Tässä lähdetään siitä, että olisi teknisesti mahdollista kiihdyttää massallinen kappale valonnopeuteen ja jätetään huomiotta suhteellisuusteorian mukainen aikadilaatio. Silloin yhden g:n kiihtyvyydellä nopeus kasvaisi 9,81 metriä sekunnissa ja valonnopeus 299 792 458 m/s saavutettaisiin 353,7 päivässä.
Suuremmalla kiihtyvyydellä nopeus saavutettaisiin lyhyemmässä ajassa. Ihminen kuitenkin kestää huonosti jatkuvaa yhtä g:tä suurempaa rasitusta. Esimerkiksi Scientific Americanin artikkelissa arvellaan, ettei ihminen kestäisi edes kolmen g:n pitkäaikaista rasitusta, ei ainakaan tarvittavaa reilua 118:aa päivää. Gizmodon artikkeli mainitsee, että kolmen g:n jatkuva kiihtyvyys esimerkiksi Marsiin suuntautuvalla…
Nykypäivänä kansalaisopistot, työväenopistot ja aikuisopistot ovat käytännössä sama asia, mutta eri nimet johtuvat historiasta. Nykyään kansalaisopisto on tämän oppilaitosmuodon yleisnimi.
Kansanopisto puolestaan on aivan eri asia kuin kansalaisopisto. Kansanopistot järjestävät sisäoppilaitosmuotoista opetusta, kun taas kansalaisopistot järjestävät kurssimuotoista opetusta yleensä ilta- tai viikonloppuaikaan.
Alun perin opistojen tarkoituksena oli sivistää työväestöä. Ensimmäiset opistot olivat nimeltään työväenopistoja, ja niillä oli läheinen yhteys työväenliikkeeseen. Ensimmäiset työväenopistot perustettiin kaupunkeihin. Vanhin on Tampereen työväenopisto, joka perustettiin 1899. Vaikka työväenopistojen opetus oli suunnattu…
Kysymyksessä muistellut juonenkäänteet viittaavat Matti Ijäksen elokuvaan Sokkotanssi (1999).
Sokkotanssi | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Seitsemän kertaa viikossa ilmestyvän Forssan lehden (Lounais-Hämeen maakunnallinen äänenkannattaja) numerot kaksi vuotta taakse päin ovat luettavissa Helmet-kirjastoissa asiakastietokoneilla ePress-palvelussa.
Vuosien 1917 - 1939 digitoituja numeroita voi lukea verkossa:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0782-663X?display=…
Vuosien 1940-1945, 2015-2022 numerot ovat luettavissa digitoituina vapaakappalekirjastoissa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto#Palvelunkuvaus…
Osa vuosikerroista on luettavissa mikrofilmeiltä Kansalliskirjastossa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Juoni kuulostaa vahvasti kirjalta Ninni ja Nestori kadottavat Simeonin (Ernest et Célestine ont perdu Simeon, Gabrielle Vincent 1981). Ninni ja Nestori -animaatio on kuitenkin paljon uudempi, eikä Simeon on kadonnut! -jakso noudata kirjan juonta kuin päällisin puolin. Uusi Ninni ja Nestori -animaatio ei myöskään ole nukkeanimaatio.
Blu-ray/dvd-soitinta ei näy olevan lainattavissa Helmet-kirjastoista eikä Varaamo.hel.fi-palvelun kautta. Kirjaston koneillakaan ei valitettavasti pysty näillä formaateilla katsomaan elokuvia.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Varaamo.hel.fi. https://varaamo.hel.fi/
Rauno Lahtisen kirjassa Savun lumo kerrotaan tupakoinnin kulttuurihistoriasta. 1900-luvun alkuvuosina savukkeista tuli vähitellen tavallisten työmiestenkin tupakointitapa, varsinkin savukkeiden hinnan halventuessa. Purutupakkaa ja nuuskaa käytettiin, vaikka piipun poltto olikin 1900-luvun alussa pääasiallinen tupakoimisen muoto. Nuuskan ja mällin suosiota säilytti, että useilla työpaikoilla tupakan polttaminen oli vaarallista tai selkeästi kielletty. Näitä työpaikkoja olivat esimerkiksi sahat, kaivokset ja jotkin tehtaat. Siis jo näin kauan sitten oli polttaminen vaarallista tai kiellettyä kaivoksissa.
