Aihe on varsin vaikea, koska yksimielisyyttä ei oikein ole edes siitä, mitä terminologiaa tulisi käyttää, tai mitä jokin sana tarkoittaa, eikä virallinen termistö pakosti vastaa julkisuudessa käytettyä. Lisäksi palautusten tilanne vaihtelee maakohtaisesti, puheet ja teot eivät tunnu kovin hyvin kohtaavan ja lähdetietojen ajantasaisuutta on aika mahdoton täysin varmistaa. Siitä lienee kuitenkin konsensus, että Suomelta taloudellista tukea - kehitysapua tai muuta vastaavaa - saaneet maat eivät ole aina suostuneet ottamaan vastaan pakkopalautettavia kansalaisiaan.
Yksi kynnyskysymys onkin selvästi se, palaako ihminen omasta tahdostaan. Irakin suurlähettiläs Suomessa on ykskantaan sanonut, ettei se ota kansalaisiaan kaikissa tapauksissa…
Petra Saarniston artikkelissa Hirvonen, Härkönen, Kokko ja moni muu (Kielikello 3/2021 https://www.kielikello.fi/-/hirvonen-h%C3%A4rk%C3%B6nen-kokko-ja-moni-m…) sanotaan näin:
"Sukunimistössämme on myös kaksiosaisia eläimen nimityksen sisältäviä nimiä, kuten Haukijärvi ja Lohilahti. Ne pohjautuvat ‑la-loppuisten nimien tapaan yleensä talonnimiin tai muihin paikannimiin."
Digi- ja väestöviraston Nimipalvelusta voit tarkistaa sukunimen lukumäärän (https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/)
Sukunimi.info -sivulla (https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/index.html) voit saada lisätietoja nimestä. Sivulla ei kuitenkaan ole merkattu lähteitä tiedolle. Jokaisen sukunimen kohdalla löytyy kuitenkin melko kattava linkkikokoelma, jotka…
Valitettavasti en löytänyt vastausta kysymykseesi. Korvasienet kasvavat lähinnä pohjoisella havumetsäalueella. Niitä syödään nykyisin lähinnä Suomessa ja Venäjällä. Korvasienten kuten muidenkin sienten käyttö alkoi Suomessa luultavasti 1800-luvulla. Korvasieniä syötiin aiemmin myös Ruotsissa, mutta 1990-luvulta lähtien korvasieni on siellä laskettu myrkkysieniin ja sen keittämistä pyydetään välttämään. Ainakin 1800-luvulta alkaen on tiedetty, että tuore korvasieni on myrkyllinen. 1800-luvulta Ruotsista tunnetaan tapauksia, joissa korvasienten syönti on johtanut kuolemaan, minkä jälkeen keittämistä alettiin suosia. Sienten käsittely tunnettiin tuolloin ainakin Venäjällä. koska korvasieniä poimittiin Karjalastakin ainakin jo 1860-…
Voisiko kyseessä olla Mystery Science Theater 3000?
Se näyttää toki olevan 90-luvulla tehty, mutta jospa sitä on näytetty täällä vasta 2000-luvulla. Sarjassa on viittauksia sekä Terminator 2:seen että Thelmaan ja Louiseen.
Terminator 2 https://www.imdb.com/title/tt0103064/movieconnections/?ref_=tt_trv_cnn
Thelma and Louise https://www.imdb.com/title/tt0103074/movieconnections
On hankala arvioida, kuinka avoimia eri yritykset olivat vierailijoille. Lista kaikista tornien yrityksistä löytyy täältä - CNN.com Specials
World Trade Center - kompleksissa oli yli 430 yritystä. 30 000-50 000 ihmistä työskentelivät päivittäin torneissa ja 150 000 vieraili tai kulki niitten kautta. Vierailijat tulivat ostoksille tornien eri kauppoihin, syömään niitten ravintoloissa ja ihailemaan näkymiä - World Trade Center History | National September 11 Memorial & Museum (911memorial.org).
Etelätornin näköalatasanne koostui etelätornin 107. kerroksessa sijaitsevasta observatoriosta, jossa oli sisätila ja ulkotila katolla. Vuosittain täällä vieraili 1,8 miljoonaa ihmistä - World Trade Center Facts and…
Nerudan Runoja-kokoelman esipuheessa on muutama tekstikatkelma sekä espanjaksi että suomeksi, mutta ainoa teos, josta löysin kokonaisia Nerudan runoja rinnakkain alkukielisinä ja suomennoksina, on antologia Tuhat laulujen vuotta. Valikoima sisältää runoja yli kahdeltasadalta runoilijalta, joten otos kunkin lyyrikon tuotannosta on teoksessa väistämättä näytteenomainen. Nerudalta mukana on kolme runoa: Ercilla, Jinete en la lluvia (Ratsumies sateessa) ja Walking around (Kävelyllä).
Ei löytynyt tietoa, mitä maakuntalehteä Vainio tarkoitti vuonna 1986 tallennetussa kappaleessaan.
