Päiväkotien, koulujen ja erilaisten laitosten kortit ovat voimassa vain vuoden kerrallaan.
Syynä ovat tiuhat henkilövaihdokset. Haluamme, että kirjastokortilla on aina oikea vastuuhenkilö, joka voi paikanpäällä hoitaa luokan, ryhmän tai laitoksen lainoja.
Kirjastokortin saa taas vuodeksi voimaan, jos käyt lähimmässä Helmet-kirjastossa kuvallisten henkkareiden kanssa. Silloin voimme vaihtaa Sinut kortin vastuuhenkilöksi tai vain uusia voimassaolojakson, jos jo olet vastuuhenkilö.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Etelä-Korean elokuva-arkistolla on tietokanta korealaiselokuvista. Toinen hyvä lähde on Internet Movie Datababase, jossa haun pystyy rajaamaan muun muassa maan mukaan.
Ainakin näitä kirjoja voisi kokeilla. Osa on hieman haastavampia kuin muut, mutta kaikissa on hyvä kuvitus.
Antony, Steve. Kiitos, herra Panda ja Herra Panda leipoo.
Davies, Benji. Toivo-kirjat.
Garhamn, Anna-Karin. Ruu-kirjat.
Gliori, Debi. Allu-kirjat.
Haughton, Chris. Ihan hukassa, Mitä jos..., Voi sinua, Sulo!
Inkpen, Mick. Possu Pallero -kirjat ja Tessu-kirjat.
Scheffler, Axel. Pete ja Pulmu -kirjat, esim. Iso ilmapallo, Lätäkkö lattialla, Mörköleikki tai Uusi ystävä.
Kappaleen nuotit löytyvät kokoelmasta "Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä" (1997). Äänitettynä laulu löytyy Pispalan Kisällit -yhtyeen äänitteeltä "...Pispalan poikia ollaan..." (2007). Näistä kumpikin löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista. Jos Tampereen suunnalle ei ole muuten asiaa, voi asiakas tehdä toisten kirjastojen aineistosta kaukolainapyynnön ottamalla yhteyttä kotikirjastonsa kaukopalveluun. Lisätietoja kaukolainoista Vaara-kirjastojen asiakkaille osoitteessa https://vaara.finna.fi/Content/kaukopalvelu.
Elonet-tietokannan mukaan Toivo Särkän ohjaamassa elokuvassa ”Katarina kaunis leski” (1950) on musiikkina kansanlaulu ”Kehrää kehrää tyttösein / Kehruuvalssi”, jota Eeva-Kaarina Volanen hyräilee ja Jorma Nortimo laulaa. Lisäksi elokuvassa soi kaksi Heikki Aaltoilan elokuvaa varten säveltämää ”Salonkitanssia”, joista toinen esitetään cembalolla ja toinen jousiyhtyeellä.
Lähde:
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) kotimaisen elokuvan suoratoistopalvelu ja elokuvatietokanta Elonet:
https://elonet.finna.fi/
Katarina kaunis leski -elokuvan kuvailu Elonetissä:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_122604
Kirja on Aino Pervikin Arabella, merirosvon tytär (WSOY 1987).
Arabella seilaa isänsä, merirosvopäällikön, laivassa maailman meriä. Eräänä päivänä hän poimii merestä haaksirikkoutuneen Hassanin.
En valitettavasti löytänyt kysymykseen suoraa vastausta.
Tutkailin mm. Väyläviraston sivuilta löytyviä Rautatietilastoja ja Tilastokeskuksen sivuilta löytyvää Rautatietilastoa sekä Rautatiemuseon Kokoelma ja tietopalvelu -sivua.
Junat.net sivulta löytyy asemakohtainen aikataulu, jota seuraamalla voit laskea junavuorot, https://www.junat.net/fi/tikkurila.
Digitraffic.fi -sivuilta löytyy avointa dataa rautatieliikenteeseen liittyen https://www.digitraffic.fi/rautatieliikenne/.
Jos haluat virallisempaa tietoa, suosittelen ottamaan yhteyttä Tilastokeskuksen neuvonta ja tietopalveluun.
Venäjäksi Anton Tšehovin novelli Zloi maltšik ilmestyi ensimmäisen kerran Oskolki-lehden numerossa 30 23.7.1883.
Novellista on useita suomennoksia. Ensimmäinen suomennos julkaistiin vuonna 1901 nimellä Kosto Uusi Suometar -lehdessä, mutta suomentajan nimeä ei kerrottu. Novellin ovat suomentaneet myös Reino Silvanto vuonna 1913 ja Matti Lehmonen vuonna 1945.
Juhani Konkan suomennos novellista ilmestyi nimellä Ilkeä poika vuonna 1959 Anton Tšehovin Valittujen novellien osassa 1.
http://chehov-lit.ru/chehov/text/zloj-malchik.htm
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/798155?page=7
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://www.kirjasampo.fi/fi…
Voisiko kyseessä olla Mystery Science Theater 3000?
Se näyttää toki olevan 90-luvulla tehty, mutta jospa sitä on näytetty täällä vasta 2000-luvulla. Sarjassa on viittauksia sekä Terminator 2:seen että Thelmaan ja Louiseen.
Terminator 2 https://www.imdb.com/title/tt0103064/movieconnections/?ref_=tt_trv_cnn
Thelma and Louise https://www.imdb.com/title/tt0103074/movieconnections
Kirjasampo tietää kertoa vain kirjailijan perustiedot:
Taskinen, Esa Juhani syntynyt 4.7.1939 Maaningalla. Vanhemmat kunnanlääkäri Esa Taskinen ja Vivi Elisabeth Jansson.
