On vaikea neuvoa eteenpäin, kun kysymyksessä ei ole mitään vihjettä siitä, mistä lehdestä on kysymys. Monilla kirjastoilla on kuitenkin tarjolla vanhoja sanomalehtiä mikrofilmeinä, joten jos sellaisesta on kysymys, kannattaa kääntyä esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston puoleen. Jos taas on kyse rock-lehdistä, voi ainakin noita vanhempia numeroita olla vaikea löytää muualta kuin Kansalliskirjaston kokoelmasta, jota ei lainata. Jos kysyjä pystyy täsmentämään, mistä lehdestä on kyse, voidaan yrittää auttaa eteenpäin.
Jos tilanne on sellainen, ettei kysyjäkään tiedä, onko noista keikoista jotain kirjoitettu ja jossain lehdessä julkaistu, ollaan ns. perustutkimuksen eli aikaa vievän lehtien selailun tilanteessa. Sellaista palvelua ei tätä…
Yhdysvaltain, Venäjä/Neuvostoliiton ja Kiinan aluksissa on ollut Wikipedian luettelon mukaan avaruuslentäjiä 39 eri maasta (tieto vuodelta 2015) https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_eri_maiden_ensimm%C3%A4isist%C3%A4_avaruuslent%C3%A4jist%C3%A4 . Avaruusteknologian hinta on halventunut huomattavasti niistä ajoista, jolloin teknologia oli vain suurvaltojen hallussa. Avaruusvaltioiksi sanotaan maita, jotka ovat laukaisseet omalla kantoraketillaan oman satelliitin kiertoradalle https://fi.wikipedia.org/wiki/Satelliitti . Suomestakin tuli avaruusvaltio vuonna 2017 https://www.verkkouutiset.fi/ministeri-sanoi-suomesta-tulleen-avaruusvaltio-eduskunta-nauroi/ , kun Aalto-1 ja Aalto-2 laukaistiin avaruuteen https://www.avaruus.…
Hei,
Aihetta käsittelevä gradu löytyi, mutta se ei ole saatavissa verkossa, joten se on hankala saada käsiinsä.
Joitain juttuja löytyi myös, mutta niiden akateeminen tai muuten tiedollinen anti on aika vähäinen. Mahdollisesti Kotus tai yliopistojen suomen kielen laitoksilla on asiasta tarkempaa tietoa. Tutkijoiden erikoistumisalathan lienevät aika hyvin tiedossa.
Szinovatz, Jaana: Rakastetun puhuttelujen ja viittausten semantiikkaa
99, [30] lehteä
Turun yliopisto, suomen kieli, 2008
Kirja näyttää olevan yhä kaupan tilausjonossa. Emme ole saaneet sitä vielä kirjastoon.
Pyydän vantaalaisia hoputtamaan kauppiasta.
Pahoittelut odotusajasta!
Helmet-kirjastojen omassa kokoelmassa ei ole aiheesta mitään, mutta korkeakoulukirjastoista löytyy jo vähän paremmin. Pääset tutkimaan kokoelmaa esim. osoitteessa www.finna.fi. Kirjoita hakulaatikkoon hakusanaksi kiihtyvyyssensorit tai magnetometrit. Molemmista aiheista on kirjoitettu runsaasti opinnäytetöitä, joista monet ovat vapaasti verkossa luettavissa.
Jos hakutuloksista löytyy kiinnostava teos, jota ei ole saatavilla pääkaupunkiseudulta, voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Kaukolainatilauslomake ja -hinnasto löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu.
Historiallisesta sanomalehtikirjastosta https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
löytyi useita naisen asemaa käsitteleviä artikkeleja esim. vuosilta 1880-1885.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search?query=Naisten%20asema&requireAllKeywords=true&fuzzy=false&hasIllustrations=false&startDate=1880-01-01&endDate=1885-01-01&orderBy=RELEVANCE&pages=&formats=NEWSPAPER&searchBindings=false&page=1
Perusteellinen lähde aiheesta on Ronald Atkinin kirja Meksikon vallankumous (1974). Helmet-kirjastoista kirja on Pasilan kirjavaraston ja Pohjois-Haagan kirjaston kokoelmissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1144373__SMeksikon%20vallankumous__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Helmet-tietokannasta löytyi kaksi kirjaa hakusanoilla salakirjoitus, tiedustelu, suomi (rajattuna suomenkielisiin kirjoihin)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28salakirjoitus%29%20%28t…
tiedustelu, upseerit, Suomi tuotti enemmän osumia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28salakirjoitus%29%20%28t…
Niilo Marttinen ei esiinny tekijänä Helmet-tietokannassa.
Varmasti voi keksiä uuden kirjaimen tai kirjaimia. Uuden kirjaimen saaminen nykyisiin, hyvin vanhoihin kirjoitusjärjestelmiin sen sijaan taitaisi olla melko mahdotonta.