Mutta keuruulaisen henkilön kuolinilmoituksen täytyisi tietysti olla Keski-Suomen maakuntalehdessä, ja Keskisuomalainen lienee ainoa vaihtoehto Keski-Suomen maakuntalehdeksi.
Kyseisessä tapauksessa voisi kyseessä olla puolustusvoimien koko Etelä-Suomen alueelle ulottuva iso Southern Griffin 23 -harjoitus ja siihen liittyvä lentometeli. Harjoitus alkoi 10.5. ja päättyy sunnuntaina 21. toukokuuta. Utin jääkärirykmentin johtamaan harjoitukseen osallistuu yli tuhat henkilöä, paljon helikoptereita sekä hieman myös mm. venekalustoa. Utin jääkärirykmentti on tiedottanut, että erityisesti harjoituksen lentotoiminta voi aiheuttaa ajoittaista meluhaittaa koko harjoitusalueella Etelä-Suomessa.
Etelä-Suomen taivaalle luvassa tällä viikolla helikoptereiden jytinää (Iltalehti, 8.5.2023)
Tilannehuone.fi on hyvä lähde äkillisten ja yllättävien hälytystilanteiden seurantaan, mutta armeijan harjoitustoimintaa ei…
Palveluskelpoisuusluokan A II 70a merkitys oli jatkosodan aikana seuraava:
70a. Mahalaukun happoisuuden vaihtelut, mahalaukun toiminnalliset häiriöt, mahakatarri (Anomalia secretionis ventriculi, gastrodyspepsia, gastritis chronica). Lievät gastritistapaukset, yleistila hyvä kenttäoloissa.
A II -luokkaan määrättiin tarkastettava, joka on taistelukelpoinen rintamaoloissa, mutta jonka palvelukelpoisuutta jokin vähäinen rakennevirhe, vika, vamma tai sairaus rajoittaa.
Lähde:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto.
Etsimäsi kaltaista kirjallisuutta löytyy paljonkin, erilaisia onnettomuuksista ja luonnonkatastrofeista selviytyneiden kokemuksia, vuorikiipeilijöiden ja naparetkeilijöiden ynnä muiden äärioloihin joutuneiden tarinoita. Enemmän kyseistä lajityyppiä löytyy englanniksi kuin suomeksi ja suurin osa on toki aikuisille suunnattua. Mutta lapsesta toki riippuu (ja myös kirjasta) millaista jaksaa lukea tai kuunnella ja mikä on sitten liian jännää. Mutta laitan tähän muutamia kollegoiden kanssa mietittyjä suomenkielisiä vinkkejä mahdollisesti sopivista teoksista ja voithan itse vaikka vielä selailla hieman kirjoja ennen kuin tarjoat 10-vuotiaalle, että ovatko liian jänniä vai juuri sopivia hänelle!
Pia Strömstad & Trond Bredesen: 10…
Tähän nyt ei ihan suoraa ja selkeää vastausta näytä löytyvän. Internetistä joitakin artikkeleja tulee vastaan, missä asiaa pohditaan ja yleinen toteamus on, että Ruotsin kaupungit on tosiaan rakennettu tiiviimmin. Yhtenä syynä pohditaan sitä, että Ruotsissa kaupungistuminen on alkanut aiemmin kuin Suomessa. Tässä Elinkeinoelämän keskusliiton artikkelissa käsitellään asiaa:
https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/viikon-kysymys-miten-suomen-ja-ruot…
Hei,
Kuvassa on todennäköisesti Laphria gibbosa -petokärpänen. Kasvien tunnistuksessa voi käyttää apuna myös Google Lensiä, iNaturalist-sovellusta tai ötököiden osalta vaikkapa Facebookin Suomen ötökät - Bugs of Finland-ryhmää.
Sipoon kirkkona tunnetun rakennuksen purkamisen mahdollistanut asemakaavan muutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 19.6.1974 äänin 53-15.
Helsingin Sanomat 20.6.1974.
Purkutyöt aloitettiin toukokuussa 1978. (HS 27.5.1978) Valokuvassa 27.06.1978 työmaa näytti tältä: https://www.finna.fi/Record/hkm.CEF01EB5-1D84-45BD-9C63-83F00020D442?si… (Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja Johnny Korkman)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sipoon_kirkko_(Helsinki)
Heimolan talon kohtaloa on tutkinut Hanna Marjoranta tutkielmassaan seikkaperäisesti: https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/56b7d5ce-563f-4ea1…
Talon suojelusta keskusteltiin kaupunginvaltuuston lisäksi myös eduskunnassa keväällä 1969. Purkaminen aloitettiin 4.5.1969.…
On hyvin mahdollista, että kyse on Pikku kakkonen -ohjelmasta. Studiossa käytettiin vastaavan näköisiä taustoja. Juontajan nimi ei meille muistunut mieleen.
Yle areenalle on tallennettu runsaasti vanhempaa Pikku kakkonen -materiaalia.
https://areena.yle.fi/1-3808632
https://areena.yle.fi/1-3887637
Hei!
