Viralliseen almanakkaan Aino-nimi hyväksyttiin vuonna 1890. Aino esiintyi tosin nimiehdotuksena I. E. Sjömanin Kauno-annakassa jo vuonna 1864 ja Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1882.https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ai…
Hei,Yleisesti Ylen sivustolla mainitaan, että kuvaukset on tehty Iisalmessa ja sen ympäristössä. Tarkempia paikkoja ei yleisten lähteiden kautta löydy - paitsi maininta siitä, että Iisalmen raatihuoneen raastuvanoikeuden istuntosalissa kuvattiin valtuuston kokousta. Ohjaaja Jukka Sipilän mukaan autenttisuuteen pyrittiin kuvauspaikkojen ja paikallisten amatöörinäyttelijöiden puheen avulla. Tästä voisi päätellä, että sarjaa kuvattiin myös Säisän synnyinseudulla Kurenpolven kylän seutuvilla, joka on Iisalmesta Kiuruvedelle päin. Kuvauspaikkoja voi löytyä Jukka Sipilän tekemästä Säisän Henkilökuvasta, jossa kirjailija esittelee kotiseutuaan ja väliin on leikattu katkelmia tv-elokuvasarjasta. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/09/kukkivat-…
Valitettavasti emme löytäneet kyseistä runoa. Säkeen loput ovat aika erikoiset ajatellen hautajaisia, joten surua käsittelevistä runokirjoista sitä ei löydy.
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista elokuvaa. Tietokannoista ei myöskään ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen elokuvan. Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hallitusta muodostettaessa ministerivalintoihin vaikuttavat pätevyys ja sen lisäksi alueellisuus. Ministereiden olisi hyvä edustaa Suomea maantieteellisesti mahdollisimman hyvin eri puolilta. Lisäksi ministerivalinnoissa on kyse myös palkitsemisesta esimerkiksi hyvästä työstä puolueensa kansanedustajana.Sopivia ministerikandidaatteja saattaa olla useita, enemmän kuin hallituksen kokoonpanoon kuuluvalla puolueella on ministeripaikkoja. Tämä on yksi syy, miksi ministereitä vaihdetaan esimerkiksi juuri hallituskauden puolivälissä. Molemmat saavat näin ministerisalkun. Ministereiden vaihto kesken hallituskauden on jo pitkään käytössä ollut toimintatapa.Tietoa kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta…
Rikostoimittaja Rami Mäkisen Journalistin artikkelissa kerrotaan, että nykyiset nimien julkaisukäytännöt ovat pitkän kehityksen tulos. Rikosuutisten nimensuoja oli olematon 1970-luvulle asti. Nimi pantiin lehteen, jos siltä tuntui, ja poliisikin kertoi epäiltyjen tietoja lehtimiehille. Nimensuoja tuli Journalistin ohjeisiin vasta vuonna 1976. Syynä oli Lex Hymy, joka kriminalisoi yksityisyyden loukkaukset ja rajoitti nimien julkaisua mediassa. Tuolloisten ohjeiden mukaan epäiltyjen tai tuomittujen nimiä ei ollut syytä julkaista, ellei ”huomattava yleinen etu sitä vaadi”. Soveltaminen oli kuitenkin kirjavaa jopa samassa tiedotusvälineessä. Yleisesti nimikynnys oli alempi kuin nykyään. Nykyisin selviönä pidetty kahden vuoden raja…
Kuvaillun kaltaisia eläimiä ovat vaippaeläimiin lukeutuvat meritupet (luokka Ascidiacea). Kirjassaan The ancestor's tale Richard Dawkins on luonnehtinut sellaista "kallioon kiinnittyneeksi meriveden täyttämäksi pussiksi, jolla on suoli ja lisääntymiselimet" (“a bag filled with sea water, plus a gut and reproductive organs anchored to a rock").Meritupet eivät muistuta selkärankaisia vähimmässäkään määrin. Ne elävät pohjassa joko kallioon tai muihin eliöihin kiinnittyneinä ja niiden ruumista verhoaa paksu vaippa, jonka rakennusaine on lähellä kasvien solunseinien selluloosaa. Ruumiin yläpäässä on sisäänhengitysputki ja siulla uloshengitysputki. Päätä ei ole. Eläin pumppuaa vettä sisäänsä sisäänhengitysaukosta, minkä jälkeen vesi kulkee…