Alla linkki mielenkiintoiseen, Kansalliskirjaston kirjoituksen historian verkkonäyttelyyn:
https://www.kansalliskirjasto.fi/extra/verkkonayttelyt/kirjaimistot/kh_sukupuu.html
Sharpayn nimi on selitetty sanaleikkimäiseksi muunnokseksi koirarodun shar pei nimestä. Shar pein - "hiekkakoiran" - nimi tarkoittaa kirjaimellisesti "hiekkanahkaa", millä viitataan eläimen lyhyeen ja karkeaan turkkiin.
https://nameberry.com/babyname/Sharpay
https://www.sharpeiharrastajat.fi/shar-pei-rotuna/
Mika Waltarin runokirjassa "Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925 - 1978" on muutama tällainen runo, kuten "Jan Andersson", "Ann Rutledge Edgar Lee Mastersin mukaan", "Ilmari Rantamala" ja "Hyvästit Untamolle". Edgar Lee Mastersin "Spoon River Antologia" on tällaisen runouden perusteos.
Frank-monihaulla löytyvät kyllä viitetiedot siitä, että Simo Muirin ja Hana Worthenin teos Finland's Holocaust : silences of history (2013) kuuluu mm. Vaski- , Helle- ja Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Tämän lisäksi teos löytyy joidenkin yliopistokirjastojen kokoelmista.
Kohdista haku sivun oikeasta laidasta "Kaikkiin kirjastoihin", niin löydät kaikki ne kirjastot, joiden kokoelmissa etsimäsi teos on.
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Artikkelissaan "Lima, veri ja sappi – mitä roomalainen lääkäri tiesi anatomiasta ja fysiologiasta" (teoksessa Antiikin lääketieteen perintö, toim.Andreo Larsen, Yliopistopaino 2004) Anto Leikola tarjoaa seuraavan käännöksen: "Jos nyt tämän tuntemuksen perusteella voitaisiin saada selville jokaiselle yksilölle hänen luontoonsa sopiva ravinnon ja ruumiillisen rasituksen määrä, jossa ei ole liikaa eikä liian vähän, silloin olisi tavoitettu terveyden avain."
Varhaisia esimerkkejä ovat:
Gaby Rossin esittämä Stardust elokuvassa Sellaisena kuin sinä minut halusit (1944).
Matti Kassilan Varsovan laulu (1953) -elokuvassa kuullaan englanninkielinen tunnuslaulu Voice of Ocean.
Lähde: Suomen kansallisfilmografian toimituskunta, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, 3.6.2020.
Ks. myöshttps://elonet.finna.fi/
"Simeoni herneet keittää, Timo sekaan suolat heittää...", lauloivat toukolaiset pilkkalaulussaan Seitsemän miehen voima.
Impivaaran joulupöydässä veljeksillä oli seitsemän reikäleipää, kaksi tammipöytyrillistä höyryävää karhun-lihaa ja kiulullinen olutta. Tämänkin ehtoollisen olivat rakentaneet Timo ja Simeoni. Romaanissa ei tietääkseni kerrota leipomisista, mutta käyhän siis ilmi, että keittiökykyä veljeksillä oli, ja usamminkin romaanissa syödään. Ruokapöytä oli oiva näyttämö paljoille puhumisille, jotka usein johtivat tärkeisiin päätöksiin.
Vastaus on saatu Aleksis Kivi seuran asiantuntijalta.
Asiaa on selvitetty Suomen kirjastojen yhteisellä tieto-listalla, mutta kukaan ei tuntunut muistavan kyseisiä runoja. On mahdollista, että ne ovat peräisin jostakin koulun lukukirjasta tai lukemistosta.
Eräs kirjastolainen muisti Annika ja Maikki Metsäkedon levyttämän kappaleen "Ilman palkkaa" (alkup. Harlan Howard: No charge), joka muistuttaa tarinaltaan ensimmäistä runoa. Tämä on tosin vuodelta 1974, mutta se saattaa perustua johonkin vanhempaan tekstiin. Aiheesta on voinut kiertää vastaavia runoja tai versioita pitemmän aikaa.
Kysyin asiaa kollegoilta ja sain tällaiset ehdotukset:
Robert M. Pirsigin Zen ja moottoripyörän kunnossapito ja Jenny Erpenbeckin Mennä, meni, mennyt. Kirjailijoista suositeltiin Garcia Marquez, Eco (erityisesti Foucaultin heiluri), Murakami, Ishiguro, Martel, Calvino, Auster, Pamuk, Rushdie.
Kirjasammossa on lukijoiden kirjahyllyjä. Kunderan kirja löytyy useammasta, myös niistä voisi selailla vinkkejä, mitä muuta lukijat, jotka ovat pitäneet siitä, ovat halunneet suositella. Tästä Metafiktiivista-nimisestä hyllystä näyttäisi löytyvän aika hyviä joululahjavinkkejä, https://www.kirjasampo.fi/fi/node/704, esim. J.M. Coetzeen Foe, Pamuk Orhanin Viattomuuden museo tai Jose Saramagon Oikukas kuolema.
Tämän kuvauksen…
