Mikäli kirjaa luetteloitaessa on tiedossa asennusnumero, se kirjoitetaan CD:n päälle. Tässä niin ei ilmeisesti ole. (398-alkuinen on kirjaston nidenumero). Kirjassa olevassa asennusohjeessa CD:n väitetään käynnistyvän automaattisesti, joten muuta neuvoa ei voi antaa kuin uudelleen yritys.
Hei,
Varmin valinta on kirjasto, jonka palveluihin kuuluu paja/verstas. Kirjasto 10:n kaupunkiverstas Helsingin keskustassa tarjoaa käyttöön myös kuvankäsittely- ja julkaisuohjelmat. Espoon kirjastoista kuvankäsittelyä voi tehdä esimerkiksi Sellon tai Entressen kirjastoissa.
Kuvankäsittelyä varten on näissä kirjastoissa varattava aika.
"Lilla Grönluvan" eller Pierre-Henri Camis "Le Petit Chaperon vert" finns med i bl.a Le bibliobus CE2, cycle3. Den korta berättelsen är alltså en av läseförslagen i den franska studieplanen för ca 8-åringar. Berättelsen bygger på ordlekar och kan därför vara rätt svår att förstå, och i all synnerhet svår att översätta. Någon svensk version av berättelsen har jag inte hittat.
På nätet finns däremot texten på franska (http://perso.inforoutes-ardeche.fr/ec-bsupb/instit/le_petit_Chaperon/texte_Cami.html) och på YouTube kan man titta på en scensatt version med franska barn i rollerna (https://www.youtube.com/watch?v=GW65bdoG87k).
Det finns flera …
Suomen Yleisradion Sininen laulu -sarjan sivuilta löytyvät esittelyt muista kysymistäsi säveltäjistä paitsi Ilmari Hannikaisesta.
http://vintti.yle.fi/yle.fi/sininenlaulu/yle.fi/teema/sininenlaulu/taiteilijat.php-cat=musiikki.htm
Jean Sibelius -verkkosivulta löytyy paljon tietoa hänestä:
http://www.sibelius.fi/suomi/index.html
Ilmari Hannikaisesta löytyy tietoa esim. Wikipediasta ja englanniksi Bach Cantatas -sivustolta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmari_Hannikainen
http://www.bach-cantatas.com/Lib/Hannikainen-Ilmari.htm
Tuhannen ja yhden yön tarinat on niin iso, että yksiin kansiin saa vain kokoelman.
Helmet-kirjastoista Pasilan kirjavarastossa on kuuden kirjan kokoelma Tuhannen ja yhden yön tarinoista ja tämä, taitaa olla kattavin suomeksi käännetty kokoelma.
Tuhannen ja yhden yön tarinat 1
Tuhannen ja yhden yön tarinat 2
Tuhannen ja yhden yön tarinat 3
Tuhannen ja yhden yön tarinat 4
Tuhannen ja yhden yön tarinat 5
Tuhannen ja yhden yön tarinat 6
Kysymystä voisi lähteä tarkastelemaan esimerkiksi palkintojen kautta.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto jakaa Mikael Agricola -palkintoa, joka myönnetään vuosittain Agricolan päivänä vuoden parhaalle kaunokirjallisuuden käännökselle. Viime vuosien voittajat ovat:
2018 Jaana Nikula
2017 Tuomas Kauko
2016 Vappu Orlov
2015 Juhani Lindholm
Otavan kirjasäätiö myöntää joka toinen vuosi Erkki Reenpää -suomentajapalkinnon. Sen ovat voittaneet viimeksi:
2017 Jaana Nikula
2016 Kaijamari Sivill
2015 Marja Kyrö
Tammen Jarl Hellemann -palkinnon tuoreimmat voittajat ovat:
2017 Arto Schroderus
2016 Helinä Kangas
2015 Antero Tiittula
Vuoden 2018 voittaja valitaan ensi toukokuussa. Ehdolla on esimerkiksi Jaana Nikula. Häntä voisi siis pitää…
En löytänyt tietoa, että sarjaa olisi koskaan näytetty minkään muun maan kuin Suomen televisioverkossa, joten on hankala käytännössä tietää sen mahdollisesta suosiosta muualla. Todennäköisesti ainakin Ruotsissa ja Virossa on niin paljon suomenkielen taitavia ihmisiä, että sarjalle löytyy seuraajia ainakin nettipalveluiden kautta. Sitä, miten hyvin jokin ilmiö tunnetaan muissa maissa, pitäisi selvittää kyselyillä, joiden tekeminen maksaa. Pelkästään suomenkielinen televisiosarja on tuskin erityisen tunnettu missään suomalaisten maastamuuttajien tai turistien ulkopuolella.