Nykyisissä kaivosturvallisuusoppaissa tupakointi mainitaan paloturvallisuusriskinä ja "tupakointi on sallittu vain siihen merkityillä…
Finna-tietokannan perusteella Matti Kurjen ensimmäisestä pitkästä koulutuspurjehduksesta 1963 ei näyttäisi julkaistun laajempaa kirjallista kuvausta. Aikalaislehdissä matkasta uutisoitiin valokuvin ja haastatteluin esimerkiksi Uudessa Suomessa, Suomen Sosialidemokraatissa ja Suomen Kuvalehdessä. Digitoidut lehtiaineistot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastoissa asiakaspäätteillä.
Matkasta on myös säilynyt puolustusvoimien lyhytelokuva Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa:
Puolustusvoimat. (1963). Matti Kurjen matka Välimerelle v. 1963.
Merisotakoulun kirjastossa löytyy pari aiheeseen liittyvää tutkielmaa sekä Matti Kurjen laivalehden vuosikerrat, joista voisi löytyä lisätietoja.
Himanen, H. (1978).…
TV Tropes -sivusto esittää, että kolme toivomusta on kerronnan kannalta sopiva määrä. Ensimmäisellä toive on koe, joka usein käytetään johonkin turhaan. Toisella kertaa pyydetään jotain suurta, mutta usein saadaan muuta kuin halutaan. Kolmas toive pyrkii palauttamaan perustilan, mutta jälleen lopputulos ei välttämättä ole sitä mitä halutaan. Kolmen toivomuksen kanssa tarina ei ole liian pitkä, ja siinä on sujuvasti alku, keskikohta ja loppu.
Kolmen toivomuksen malli liittyy myös laajemmin kulttuurissa esiintyvän kolmen sääntöön. Kolme kertaa on pienin määrä, jolla tarinaan luodaan kuvio ja sitten rikotaan se. Kaksi ensimmäistä kertaa luovat kuvion ja jännitteen, kolmas kerta rikkoo kuvion yllättävällä käänteellä ja laukaisee…
Tässä muutama oma suosikki elokuvahaasteen kohtaan 49. "Kirjaston henkilökunnan suosittelema elokuva". Linkeistä pääset lukemaan sarjojen/elokuvien tiivistelmän MyAnimeList sivulta. Mukana on myös pari anime-elokuvaa.
Violet Evergarden (13 jaksoa, 23 min. per jakso)
https://myanimelist.net/anime/33352/Violet_Evergarden
Ping Pong the Animation (11 jaksoa, 23 min. per jakso)
https://myanimelist.net/anime/22135/Ping_Pong_the_Animation
Redline (elokuva, 1 tunti 42 min.)
https://myanimelist.net/anime/6675/Redline
Katanagatari (12 jaksoa, 50 min. per jakso)
https://myanimelist.net/anime/6594/Katanagatari
Sword of the Stranger (elokuva, 1 tunti 43 min.)
https://myanimelist.net/anime/2418/Stranger__Mukou_Hadan
Kyseessä on nettirunoilijana tutuksi tulleen Elina Salmisen runo. Tämän runon löydät esimerkiksi Salmisen Instagram-postauksesta, tai joistakin hänen sivuiltaan löytyvistä tuotteista.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy myös runsaasti lisää Salmisen runoja: Helmet - Elina Salminen
Fritz Zornin teosta Mars ei valitettavasti ole suomennettu, mutta ruotsinnos julkaistiin vuonna 1978 nimellä Mars i exil (övers. av Margareta Åstrand)-
Teosta on Suomessa Kuopion Varastokirjastossa, josta voit tilata sen kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://www.finna.fi/Record/vaari.569583?sid=4183593822
https://libris.kb.se/bib/7152826?vw=full
Anni Swanilta ei löydy tällaista satua. Sen sijaan Topeliuksella on näytelmä, tai " Satu- kolme näytöstä" kuten Topelius asian ilmoittaa, "Suojelusenkeli".Siinä musta ja valkoinen enkeli häärivät lasten kehdon ympärillä. Kaikkein karmein satu, missä Kuolema vie lapsen kehdosta on Andersenin satu "Äiti".Siinä Kuolema käyttää hyväkseen äidin hetkellistä nukahtamista ja ryöstää vauvan kehdosta. Äiti tekee kaikkensa pelastaakseen lapsensa. Tämä sopisi myös hyvin Tuomari Nurmion "Lasten mehuhetkeen".
