Tietojasi ei ole enää Helmet-kirjastojen asiakasrekisterissä. Jotta tietosi voidaan taas tallentaa rekisteriin (jolloin siis saat uuden kirjastokortin), sinun pitää käydä henkilökohtaisesti missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä. Vanhaa korttia ei siis aktivoida.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Helmet- sivuston Lapset-sivuilta löytyy Pieni Helmet-lukuhaaste 2019- linkki: https://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Pieni_Helmetlukuhaaste_2019(175799). Kuten mainitsit kysymyksessäsi, tuon linkin kautta pääsee vain lukuhaasteen tehtävälistalle.
Voi olla, että kirjastossa katsoit toista linkkiä, eli Lukudiplomit: https://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kirjastossa/Lukudiplomit(343) Lukudiplomit- linkki löytyy samalta sivulta Helmet- lukuhaaste- linkin yläpuolelta. Lukudiplomit- linkin sivulla on toinen linkki, eli Helmet- lukudiplomi: http://kirjasto.one/lukudiplomi/. Helmet-lukudiplomin sivulla esitetään eri ikäisille lapsille suunniteltuja diplomeja. Jos valitsee yhden diplomeista, pääsee seuraavalle sivulle, jolta löytyvät kirjojen kannet ja…
Kolmessa ensimmäisessä teoksessa kerrotaan sekä Mika Waltarista että Sinuhe egyptiläisestä. Loput ovat Mika Waltarin muistelmia tai elämäkertoja hänestä. Kaikki ovat saatavissa Kymenlaakson kirjastoista.
Taltuta klassikko! / Maria Laakso ; kuvittanut Johanna Rojola.
Mika Waltari, valloittaja / Haavikko, Ritva.
Kirjailijan ääni / Waltari, Mika.
Kirjailijan muistelmia / Waltari Mika.
Mika Waltari: muukalainen maailmassa / Lindstedt Risto ; Vahtokari Reijo.
Mika Waltari: mielikuvituksen jättiläinen / Haavikki, Ritva.
Unohdettu Waltari / Nummelin, Juri.
Olisikohan kyse Juhani Ahon lastusta Tuomiokello. Kyseinen lastu on julkaistu myös teoksessa Lastuja : valikoima kouluja varten, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1905 ja sen jälkeen siitä otettiin useita uusintapainoksia, mm. vuosina 1914, 1929 ja 1930.
Vuoden 1905 valikoima on digitoitu ja luettavissa myös verkossa. Tuomiokello on teoksen sivulla 116.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100438/Lastuja_valikoima_kouluja_varten.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tuomiokello-lastun voi lukea myös esimerkiksi teoksesta Juhani Aho: Valikoima lastuja (WSOY, 2011), joka on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
https://www.finna.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8aee85e4-0b16-4c77-bf38-7a0b89bdc90a
Juhani Mäkelän teoksessa Noin viisikymppisen kirja : pakinoita ja satiireja (1992, useita lisäpainoksia) on pakina, jonka otsikko on Polkupyöräilyn lykkääminen. Teos löytyy oman kirjastoalueesi kokoelmista.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen laulun/runon! Ilmoitamme, mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Kyseistä sanaa ei ole käytetty kirjastoissa. Aiemmin on puhuttu vain lainaamisesta.
Kirjastosomessa olen nähnyt pohdintaa onko se mahdollisesti vääntynyt ruotsin lainaamista tarkoittavasta sanasta utlåning. Ehkä joku vielä kysyy tätä suoraan hallitukselta!
Kaikki mainitsemasi sitaatit ovat Henrik Ibsenin näytelmästä Brand (1866). Kasimir Leinon suomennos näytelmästä vuodelta 1896 on luettavissa Gutenberg-projektissa (ks. linkki alla). Löydät kyseiset kohdat tekstistä helposti sanahaulla.
http://www.gutenberg.org/files/45499/45499-8.txt
https://www.ibsen.uio.no/
https://www.nb.no/forskning/ibsen/
Kivihiili on syntynyt turpeesta, joka on jäänyt maankuoren puristuksiin. Kovan paineen sekä kuumuuden vaikutuksesta turve on hapettomassa tilassa maan alla miljoonien vuosien kuluessa muodostunut kivihiileksi.
