Nykysuomen sanakirja antaa TENKA-sanalle kaksi merkitystä.
1)puolen kopeekan raha
2)vanha tilan suuruuden mitta eli veroluku Pohjois-Karjalassa, 1/32 vanhaa manttaalia
Kysymykseen vastasi Helsingin kaupunginkirjaston Aluekirjastopalvelujen johtaja Saara Ihamäki:
Kyllä, sijaisuuksia laitetaan avoimeen hakuun. Vähän aikaa sitten haettiin äitiysloman sijaista Vallilan kirjastoon. Juuri päättyi Pasilan kirjaston palvelupäällikön kahden vuoden sijaisuuden haku.
Kovin lyhyitä muutaman kuukauden sijaisuuksia ei laiteta hakuun. Hakijoita on runsaasti ja rekrytointiprosessi vie aina oman aikansa ja voimavaransa.
Kannattaa seurata pääkaupunkiseudun rekry-sivuja https://www.hel.fi/rekry/fi , https://www.tyonhaku.espoo.fi/ ja https://www.tyonhaku.vantaa.fi/
Kirjastoissa ja kouluissa on kyllä käytettävissä tablettitietokoneita, mutta niiden lainaaminen tapahtumiin ei taida onnistua ilman jonkinlaista yhteistyökuviota.
Teidän kannattaa siis tarjota yhteistyömahdollisuutta lähikoululle tai -kirjastolle.
Tablettietokoneita vuokraavat esim. http://talento.fi/tuotteet/ipadvuokraus/
ja https://www.yritystenverkkokauppa.fi/pages/shortrentalsection
Eduskunnan kirjaston kokoelmista löytyy tämä kirja vuodelta 1986.
Nykyajan suuret oikeusjärjestelmät : Jälkimmäinen nide
Les grands systèmes de droit contemporains, 8 éd
Kirja
David, René ; Mattila, Heikki E. S. ; Ehr-Soon Tay, Alice ; Kamenka, Eugene
Suomen lakimiesliiton kustannus 1986.
Sekä tuoreempi julkaisu:
Oikeuden maailma : näkökulmia oikeuskulttuureihin
Kirja
Tamm, Ditlev ; Letto-Vanamo, Pia
Suomalainen Lakimiesyhdistys 2015
Kirjat myös kaukolainattavissa lähikirjaston kautta.
Jos Suomessa havainnoitsija asettuu katsomaan auringonlaskua paikkaan, jossa lännen suunnalla on pelkkää vesiulappaa (riittävän iso järvi tai meri), niin kyllä se sinne "veteen" näyttää aurinko uppoavan myös meidän leveyksillämme. Näky lienee länsirannikon ihmisille hyvinkin tuttu, kun taas etelärannikon etelään antavilla näköalapaikoilla aurinko ei ehdi riittävän alas ennen kuin paljon myöhemmin syksyllä. Selityksenä sille, että tätä veteen laskua näkee usein "etelänmailla" lienee siinä, että siellä oleskellaan paljon veden äärellä. Mutta aivan kuten Suomessa, jos jossain Kreetalla sattuu lännessä olemaan muuta kuin merimaisemaa, niin sinne se vuorten taakse aurinkokin näyttää painuvan.
Heikki Poroila
Armas Baltzacin kirja Kupariyöt ei ole vielä ehtinyt tulla kirjaston kokoelmiin, mutta siitä voi tehdä varauksen tämän linkin kautta: http://luettelo.helmet.fi/record=b2372324~S9*fin.
Heikki Poroila
Eipä taida tällaista tietoa mistään löytyä siitä yksinkertaisesta syystä, että käsite "aihe" on kovin epämääräinen. Monet tviitit eivät "käsittele" yhtään mitään ja monissa on useita eri aiheita esillä. Koska yksittäisen tviitin sisältö on mielivaltainen, ei tällainen aiheperusteinen, systemaattinen tilastointi ole mahdollista. Jos joku sellaista tekee, tilasto on joka tapauksessa erittäin karkea.