Helsingin yliopiston avoimesta julkaisuarkistosta löytyi Milka Varmolan Pro gradu -tutkielma Kun pesee ja parsii paikkaa, niin kestää vielä monta aikaa. Siinä kerrotaan, että kuupelointi, eli keskeltä hieman kuluneen lakanan iän pidentäminen siirtämällä keskikohta reunoille, oli käytännöllinen tapa korjata jo kuluneita vuodevaatteita ja myös ehkäistä ennalta niiden kulumista puhki. Kuupelointiin oli erilaisia mahdollisuuksia ala- ja ylälakanoille.DSpace (helsinki.fi)
Suomessa tunnetuin ja arvostetuin suljetun tilan dekkari lienee Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut (aikaisemmalta nimeltään Kymmenen pientä neekeripoikaa). Toinen kirjailija, joka on tullut tunnetuksi nimen omaan suljetun huoneen arvoituksista, on John Dickson Carr. Hän on julkaissut dekkareita myös nimillä Carter Dickson, Carr Dickson ja Roger Fairbairn. Carrin tunnetuimpia suljetun tilan dekkareita ovat Juudaksen ikkuna ja Punainen leski (julkaistu nimellä Carter Dickson) sekä Kolme ruumisarkkua (julkaistu nimellä John Dickson Carr). Kolme ruumisarkkua (The Hollow Man) on BBC:n mukaan valittu parhaaksi suljetun tilan dekkariksi vuonna 1981 https://www.bbc.com/news/magazine-18108498.
Oksavan kylän kohdalta kulkee jokireittejä neljään suuntaan. Nimi kuvaa todennäköisesti vesireittien monihaaraisuutta eli "oksaisuutta".LähdeSuomalainen paikannimikirja: https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
Verkostomalleja on monenlaisia. Alla on listattuna lähteitä, joiden avulla voit tutustua verkostotyöhön eri näkökulmista.Kuntaliiton malli: Verkostoituva Kuntaliitto https://www.kuntaliitto.fi/verkostoituva-kuntaliittoSosiaali ja terveys ry:n vinkkejä verkostotyöhön: https://www.soste.fi/blogikirjoitus/vinkkeja-verkostotyohon/THL: Verkostoiva työ osallisuuden edistämisen voimavarana https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/osallisuutta-edistava-hallintomalli-tukee-osallisuustyon-johtamista/verkostoiva-tyoKirjalähteitä:Jaakko Seikkula: Dialoginen verkostotyö (2009) https://finna.fi/Record/3amk.250278?sid=…
Kyseessä on vapautus palveluksesta määräajaksi Lääkärintarkastusohjesäännön kohdan 59 nojalla. Tautiluokituksessa 59 merkitsee sekä vuosien 1935 että 1943 Lääkärintarkastusohjesäännössä imusolmukkeiden ja -suonten sairauksia (Morbi modorum et vasorum lymphaticorum). E-luokkaan määrätyn vika, vamma tai sairaus on varmasti tai todennäköisesti ohimenevä, ja tarkastettava määrätään määräajan (tässä tapauksessa 2 vuoden) kuluttua uudelleen tarkastettavaksi.
On julkaistu, Finna -haulla se löytyy yhä ainakin Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmasta. Saman Cannon Movie Tales -sarjan Prinsessa Ruusunen löytyy vielä muutamien kirjastojen kokoelmasta, mutta tätä kysymääsi Lumikki -elokuvaa ei näyttäisi olevan enää missään kirjastossa lainattavissa.