Palamista kivihiilen muodostumisprosessissa ei tapahdu, joten palanutta puuta ei prosessiin sisälly. Lisäksi palamiseen tarvitaan happea, jota ei syvällä maan alla ole.
Lisätietoa aiheesta:
http://www.minersmuseum.com/history-of-mining/coal-formation/
https://energiamaailma.fi/mista-virtaa/fossiiliset-energialahteet/kivihiili/
https://peda.net/lohja/peruskoulut/ylakoulut/harjun-koulu/oppiaineet/erityisopetus/8-9-sl/yhteinen_ymparisto/energia/ue7/kivihiili2
https://www.britannica.com/science/coal-fossil-fuel
Kelan sivuilta löytyy tietoa myös yrittäjän tuista. Yrittäjä kelan henkilöasiakkaana
Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta löytyy kysymyksiä ja vastauksia yrittäjien työmarkkinatuesta nyt korona-aikaan.
Pienituloisen yrittäjän tuissa neuvoo Yrittäjät.fi sivusto
Lisäksi Yritys-Suomi tarjoaa maksutonta puhelinpalvelua, josta saat asiantuntevaa neuvontaa, jos yritykselläsi on taloudellisia ongelmia. Neuvontaa saa suomeksi ja ruotsiksi.
Talousapu-neuvonta
suomeksi puh. 029 502 4880
ruotsiksi puh. 029 502 4881
Palvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9.00–16.00.
infofinland.fi
Helmet sivuilta löytyy kyllä myös englanninkielen verkkokursseja (tietenkin myös CD ja DVD muotoisia kielikursseja, sekä oppikirjoja)
Esimerkiksi Promentor ja Lango.fi kursseja. https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Verkkokurssit
Myös netistä löytyy ilmaisia kielikursseja, vaikkapa https://www.50languages.com/phrasebook/fi/en/ tai https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/englanti
Voi myös kokeilla saman kirjan lukemista suomeksi ja englanniksi.
Oulun pääkirjastosta ja lähikirjastoista löytyy suomennettuja runokokoelmia esimerkiksi William Wordsworthilta, Lordi Byronilta, P. B. Shelleylta ja John Keatsilta. Kirjailijoiden nimiä klikkaamalla pääset teosten saatavuustietoihin.
Kollegani Padasjoen kirjastosta auttoivat kysymykseen vastaamisessa. Aunekivi sijaitsee Padasjoen Nyystöläntiellä ja se on kuulemma helposti löydettävissä, sillä sen ympäriltä on juuri raivattu metsää. Lähetän sähköpostiisi kartan, johon on merkitty Aunekiven tarkka sijainti.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut runoa.
Jos joku lukijoista tunnistaa runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Olisikohan kyseessä ehkä Ilmari Kiannon Turjanlinnan satukirjaan sisältyvä Pikku Pojan kirkko? Toinen hyvin samantapainen tarina on Annikki Setälän Jumalanpalvelus metsässä kirjassa Taikasauva ja muita satuja, mutta siinä päähenkilö on tyttö.
Kyseessä on todennäköisesti ollut pelkkä sattuma, ainakaan mitään mainintaa mistään seurauksista ei tullut vastaan. Ulla-nimi on ollut suosituimmillaan vuosina 1940-59, jolloin nimeä on annettu yli 13 000 naiselle - eli 1970-luvulla nimi on voinut vaikuttaa samaan aikaan yleiseltä mutta trendikkäältä nuoren naisen etunimeltä. Kouluympäristökään ei sinällään ole sellainen idea, että sen kohdalla voisi puhua tekijänoikeuksien loukkaamisesta. Kahden sattuman yhdistyminen voi siis saada ajattelemaan, että kyse olisi joko idean vuotamisesta tai yhteistyössä tehdystä saman idean varioimisesta, mutta vastaan ei ole tullut tietoa, joka antaisi syytä olettaa sellaista. Tietyt aiheet tuppaavat puhuttelemaan ihmisiä tiettynä aikana ja siten…
Hei - kokeilepa ensin kirjaa Aikamatka Itä-Hakkilan vuosikymmeniin, tekijöinä Ahlfors,Tiina et al. Kirja on vuodelta 1996 ja se löytyy luokasta 92.833 Tikkurilan kirjastosta. Ulos sitä ei lainata, mutta voit lukea sitä kirjastossa.
