normaalisti.
Keksin vain kaksi selitystä. Ensimmäinen on Elibs-sovellutukseen tullut uusi päivitys. Jos se on asentamatta, saattaa toiminta takkuilla.
(puhelimen kaupasta näet myös päivitystä odottavat sovellutukset)
Toinen ongelma saattaa olla jonkinmoinen jumi. Siitä saattaa päästä kirjautumalla ulos Ellibsistä ja uudelleen sisään.
Jos nämä eivät auta, voit tulla kirjastoon pyytämään apua. Autamme joko lennosta tai varaamme sinulle ajan. Voit varata ajan myös itse netissä .https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Saunalahden_kirjasto/Palvelut/Lainaa_kirjastolainen(49395)
Toivottavati kuuntelu sujuu yhtä iloisissa merkeissä tänäkin vuonna.
Piia Holstikko pohtii tutkielmassaan Suomennettavien kirjojen valintamenettelyt kustantajan ja suomentajan
näkökulmista tarkasteltuna (2013), miten suomennettava kirjallisuus valitaan. Kustantajat päättävät, mitä kirjoja käännetään suomeksi. Englannin kielestä käännetään ylivoimaisesti eniten. Holstikon mukaan julkaisupäätöksissä suositaan ennen muuta bestsellereitä. Jotkut suomalaisista kustannustoimittajista keskittyvät julkaisupäätöksissään taloudellisiin tavoitteisiin, mutta suurin osa toivoisi voivansa tuottaa aiempaa monipuolisempaa ja laadukkaampaa suomennoskirjallisuutta.
Kirjasto voi itse asiassa olla joidenkin pienkustantamojen toiminnan edellytys ja tukea julkaistujen kirjojen moninaisuutta. Holstikko korostaa, että…
Esimerkiksi vuonna 2013 omenantuotannossa oli yhteensä 660 ha josta 67,1 ha luomua https://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/sites/2/2016/06/Luomuome…
Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta löytyy kattavasti erilaisia tilastoja viljan-, kasvien- ja hedelmänviljelystä. Vuonna 2018 omenanviljelyssä oli kaikkiaan 673 hehtaaria ja satoa saatiin lähes 7,2 miljoonaa kiloa. Luomuomenaa viljeltiin samana vuonna 65 hehtaarin alalla ja tuotantoa kertyi 153 000 kiloa.
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tu…
.