Asuinpaikat: Maaninka - 1973. Kirjasampo
Maaningan Pitäjäkirja kertoo jonkin verran lisää tietoa vanhemmista ja paikkakunnasta. Siellä on myös kuva Taskisten perheestä. https://annaliisapekkarinen.net/wp-content/uploads/2015/04/maaningan_pitajakirja.pdf
Lisätietoa voisi saada kenties teoksesta Berliinin päiväkirja. Helmet
Kustantamolla saattaisi olla lisätietoja.
Ison-Omenan kokoelmissa on tällä hetkellä akustinen Yamaha Dreadnought -kitara, klassinen kitara sekä lapsille ja nuorille tarkoitettu klassinen 3/4 kitara. Kaikkia voi lainata kotiin.
Marja-Liisa -nimisiä lauluja on useita, mutta koska nimi kertautuu laulussa, kysessä lienee Väinö Hannikaisen sävellys L. Onervan runoon. Se alkaa sanoilla Marja-Liisa, Marja-Liisa, isän, äidin nukki. Nuotit, sanat ja soinnut tähän lauluun löytyvät mm. teoksesta Suuri toivelaulukirja 3 (ISBN 9156436420).
Saatavuustieto Outi-kirjastosta.
Singerin sarjanumeroluettelon mukaan tämä ompelukone on valmistettu lokakuussa 1935.
https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Tietoja elokuvien dubatuista ääniraidoista on koottu suomenkielisten dubbausten omaan wikiin fandom.comiin, joka toimii harrastajapohjalta. Eri Lumikki-elokuvien tiedot löytyvät tämän linkin takaa. Ääniraitoja sellaisenaan tuskin on saatavilla, mutta Lumikki-elokuvan eri versioita voi tiedustella elokuvadivareista sekä Kavin Elokuva-arkistosta. Pieniä pätkiä elokuvista, kuten tämä noidan ja Lumikin kohtaamisen versio vuodelta 1962, voi löytää esimerkiksi YouTubesta.
Sopivan kirjan löytyminen riippuu aina pitkälti siitä, minkälaiset asiat lukijaa kiinnostavat ja kuinka kokenut lukija hän on. Tässä muutama mahdollinen Finlandia-palkinnon voittanut kirja niin aikuisten-, nuorten- kuin tietokirjojenkin puolelta.
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia:
Anne-Maija Aalto: Mistä valo pääsee sisään (2021). Kirja on dystoopinen tieteisromaani, jossa mm. ihmiskokeilla kajotaan ihmisen muistiin. Sen päähenkilönä on nuori poika.
Juuli Niemi: Et kävele yksin (2016). Päähenkilöinä on sekä poika että tyttö. Kyseessä on rakkauskertomus, mutta myös muita teemoja, kuten maahanmuuttoa käsitellään.
Nadja Sumanen: Rambo (2015). Kirja on kertomus 15-vuotiaasta ADHD-diagnoosin saaneesta pojasta,…
Oppikirjojen sisällöistä on löydettävissä hyvin vähän tietoa, enkä pysty valitettavasti sanomaan mikä nimenomainen kirja olisi voinut olla kyseessä, mutta Suomen yläasteilla oli 1990-luvulla laajalti käytössä ainakin sellaiset englannin oppikirjasarjat kuin You too ja OK English. Molemmista löytyy netistä kansikuvia, joita katselemalla saattaisit muistaa mikä kirja omassa koulussasi oli käytössä. Finna.fi-hakupalvelusta voit etsiä, mistä Suomen kirjastoista esimerkiksi näitä mainitsemiani oppikirjoja löytyy ja halutessasi tehdä omassa kirjastossasi kaukolainapyynnön (pyynnön voi tehdä Lastu-kirjastoissa myös lastu.finna.fi-verkkokirjastosta löytyvällä sähköisellä lomakkeella). Lastu-kirjastoista näitä oppikirjoja ei löydy.
Kuulostaa niin tutulta, että ulkomuistista uskallan väittää kyseessä olevan lyhyt absurdi tarina Daniil Harmsin teoksesta Sattumia. En pysty tätä nyt tarkistamaan nopeasti, koska kyseinen teos ei ole omassa kirjastossani.
Daniil Harms: Sattumia Keski-kirjastoissa
https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=harms+sattumia&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FKeski%2F%22&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc
Suoranaista yhteyttä ei näillä kahdella sinänsä ole. Sen sijaan nimi ja sana liittyvät etymologialtaan yhteen. Antiikin kreikan sana thea on molempien sanojen rakenteessa.
Lähde:
THEIA - Greek Titan Goddess of Sight & Heavenly Light (theoi.com) Theia: thea, näkö, theiazô, ennustus.
THEATRE definition and meaning | Collins English Dictionary (collinsdictionary.com) Theatre: theasthai, katsoa, thauma, ihme.
Theatre - Wikipedia
Jukka Kemppisen suomennos Guillaume Apollinairen runosta Signe eli Merkki sisältyy teokseen Alcools : runovalikoima (Otava, 1977) s. 67.
Ensimmäinen rivi kuuluu "Minun Herrani on Syksyn Merkki" ja viimeinen kuuluu näin "tänä iltana kyyhkyt nousevat lentoon viimeisen kerran".
