Saksalaisilla oli jatkosodan aikana useita toimintoja Ouluun sijoitettuna.Ouluun perustettiin yksi Wehrmachtin Pohjois-Suomen komendantinvirastoista. Komendantinvirasto sijaitsi Seurahuoneella. Sen alaisuudessa olivat vartiokomppania, sotasairaala ja lomalaiskeskus. Vartiokomppania osallistui Toppilan sataman vartioimiseen ja satamapalvelukseen. Toppilan salmen eteläpuolelle rakennettiin esikunta-, toimisto- ja majoitustarkoituksiin niin sanottu Vaakunakylä. Deutsche Kriegslazarett Oulu sijaitsi Diakonissalaitoksen tiloissa. Lomalaiskeskus sijaitsi puolestaan Laanilan kaupunginosassa. Kaupungissa, joskaan ei komendantinviraston alaisuudessa, toimi myös saksalaisten merikuljetusten kuormaus- ja purkamisjärjestelyistä vastannut Auslade-…
Kiroilun ja haukkumisen historia on vielä varsin kartoittamaton tutkimusalue, mutta kenties pääset seuraavilla teoksilla työssäsi pidemmälle: Solvaajat : herjaamisen hävytön historia | Åbo Akademin kirjasto | Finna.fi Lollot ja kollot : suomalaista naapurihuumoria | Åbo Akademin kirjasto | Finna.fiHampaissa : Valitut haukkumakirjeet | Jyväskylän yliopisto - Jykdok | Finna.fi (Kirjassa on Voitto Viron saamia haukkumakirjeitä, painettu 1971 eli kirjeet on sitä ennen kirjoitettu.)Sen lisäksi kannattaa selata ja lukea romaaneja, jotka on julkaistu tuona aikana. Sieltä voinee selvitä jotain osviittaa ja mallia, millä tavoin on haukuttu muita. On kuitenkin mainittava, että kiroilua ja pilkkaa on katsottu melko pahalla, joten…
Opetushallituksen linjauksen mukaan oppilas opiskelee peruskoulun aikana äidinkielen oppimäärän lisäksi vähintään yhden pitkän ja yhden keskipitkän kielen, joista toinen on kotimainen kieli (suomenkielisessä opetuksessa käytännössä ruotsi ja ruotsinkielisessä opetuksessa suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Saamenkielisessä perusopetuksessa toisen kotimaisen kielen opiskelu ei ole pakollista. Perusopetuslain tuntijakoasetuksessa todetaan, että jos saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle oppilaalle opetetaan äidinkielenä omaa äidinkieltä, voi opetuksen järjestäjä päättää, miten kielten opettamiseen käytettävä tuntimäärä jaetaan. Oppilaalle voidaan siis opettaa toisen kotimaisen kielen sijasta suomen tai…
Valitettavasti ainakaan Helmet-kirjastoista ei noin isoa laminointilaitetta löydy. Epäilisin tilanteen olevan sama muuallakin. Noin suurten laminointikoneiden hinnat pyörivät parin tonnin molemmin puolin, enkä usko kovin monen kirjaston laittavan niin paljon rahaa kiinni suht' harvakseltaan tarvittavan laitteeseen. Pääkaupunkiseudulla ainakin joudut siis kääntymään kaupallisten toimijoiden puoleen. Laminointipalveluja tarjoavat painoalan yritykset.
Markku Heikkilän kirjoittama Jussi Halla-aho - elämäkerta on tilattu Helmet kirjastoihin mutta siitä ei ole vielä niteitä saatavilla. Voit tehdä teoksesta varauksen kirjautumalla omalle tilillesi osoitteessa helmet.finna.fi tai henkilökunta voi tehdä varauksen puolestasi joko kirjastossa tai puhelimitse. Varaaminen on maksutonta.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2610911?sid=5116403907
Tauno Oksasen ja Paavo Martikaisen teos Painajainen Pielisjärvellä löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista.
Aineistotietokannastamme voi myös kotoa käsin tehdä hakuja osoitteessa:
http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1
Asiaa tiedusteltiin hänen tyttäreltään, joka kertoi että murretta ei ole tutkittu ja että murre on Präntöön kielen ja Etelä-Pohjanmaan murteen sekamurre.
Kyllä, voit tilata HelMet-kirjastojen aineistoa Turun kaupunginkirjastoon kaukolainaksi, jos sitä ei Turun kirjastoista löydy. Ohjeita ja tilauslomake täällä:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=19699
Tietysti voit tehdä tilauksen myös käymällä paikan päällä Turun kaupunginkirjastossa.
Turun kaupunginkirjaston hinnasto on täällä:
http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=25598
ja siellä kerrotaan näin:
Kaukolainatilaus
4 € / tilaus, lisäksi peritään lainan saapuessa lainan antajan vaatima maksu
(Helsingin kaupunginkirjasto kaukolainan antajana ei peri maksua, joten kaukolainasi kokonaishinnaksi muodostuu tuo mainittu 4 €.)
Hain etsimääsi CD-levyä Frank-monihaku -tietokannasta, jossa ovat mukana Suomen maakuntakirjastot, kaupungin- ja kunnankirjastot, yliopistokirjastot ja erikoiskirjastot, eikä osumia tullut, joten näyttäisi siltä että levyä ei Suomen kirjastoista löydy.
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/
Paratiisipaidat -näyttely on ollut esillä Auran kirjastossa, mutta sitä ollaan parhaillaan purkamassa, joten tänään ei enää kannata lähteä sitä katsomaan. Auran kirjasto on auki klo 16 asti ja Loimaan kirjasto klo 19 asti. Loimaalla ei tällaista näyttelyä ole ollut.
