HelMet-kirjasto on hankkinut lisenssit HelMet-monihaun maksullisten tietokantojen käyttöön nimenomaan rekisteröityneille asiakkailleen. Kirjaston koneita taas voivat käyttää myös sellaiset asiakkaat, joiden asiakastietoja ei ole lainaajarekisterissä. Siksi monihaku vaatii kirjautumisen riippumatta siitä, miltä koneelta sitä käytetään.
Hämeenlinnan pääkirjastossa on editointitila, jossa on laitteet myös diojen skannaukseen. Diat voi polttaa cd- tai dvd-levyille tai tallentaa muistitikulle. Editointitilaa voi käyttää kirjaston aukioloaikana 1-4 tuntia kerrallaan. Ensimmäisen käyttökerran yhteydessä voi saada opastuksen laitteiden käyttöön. Tilaa voi varata kirjaston infopisteestä, puh. 03-6213040 ja sen käyttö on ilmaista.
Terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Suosittelisin nuorten aikuisten englanninkielisen kaunokirjallisuuden osastoa. Esimerkiksi Lappeenrannan kaupunginkirjastossa ko. osastossa on samoja kirjoja kuin aikuisten hyllyssä, mutta kokoelmassa on paljon ohutta, kevyttä, viihdettä ja myös romantiikkaa. Näissä nuorten puolella olevissa kirjoissa kieli ei kaikissa ole yhtä monimutkaista kuin aikuisten osaston kirjoissa.
Toki aikuisten puoleltakin löytyy kevyttä ja ohutta englanninkielistä kirjallisuutta. Lisäksi siellä on supistettuja kaunokirjallisia teoksia. Kirjat on suunnattu eri tasoisten sanavarastojen haltijoille. Sivujen alareunoissa on lisäksi selitetty vaikeimpia sanoja.
Tervetuloa tutustumaan kirjaston valikoimiin. Paikan päällä näet valikoimat parhaiten ja voit…
Kirjapainot lähettävät sanomalehtien vapaakappaleet Helsingin yliopiston kirjastoon. Kirjastossa on lähes täydellinen kokoelma suomalaisia sanomalehtiä vuodesta 1771. Sanomalehtiä voi lukea mikrofilmeiltä kirjaston lehtisalissa. Kuvaamattomia lehtiä voi tutkia Fabianian lehtisalissa. Tarkemmat tiedot Helsingin yliopiston kirjastosta löydät osoitteesta http://renki.helsinki.fi/hyk/. Klikkaa kohtaa palvelut ja avautuvalta sivulta Erityisaineisto/ sanoma- ja aikakauslehdet.
Ehkä jo oletkin käynyt Suomen sukututkimusseuran nettisivuilla, mutta liitän kuitenkin osoitteen tähän eli http://www.genealogia.fi/. Sivuilta löytyy kaikkea hyödyllistä ja kivaa sukututkimusta harrastavalle.
Lukudiplomilistat löytyvät yleensä kirjastojen verkkosivuilta. Alla olevista linkeistä löydät oman alueesi listat, myös tokaluokkaisille tarkoitetut.
https://www.mantsala.fi/kirjasto/lapset-ja-nuoret/herra-hirven-lukudipl…
https://peda.net/mantsala/muita-palveluita/herra-hirven-lukudiplomi/kl2
Voit hoitaa asian jonkin Helmet-kirjaston tiskillä.
Kirjan voi korvata joko rahalla tai tuomalla kirjastolle saman kirjan uutena kappaleena. (Hyväkuntoisena).
Kun olet korvannut kirjan, voit pitää (heti seuraavana päivänä löytyvän) kirjaston kappaleen itselläsi.
Finna -hakupalvelu tiesi kertoa, että Levyä löytyy vielä Jyväskylän kirjastosta. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=pohjant%C3%A4hden+alla+sotilaallista+perinnemusiikkia+Karjalasta+Pohjanmaan+kautta+Lapin+tuntureille&type=AllFields
Frank monihaun mukaan äänite löytyy myös kansalliskirjaston kokoelmista. https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Levy (ja kasetti) näyttävät olevan melko harvinaisia. Tarkan julkaisumäärän voisi tarkistaa levyn kustantajalta eli Jääkäriprikaatin killalta. http://www.jprkilta.fi/
Heillä näyttäisi olevan vielä levyä myynnissä. http://www.jprkilta.fi/pdftiedostot/kiltatuotteet/kiltatuotteet2013.pdf
Mikäli tarvitsemasi kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa, sitä ei tilata kaukolainaan toiselta paikkakunnalta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että pääkaupunkiseudulla on lukuisia muita kirjastoja (esimerkiksi tieteelliset kirjastot), joiden kokoelmat ovat kaikkien kansalaisten käytettävissä.