Heikki Poroila
Heli Karjalaisen kirjoittama Sammakko Savijalka on ilmestynyt jo vuonna 1982, joten kirjakaupoista sitä ei enää saa. Sinun kannattaa etsiä kirjaa antikvariaateista. Monet antikvariaatit palvelevat myös netissä, joten etsiminen on helppoa. Löydät kirjan antikvariaattien listoilta ihan googlettamallakin kirjan nimellä. Kirjaa näyttää olevan myynnissä muutamalla eurolla.
https://finna.fi
Periaatteessa kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia, mutta vain sellaisia kirjoja, joita kokoelmassa oikeasti tarvitaan. Ainahan puutteita on, mutta on sattumaa, kohtaavatko tarjonta ja kysyntä tässä mielessä. Jos lahjoituskirjoja ei ole paljon, niitä voi käydä omassa kirjastossa johtajalle näyttämässä ja kysymässä, voisiko niissä olla kirjaston haluamaa aineistoa. Vielä helpompaa on kirjaston kannalta, jos lahjoituksista tekee listan, jonka perusteella on ammattilaisen suhteellisen helppo tarkistaa, onko siinä kirjaston tarvitsemia kirjoja.
Toinen vaihtoehto kierrätyskeskukselle on monissa kirjastoissa oleva kierrätyskärry, johon voi tuoda pieniä määriä omia kirjoja kerrallaan. Ne ovat yleensä erittäin suosittuja ja vaihtuvuus on nopea…
Voisit kokeilla etsintää ainakin seuraavista kotimaisista aineistolähteistä:
Elektra https://elektra.helsinki.fi/
Doria https://www.doria.fi/
Theseus https://www.theseus.fi/
Doriasta löytyvät esimerkiksi,
Pekkala, Sari, Economic Impacts of Immigration: A Survey, 2005 Teksti löytyy verkosta, https://www.hbs.edu/faculty/Publication%20Files/09-013_15702a45-fbc3-44d7-be52-477123ee58d0.pdf
Sarvimäki, Matti, Maahanmuuton taloustiede, (Kansantaloudellinen aikakauskirja – 106. vsk . – 3/2010) https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak32010/kak32010sarvimaki.pdf
Molempien tutkijoiden nimellä kannattaa etsiä tuoreempaakin materiaalia.
Valtion tieteellisen…
Tässä joitakin kollegan kokoamia suosittuja kirjasarjoja. Osaa lukevat joukon pienimmät, ja osaa kouluikäiset. Kirjoja saa lainaan kirjastoista.
- Ryhmä Hau
- Frozen
- Neropatin päiväkirja / Jeff Kinney
- Lasse-Maijan etsivätoimisto / Martin Widmark
- Tatu ja Patu / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Risto Räppääjä / Sinikka Nopola, Tiina Nopola
- Lukupalat
- Ystäväni Maisa / Lucy Cousins
- Puppe / Eric Hill
Etsitty karhukirja lienee Lennart Hellsingin Lentävä kurpitsa (Weilin+Göös, 1976). Se on tarina Pikkukarhusta ja Isostakarhusta, jotka löytämästään siemenestä kasvattavat ihmeellisen kurpitsan ja muuttavat asumaan siihen. Tuulen mukana kurpitsa luisuu mereen ja siitä tulee karhuille suuri huvipursi. Kun kesän jälkeen sää alkaa kylmetä, karhut alkavat lämmittää kurpitsa-asumustaan ja lämmin ilma saa sen kohoamaan kuin ilmapallo. Pikkukarhun henkilökohtaiset tavarat (sateenvarjo, lapio, saappaat, onki, kirves) ovat hopeisia, Isokarhun kultaisia.