Hei!
Etsimäsi runo näyttäisi olevan nimeltä Morgon. Sen alkusanat ovat:
"När morgonens sol genom rutan smyger".
Keskivaiheella on kirjoittamasi säe hieman eri muodossa:
"ty dagen är du,
och ljuset är du,
solen är du,
och våren är du,
och hela det vackra, vackra,
väntande livet är du!"
Runo on kokoelmasta UrMOLN, 1922
Valitettavasti käännöstä ei löytynyt. Käytin apuneuvona Lahden runotietokantaa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi
Karin Boyelta ei ole suomeksi käännettyä kokoelmaa. Yksittäisiä runoja on antologioissa ja lehdissä. Tätä kyseistä runoa en löytänyt.
Olen tätä asiaa ihmetellen kysynyt itsekin (en ole Facebookissa, mutta olisin halunnut kommentoida) ja saanut HelMet-sivujen toimitukselta vastaukseksi, ettei sivuston tekninen ympäristö tarjoa mahdollisuutta ns. normaaliin kommentointiin. Jos haluat hyvin tuoreen vastauksen, suosittelen kääntymään suoraan päätoimittaja Iina Soinisen puoleen (puh. 040 358 2780, toimitus@helmet-kirjasto.fi).
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Ýleisten kirjastojen tilastot tavataan julkistaa huhtikuun vaiheilla, tarkempi tieto saadaan vasta lähempänä ajankohtaa. Ne löytyvät tilastotietokannasta, http://tilastot.kirjastot.fi . Kirjastot.fi:n käyttölukuja julkistetaan toimintakertomuksen yhteydessä, helmikuun-maaliskuun aikana Kirjastoalan uutisissa, http://www.kirjastot.fi/fi/uutiset .
Laulua ei löydy äänitteenä kirjastoista. Kirjassa: Musiikin aika 1-2, se on nuottina. Saman nimisellä cd-levyllä Soile Perkiön Itsenäisyyspäivä-laulua ei ole.
Myöskään Viola-tietokannasta äänitteenä ei löytynyt.
Suomessa tuli 15.8.2016 voimaan laki tupakointikiellon hakemisesta " huoneistoon kuuluvalle parvekkeelle, huoneiston käytössä olevaan ulkotilaan ja jopa huoneiston sisätiloihin". Kiellon määrää kunnan viranomainen taloyhtiön hakemuksesta. Hakemuksesta täytyy tehdä yhtiökokouksessa enemmistöpäätös. Yksittäinen asukas ei lain mukaan kieltoa voi hakea. Aiheesta on lisätietoja mm. Isännöintiliiton sivuilla. Itse tupakkalaki löytyy Finlex-tietokannasta.
Heikki Poroila
Jos kyseessä on teos johon ei kohdistu varausta voit uusia lainan 5 kertaa. Kun tavallinen laina-aika on 4 viikkoa toimii tämä tapa hyvin, kuitenkin vain jos varauksia ei ole.
Jos kyseessä on kuitenkin haluttu teos ja on varauksia, palautetaan laina eräpäivänä eikä lainaa voi uusia.
Siinä tapauksessa kannattaa ehkä tehdä varaus kirjasta syksyä varten jo nyt, jäädyttää varaus ja poistaa jäädytys jonkin verran ennen toivottua laina-aikaa. Varaushan etenee varausjonossa myös ollessaan jäädytettynä joten tämä on aika hyvä, joskaan ei täysin varma toimintatapa; jos vaikka sata varaajaa jäädyttää varauksensa ja poistaa jäädytyksen samaan aikaan, on asiakkaan vaikeampi tietää milloin joku nide vapautuu juuri omalle …
Eduskunnan kirjastosta kerrottiin, että puhujakorokkeen valintaan ei liity sääntöjä, eli kansanedustajat saavat itse valita, kumpaa koroketta käyttävät.
Valitettavasti kirjaston aineistosta ei löytynyt tietoa kalahaarukasta, mutta haarukan käytön historiasta löytyy tietoa. Alla listattuna muutama teos:
Grönholmn, Kirsi (2005) Pöytä koreaksi: kattauksen ja pöytätapojen historia. Hämeenlinna: Karisto Oy:n kirjapaino
Talvi, Jussi (1989) Gastronomian historia. Keuruu: Otava
Uusitalo, Hanna (2014) Pöytähopeat kaapin kätköistä. Helsinki: WSOY
Ruokailuvälineitä valmistavilta yrityksiltä (esim. Iittala tai Hackman) voisi saada lisää tietoa kalahaarukan valmistuksesta ja käytöstä.
Kaukopalvelu on yksi keskuskirjastotehtävistä. Lisäksi Helsingin kaupunginkirjasto hoitaa keskitetysti koko Helmet-alueen lähettävän kaukopalvelun.
Vuosaaren kirjaston kohdalta ei löytynyt eksakteja tietoja lähetetyistä ja saaduista kaukolainoista. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta sen sijaan löytyi ajan tasalla olevia tilastoja.
Yksittäisiä kaukolainoja lähetettiin Helmet-kokoelmasta 4599 kpl vuonna 2017 eli 32 vähemmän kuin vuonna 2016. Omien asiakkaiden pyynnöstä lähetettiin 1085 tilausta, , 25 vähemmän kuin vuonna 2016. Suurin osa tilauksista lähetettiin kotimaisiin kirjastoihin. Näistä saatiin lainoina tai kopioina 1038.
Yksittäisiä kaukolainoja lähetettiin Helmet-kokoelmasta 6531 kappaletta (luku sisältää myös…