Hei,Nancy istuu hieman huonosti suomalaiseen suuhun/tekstiin, erityisesti kun kohderyhmänä ovat lapset. Perinteisesti lastenkirjoissa mutta aiemmin myös aikuistenkirjoissa on nimiä ja muitakin yksityiskohtia mukautettu istumaan paremmin suomen kieleen. Esimerkiksi Enid Blytonin Viisikko-kirjoissa lapsista Julian on suomenkielisissä versioissa Leo ja George/Georgina Pauli/Paula. Aiemmin kääntäminen oli muutenkin verrattain vapaampaa ja kirjoja myös lyhenneltiin eri syistä.Aikuisten kirjoissa esim. unkarilaisen Mor Jokain kirjat ilmestyivät nimellä Mauri Jokai (Tässä ei kyse edes ollut ääntämisen vaikeudesta, vaan tutumman/suomalaisen nimivastineen käytöstä. Vastaava käytäntö oli myös kuninkaallisten nimissä George>Yrjö, Louis>Ludvig…
Vakke ja Mimmi -nimistä kirjaa ei löytynyt tietokannoista. Ainoa lähellä oleva on Robert Dalletin Vakke ja leikit, mutta siitäkään ei löytynyt tietoa, onko siinä Mimmi-nimistä kissaa. Finnan kuvailutiedoissa on tieto, että kirjassa esiintyy kuitenkin koira.Finna.fi: Vakke ja leikit https://finna.fi/Record/vaari.2438787?sid=5045265493
Verkosta löytyy useita erilaisia ohjeita pihlajanmarjahillon tekoon. Yleensä neuvotaan ainakin perkaamaan ja huuhtelemaan/pesemään marjat. Sen jälkeen voi tehdä hillon tavalliseen tapaan keittämällä. Saman kaltaista ohjeistusta löytyy myös monista säilöntäoppaista.
https://www.ruokatieto.fi/keittokirja/ruokaohjeet/pihlajanmarjahillo
https://www.kaleva.fi/pihlajanmarja-on-hienostunut-herkku/1979356
https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/67174/Iso%C3%A4idin%20pihlajan…
https://www.meillakotona.fi/reseptit/pihlajanmarjahillo
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan vietnamiksi on käännetty muutama suomenkielinen kaunokirjallinen teos. Nämä ovat Aleksis Kiven Seitsemän veljestä, Bảy anhem (2015) Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen, Dâu chân trên cát (2000) , F. E. Sillanpään Ihmiset suviyössä, Người trong đêm hè (2016), Katja Ketun Kätilö, Bà đỡ : Tình yêu ngày tận thế (2018). Kalevalasta on kaksi vietnaminnosta Calêvala : truyên dân gian Phân Lan (1986) ja Kalêvala (1994) ja myös osa Kantelettaresta on käännetty vietnamiksi, Tiêng đàn Kantele (1990). Lisäksi vietnamiksi on luettavissa kokoelma suomalaista runoutta ja lyhytproosaa (ks. linkki…
Kappaleen nuotit löytyvät kokoelmasta "Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä" (1997). Äänitettynä laulu löytyy Pispalan Kisällit -yhtyeen äänitteeltä "...Pispalan poikia ollaan..." (2007). Näistä kumpikin löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista. Jos Tampereen suunnalle ei ole muuten asiaa, voi asiakas tehdä toisten kirjastojen aineistosta kaukolainapyynnön ottamalla yhteyttä kotikirjastonsa kaukopalveluun. Lisätietoja kaukolainoista Vaara-kirjastojen asiakkaille osoitteessa https://vaara.finna.fi/Content/kaukopalvelu.
Vanhojen rahojen arvoita saa tietoja alan yrityksiltä esim https://www.kultakolikko.fi/harvinaiset-rahat/ tai alan yhdistyksiltä Suomen numismaatikkoliitto http://www.numismaatikko.fi/index.php/linkkeja
Kielisuihkutuksen ero kielikylpyyn on ennen kaikkea määrällinen. Kielikylvyssä lapsi altistuu kohdekielelle yleensä päivittäin useita tunteja, kun taas kielisuihkua toteutetaan lyhyitä tuokioita kerrallaan.