Riihimäen kirjastossa varatut kirjat löytyvä sisääntuloaulasta. Ovesta tullessasi näet vasemmalla oven Alasaliin, ja sen oven vierestä alkaa aulan puolella hyllykkö, jossa varatut kirjat ovat noutonumeron mukaisessa järjestyksessä. Noutonumerosi näkyy saamassasi saapumisilmoituksessa. Varatun teoksen voi lainata alakerrassa olevilla lainausautomaateilla, tai toisen kerroksen palvelupisteellä, silloin kun kirjastossa on palveluaika. Kirjastoon pääsee myös omatoimiajalla (aamulla 7-9, illalla 19-21) kirjastokortin ja PIN-koodin avulla. Kortinlukija löytyy vasemman ulko-oven karmista ja se avaa hetkellisesti lukituksen, jolloin oven voi avata sähköoven painikkeella. Omatoimiajalla pääsee vain kirjaston alakertaan, jolloin lainaus…
Erityisesti kirjeiden kirjoittamisesta tai käsin kirjoittamisesta ei valitettavasti löytynyt omaa aforismikirjaa. Kokosin pienen listan Helmet-kirjastosta löytyvistä kirjoista, joista voisi kuitenkin olla iloa, kun pohditte näitä asioita. Listalla on hieman eri-ikäisille suunnattuja kirjoja.
Käsikirja mielikuvituksen matkaajille : kirjoittamisen seikkailuopas / Emma ja Arja Puikkonen. (Lastenkirja)
Päivä eläinten postitoimistossa / teksti ja kuvitus: Sharon Rentta ; suomennos: Terhi Leskinen. (Kirjassa kerrotaan mitä kirjeelle tapahtuu sen jälkeen, kun se on jätetty postin vietäväksi, ja voisi innostaa pienempää lasta kirjeen kirjoittamiseen.)
Kirjoittamisen ihanuus : nuoren kirjoittajan opas / Ylva Karlsson (joka poisti pilkut),…
Jyväskylässä on mahdollista pelata pelikonsoleilla Kortepohjan ja Vaajakosken kirjastoissa.
Kortepohjassa voi pelata Nintendo Switch- ja Playstation 5 -konsoleilla palveluaikoina. Peliaika varataan asiakaspalvelutiskiltä. Peli ja ohjain lainataan pelaajan kirjastokortille asiakaspalvelutiskillä ja ne palautetaan peliajan päätyttyä.
Yksi asiakas voi pelata tunnin päivässä. Peliaika alkaa aina tasatunnein. Viimeisen peliajan kesto ennen kirjaston sulkemista on 45 min maanantaista keskiviikkoon. Torstaisin ja perjantaisin pelejä on mahdollista pelata 10-15 välillä, eli viimeinen aukiolotunti ei ole enää peliaikaa. Pelitilaa ei voi käyttää omatoimiaikana. Lisätietoja Kortepohjan kirjastosta p. 014 569 4136.
…
Hei,
Eipä taida kattavaa teosta olla, mutta näistä lienee apua:
Kunnasranta, M., Holmala, K., Martikainen, M., & Nieminen, M. (2022). Veenkoirasta vaakalintuun: Kalevalan eläimiä. Juminkeko.
Råman, M. (2009). Kielastaja: Supisuomalainen mytologia. [Marita Råman].
Seuraavat artikkelit kuitenkin löytyvät:
Mäkinen, K. (1997). "Kalevalan linnut". Julkaisussa Hiidenkivi : suomalainen kulttuurilehti, 4(1), ss. 14-17.
Qvarnström, Einar: "Något om fåglarna i Kalevala" Julkaisussa Nordenskiöld-samfundets tidskrift 1949, sivut 79-90
Lisäksi Suomen kuvalehdessä oli 2003-2004 tienoilla artikkelisarja Kalevalan eläinhahmoista.
"Votšina" on historiallisesti viitannut Venäjällä maahan tai tontteihin (tyypillisesti kartanoihin), joihin määräytyy omistusoikeus perimisen kautta (tyypillisesti isältä pojalle); tämä kuvio, jossa ylhäiset omistavat ja perivät maata, muistuttaa vahvasti monelle Euroopan historiasta tuttua feodalistista yhteiskuntajärjestelmää. Se, miten tämä kuvio on tarkalleen toteutunut eri historian ajanjaksoina ja eri paikoissa, on luontaisestikin vaikuttanut termin "votšina" tarkkaan merkitykseen.Lähteet:Mikhail M. Krom. Votchina. https://www.encyclopedia.com/history/encyclopedias-almanacs-transcripts-and-maps/votchina
Reijke näyttäisi olevan Alankomaista kotoisin oleva sukunimi. Linkki FamilySearsh palveluunGoogle kääntäjä tunnisti sanan reijke kieleksi hollannin ja suomenkieliseksi merkitykseksi rikas. Linkki kääntäjään