On myös äärimmäisen vaikea määritellä, milloin tviitti käsittelee jotain aihetta, milloin aihe vain mainitaan. Twitter-yhtiöllä on todennäköisesti tilastotietoa sellaisista yksinkertaisista asioista kuten esimerkiksi monessako tviitissä on mainittu presidentti Donald Trumpin nimi. Nimi voi kuitenkin esiintyä myös tviitissä, jonka aihe on on…
Kysymyksen sitaatti on kirjan kuudennen luvun alusta:
"Kesäisenä aamuna, poikavuosieni legendaarisella Venäjällä, kohdistui ensimmäinen katseeni heti herättyäni valkoisten sisäkaihdinten väliseen rakoon." (suomentanut Juhani Jaskari)
Sukunimen ohella Ristimella näyttää esiintyvän myös paikan- ja kadunnimissä.
Ristimella on ollut myös uudistilan nimi. Kaija Jaako kirjoittaa Kolarin asutuskehityksestä autonomian aikana 1809-1917 Torniolaakson vuoskirjassa (1995). Siinä mainitaan, että viimeiset uudistilat perustettiin Kolariin vuonna 1854. Tällöin syntyi mm. Ristimellan uudistilat Äkäsjokisuulle.
Oiva Arvolan Yhtäkoska – Yliperän kielen sanakirjassa (1999) mella tarkoittaa törmää. Arvola mainitsee tässä kohdin esimerkkinä santamellan, joka tarkoittaa hiekkatörmää.
Kullervo Kemppisen Valittujen tunturitarinoiden (1983) liitteenä olevassa sanastossa mella on määritelty veteen vyöryvänä, korkeana hiekkatörmänä.
Aivan noin yksityiskohtaista tietoa kuluttajansuojasta ei ole saatavilla. Kuluttajansuojalaki sääntelee kuluttajille suunnattua markkinointia ja mainontaa, mistä Kuluttajaliiton sivulla kerrotaan seuraavasti:
”Lailla pyritään ehkäisemään kuluttajiin kohdistuvaa epäasiallista markkinointia ja velvoittamaan yrittäjiä antamaan kuluttajalle riittävästi olennaisia ja oikeita tietoja kuluttajien tekemien valintojen tueksi.
Kuluttajansuojalain mukaan markkinoinnin pitää olla tunnistettavaa. Siitä pitää käydä ilmi sen kaupallinen tarkoitus ja kenen lukuun se toteutetaan. Tunnistettavuuden vaatimus koskee kaikkia markkinoinnin kanavia ja -muotoja, myös sosiaalista mediaa. Kaikenlainen piilomainonta on kiellettyä.
Markkinointi ei saa…
Brad Olsen viittaa tällaiseen tarinaan kirjassaan Sacred places : 101 spiritual sites around the world. Paikallisen Chagga-heimon uskomuksen mukaan Kilimanjaron huippu oli hopeaa, joka sulaisi kosketuksesta.
Kyse ei ole voikukista vaan leskenlehdistä, keltaisia karheakukkaisia kuitenkin molemmat. Runo löytyy Maaria Leinosen kokoelmasta Sydämessäni tämä maa, 2003.
Löytyy myös kootuista runoista Matka on laulu : kootut runot II 1994-2005, 2006
"Leskenlehdet sen ensiksi kertovat"
Vielä ei tiedetä, toimiiko uusi koronavirus kuten influenssa ja alkaisi hiipua ilmojen lämmetessä. Helsingin Sanomista voi lukea tuoreen artikkelin (6.4.2020) aiheesta:
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006465138.html
Eino Leinon runo Virta venhettä vie –runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Pyhä kevät (1901).
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100760/Pyha_kevat_runoja.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Runo Höyhensaaret ("Mitä siitä jos nuorna mä murrunkin…”) on kokoelmasta Sata ja yksi laulua (1898), sen ensimmäinen runo sikermästä Hymni.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100818/Sata_ja_yksi_laulua.pdf?sequence=1&isAllowed=y
http://www.gutenberg.org/cache/epub/14649/pg14649-images.html
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
"Onni, – epäselvä haavekuva oli liukunut pakenevana ohi. Elämä oli hopeaisten kalojen pyydystämistä paljain käsin pettävästä vedestä. Kalat kimalsivat ja liukuivat pakoon tyhjien käsien välistä, saattoi tuntea vain liukkaitten suomujen kosketuksen ja hipaisun kaiken luistaessa pois."
Mika Waltari, Appelsiininsiemen (WSOY, 1931), s. 493
Mobiilikortti löytyy Kainet-kirjastojen Finna-verkkokirjastosta. Kirjaudu omiin tietoihin kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla ja valitse Kirjastokortit. Jos kirjastokortin lukemisessa on ongelmia, näytön kirkkautta täytyy säätää isommalle.