Kielisuihku eroaa kielikylvystä myös kohdekielen käytön määrässä. Kielikylvyssä kohdekieltä käytetään jatkuvasti, kielisuihkussa rinnakkain äidinkielen kanssa.
Myös tavoitteet ovat erilaiset. Kielikylvyn tavoitteena on useimmiten natiivitasoisen kielitaidon omaksuminen, kun taas kielisuihkun tavoitteena on kiinnostuminen vieraasta kielestä ja kulttuurista sekä yksittäisten sanojen ja fraasien oppiminen.
Lisätietoa mm. tästä Opetushallituksen raportista: Eeva Tuokko, Sauli Takala ja Päivikki Koikkalainen: Kielitivoli, perusopetuksen…
Runolle löytyi jatkoa kuolinilmoituksesta:
Maan hiljaiset meistä suurimmat lie,
he taakkansa kantaa
ja lyhteensä vie.
Mutta sellainenkin jatko löytyi kuin:
...he taakkansa kantaa
ja lyhteensä vie,
sen mestarin luokse mi huojentaa.
Tekijää runolle lähteenä ja apuna käytetyt runojen suurkuluttajat eivät löytäneet. Runo on heille tuttu kuolinilmoituksista.
Ei tuo rakenne voi olla oikein. Asia on ilmaistava joko "ettei" tai "että....ei". On hyvin erikoista, jos sitä esiintyy usein sanomalehdissä. Kirjoitusvirhe on mielestäni ainoa järkeenkäypä selitys sille.
Kannattaa tarkistaa Aalto-yliopiston Avoimen yliopiston kurssitarjonta, sieltä voisi mahdollisesti löytyä:
https://www.aalto.fi/fi/aalto-yliopiston-avoin-yliopisto
Helsingin Työväenopistossa on kursseja lähinnä tietotekniikkaan ja digitaitoihin liittyen, mutta niistä löytyykin sitten kursseja hyvin kattavasti, täältä löytyvät kaikki kurssit: https://ilmonet.fi/
Anneli Poukka voitti Valkoinen hirvi -novellillaan Lounais-Suomen kirjailijoiden rikosnovellikilpailun. Novellit piti lähettää raadille 30.4. mennessä, kesän aikana ne luettiin ja syksyksi parhaimmistosta on tarkoitus koota antologia. Yhdistys on kertonut ottavansa yhteyttä mukaan valittuihin kirjailijoihin elokuun aikana. (Yhdistyksen verkkosivut ja TS 28.8.) Novellia ei ole siis ilmestynyt painetussa muodossa, eikä novelliantologiaa ole vielä tullut kirjastoille tilattavaksi.
Verkkokirjastossa on mahdollista tallentaa hakuja ja tilata sähköpostiin ilmoitus, kun tietokantaan on lisätty tallennettua hakua vastaava uutuus. Esimerkiksi Anneli Poukan nimellä lisätyistä teoksista voisi silloin saada ilmoituksen itselleen. Lisätietoa: https://…
Hei!
Tässä joitain vaihtoehtoja. Ei ihan samanlaisia kuin tuo lukemanne sarja, mutta eläinhahmoja, seikkailua ja fantasiaa kuitenkin.
Grahn, Petronella: Pomenia- sarja
Haig, Matt: Hiiri nimeltä Miika
Hirvonen, Elina: Julia ja pehmoeläinten maailmanneuvosto
Jäntti, Riikka: Nokikätkön ritarit ja kuuhiisi + muut Vaahteratuvan väki -kirjat
Kokko, Mari: Huima retki talviyössä: Mörön ja Sopulin seikkailut. Kirja on vasta ilmestynyt, eikä ole vielä kirjastoissa, mutta varauksia voi jo tehdä.
Kuhlman, Torben: Armstrong, erään hiiren kuuseikkailu
Edison, kadonneen hiiriaarteen arvoitus
Lybeck, Sebastian: Latte-siili- kirjat…
Vauva.fi -palstalle voi kirjautua Sanoma-tilillä. Jos sinulla ei ole vielä Sanoma-tiliä, valitse Vauva.fi -sivuston oikeasta yläreunasta Kirjaudu ja sen jälkeen Luo Sanomatili.