Artikkeleissa, jotka olit jo lukenut, olikin paljon hyviä vinkkejä siihen, mitä nyt voi tehdä kotona. Tässä on vielä joitakin:
Podcastit. Näitä löytyy paljon ilmaiseksi eri kanavista ja eri aihepiireistä.
Kirjastojen e-kirjat, e-äänikirjat ja muu e-aineisto
Voi aloittaa uuden harrastuksen tai opetella uuden taidon
Vaikka museot ovat nyt kiinni, niihin voi lähteä ääniopastuskierrokselle: http://www.turku.fi/tapahtuma/ke-03182020-0000-aaniopastukset-turun-museoissa
Taideteoksia voi katsella verkossa: https://ateneum.fi/taideteokset-verkossa/
Voi kirjoittaa kirjeen.
Virtuaalikierrosten kautta pääsee moniin eri kohteisiin omalta sohvalta:
Moniin museoihin, muun muassa Sinebrychoffin taidemuseoon, pääsee virtuaalikierrokselle.…
SARS-CoV-2 –viruksen aiheuttaman pandemian uhriluvut vaihtelevat suuresti maittain ja alueittain. On vaikea antaa selkeää syytä, miksi tauti on runnellut toisia alueita pahemmin kuin toisia: https://www.bbc.com/future/article/20200401-coronavirus-why-death-and-mortality-rates-differ. Esimerkiksi Pohjois-Italian korkeisiin lukemiin saattavat olla syynä muun muassa Italian korkea ikärakenne, antibioottiresistenssi ja tupakointi:
https://www.cebm.net/covid-19/global-covid-19-case-fatality-rates/
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ulkomaat/artikkeli-1.1031424
Ruotsin surulliset luvut taas selittyvät osittain sillä, että Ruotsissa virus on päässyt leviämään vanhainkodeissa. Suomessa epidemia on viikon pari jäljessä muita Pohjoismaita,…
Tietopalvelun vastaajalistalla kenellekään ei tullut mieleen teosta, joka täsmäisi täydellisesti kirjan kuvauksen kanssa. Kollega vinkkasi kuitenkin Daphne Du Maurierin Talo rannalla -teoksen (1970) sisältävän ainakin samankaltaisia elementtejä. Siinä päähenkilö tekee matkoja menneisyyteen entisen opiskelukaverinsa kehittämän aineen avulla.
Teoksesta lisää Kirjasampo-palvelussa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12571
Sepänkatu 19 Helsingin Punavuoren Joutsenen korttelissa on Puhvelista Punatulkkuun kirjan mukaan Suomen Punaisen Ristin rakennuttama talo. Rakennuksesta ja sen sisäpihan rakennuksesta on valokuvia kuvateksteineen Finna-tietokannassa (www.finna.fi). Kaupunginarkistosta löytynee talon piirustuksia ym. Aineiston saatavuutta ja tutkijansalin käytettävyyttä voi tiedustella kaupunginarkiston päivystäjältä, ks. Helsingin kaupunginarkisto | Helsingin kaupunki
Helsingin kaupunginmuseo on suljettu ainakin 10.1.2021 saakka ks. Helsingin kaupunginmuseo.
Lähteitä:
Ollila, Kaija ja Toppari, Kirsti: Puhvelista Punatulkkuun. Helsingin vanhoja kortteleita, s. 246-247
Sundman, Maud: Vardagsliv i södra…