Finna.fi-hakupalvelulla ja Frank-monihaulla voit tutkia, löytyisikö tarvitsemasi kirja jostain pääkaupunkiseudun tieteellisestä kirjastosta tai esimerkikisi jonkin ammattikorkeakoulun kirjastosta.
https://finna.fi/
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuston mukaan "vähintään 20 täysi-ikäistä henkilöä voi perustaa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan. Yhdyskunnan perustamisesta tehdään perustamiskirja, johon liitetään uskonnonvapauslain mukainen yhdyskuntajärjestys." Lisää tietoa Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta, sekä Uskonnonvapauslaista::
https://minedu.fi/rekisteroidyt-uskonnolliset-yhdyskunnat
https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/uskonnolliset_yhdyskunnat_0/uskonnollisen_yhdyskunnan_perustamisilmoitus.html
http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030453?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=uskonnonvapauslaki#L2P10
Valitettavasti laulun sanoja ei löytynyt painettuna. Kansalliskirjastossa on kuitenkin digitoitu CD kappaleesta ja sitä voi käydä kuuntelemassa siellä. Siten saisi poimittua sanat.
Aika vähän löysimme tietoa tällaisista hirviömäisistä eläinmutanteista. Tsernobylin ydinvoimalan ympäröimä alue lienee yksi maailman saastuneimpia ja nimenomaan siellä tutkijat ovat havainneet eläimissä erilaisia mutaatioita, myös etsimäsi kaltaisia hirviömäisiä mutaatioita vastasyntyneillä eläimillä. Ilmeisesti tosin vaikeat mutaatiot eläimillä usein aiheuttavat sen, että tällaiset eläimet eivät elä kovin pitkään syntymänsä jälkeen. Näin ollen tällaisia kauhuelokuvien kaltaisia hirviömutantteja ei juuri tule oikeassa elämässä vastaan. Sen sijaan vähäisempiä mutaatioita, esimerkiksi värityksessä, on elinkelpoisilla yksilöillä tavattu enemmän.
Verkkolähteitä:
https://www.thoughtco.com/chernobyl-animal-mutations-4155348
https://www.dw.com…
Ray Bradburyn Fahrenheit 451 -teoksen totalitaarisessa yhteiskunnassa kirjat ovat kiellettyjä. Joukko älymystöön kuuluneita ihmisiä on opetellut kirjoja ulkoa säilyttääkseen kirjallista perintöä. Sitaatti viittaa siihen, että nämä ihmiset ovat ulkoisesti resuisia, mutta sisältä kirjallisia muistipankkeja, kirjastoja.
Näyttäisi siltä, että Tampereen Jenny on Eino Kettusen sanoittama teos. Kappaleen nuotit löytyvät ainakin näistä nuottikokoelmista:
https://www.finna.fi/Record/lumme.1007464/Details#holdings
https://www.finna.fi/Record/siilinjarvi.50947
Hoikkakeltto tuskin vahingoittaa marsua, sillä ihminenkin voi maistella sitä hieman..
Marsu saattaa vierastaa sen kitkerää makua.
http://www.eattheweeds.com/crepis-japonica-seasonal-potherb-2/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keltot
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/piennarkeltto
https://www.vogel.fi/terveys/villivihannes_voikukka.php
Helmet-haulla löytyi heti kiva lastentietokirja
Fysiikan maailma / [Michael Cramer Andersen ... et al. ; päätoimittaja Lotte Juul Nielsen]
Myös kirja Fysiikka ja kemia / [teksti: Jordi Llansana ; suomentanut: Ville Veihola] voisi olla kiinnostava.
Kenties teos 100 asiaa jotka haluat tietää / kirjoittanut Alex Frith ... [et al.] ; kuvittanut Federico Mariani & Jorge Martin ; suomentanut Reija Jousjärvi
vastaisi myös sähkömagnetismin kysymyksiin.
Lapset ovat kovin erilaisia jo varsin nuorina. Ehkäpä myös aikuisten kirja Sähkön pitkä historia / Ismo Lindell olisi sopiva?
Japanilaisesta piirretystäkin tunnetusta rynnäkötykistä vaikuttaisi olevan runsaasti tietoa verkossa.
Kiinnostavaa tietoa voisi olla laitteen alkuperäisissä asennus- ja hoito-ohjeissa, jotka löytyvät ainakin Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta:
15 tonnin rynnäkkötykkipanssarivaunu, mallia BT42 (15 Ryn.tyk.psv./BT42): Asennus- ja hoito-ohjeet. [Helsinki]: Päämajan ase-esikunta.
Kirjastoista löytyy myös seuraavia teoksia ja artikkeleita, jotka eivät nähdäkseni ole verkossa saatavilla:
Ellilä, H. (2004). Suomalaisten rynnäkkötykkien käyttöajatus jatkosodasta 1960-luvulle. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu.
Käkelä, E. (1996). Laguksen joukoissa tapahtunutta n:o 9 : BT-42-rynnäkkötykkivaunujemme keskeisimmät vaiheet. Julkaisussa:…
