Helsingin Sanomat kirjoitti 25.11.1985 autokauppojen katoamisesta kantakaupungista. Lähiöt ja ympäristökunnat imivät tuolloin autokauppaa pois keskustasta. Artikkelissa todettiin: "Vielä 1960-70 -lukujen vaihteessa molemmilla Esplanadeilla oli yhteensä puolen kymmentä autokauppaa ja jopa Rautatientorin ympäristössä oli pari autoliikettä. Kaikki siihen aikaan kaupan olleet automerkit löysi kävelymatkan päästä Kaivokadun ja Mannerheimintien risteyksestä. Espalta nykyisen Marimekon kohdalta sai kupla-Volkkareita ja Akateemisen kirjakaupan tiloissa myytiin Fordeja. Skodan sai Kansallisteatterin vierestä ja naapurissa oli Hankkijan talosta muuttanut Nikolajeffin autokauppa."
Kirsi-Marja Niskasesta on todellakin hyvin niukasti tietoa. Kirjailijasta on kysytty aiemminkin tässä palvelussa. Linkki vastaukseen, jossa on tietoa kahdesta artikkelista, jotka ovat vastauksen mukaan kirja-arvosteluja.
Suomalaisen kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampokaan ei sisällä kirjailijasta varsinaista elämäkertatietoa. Toki sieltä selviää syntymäaika ja -aika, asuinpaikka, ammatti ja teokset.
Ismo Loivamaan kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 9 (Avain, 2013) käsitellään teokset Lätkäjätkiä ja Vastaamatta jääneet puhelut, mutta kirjailijasta itsestä ei ole tietoja. Kirja on lainattavissa Keskikirjastoista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 9 | Keski-kirjastot | Keski-Finna.
Aila Meriluodon suomennos William Wordsworthin runosta Daffodils (1804) sisältyy teokseen Elisabeth Holden: Luontopäiväkirja 1905 (suom. Ritva Leppänen ja Aila Meriluoto, Otava, 1989) , s. 42.
Myös Aale Tynni on suomentanut tämän runon. Tynnin suomennos on luettavissa mm. teoksesta William Wordsworth: Runoja (1949).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Nerudan Runoja-kokoelman esipuheessa on muutama tekstikatkelma sekä espanjaksi että suomeksi, mutta ainoa teos, josta löysin kokonaisia Nerudan runoja rinnakkain alkukielisinä ja suomennoksina, on antologia Tuhat laulujen vuotta. Valikoima sisältää runoja yli kahdeltasadalta runoilijalta, joten otos kunkin lyyrikon tuotannosta on teoksessa väistämättä näytteenomainen. Nerudalta mukana on kolme runoa: Ercilla, Jinete en la lluvia (Ratsumies sateessa) ja Walking around (Kävelyllä).
Kyseisessä tapauksessa voisi kyseessä olla puolustusvoimien koko Etelä-Suomen alueelle ulottuva iso Southern Griffin 23 -harjoitus ja siihen liittyvä lentometeli. Harjoitus alkoi 10.5. ja päättyy sunnuntaina 21. toukokuuta. Utin jääkärirykmentin johtamaan harjoitukseen osallistuu yli tuhat henkilöä, paljon helikoptereita sekä hieman myös mm. venekalustoa. Utin jääkärirykmentti on tiedottanut, että erityisesti harjoituksen lentotoiminta voi aiheuttaa ajoittaista meluhaittaa koko harjoitusalueella Etelä-Suomessa.
Etelä-Suomen taivaalle luvassa tällä viikolla helikoptereiden jytinää (Iltalehti, 8.5.2023)
Tilannehuone.fi on hyvä lähde äkillisten ja yllättävien hälytystilanteiden seurantaan, mutta armeijan harjoitustoimintaa ei…
Muisteltu ohut pieni kirja kuulostaa kovasti siltä, että kyseessä voisi olla Papalagit : samoalaispäällikkö Tuiavii valkoisen miehen maailmassa – olkoonkin, että 70-lukua on venytettävä hieman seuraavan vuosikymmenen puolelle, mikäli sitä on luettu suomeksi: teos ilmestyi suomenkielisenä vasta 1981. "Tämä kirja kertoo tutkimusmatkasta, joka tehtiin päinvastaiseen suuntaan kuin tapana on ollut. Nyt ei ole liikkeellä länsimaisen koulutuksen saanut tiedemies havainnoimassa primitiivisiä yhteisöjä. Nyt tarkastelee mainiota länsimaista maailmaamme ns. alkukantainen ihminen."
Länsimaisten asumusten kuvaus alkaa seuraavasti: "Papalagien asuntona on kova kuori kuin simpukalla. He asuvat kivien keskellä aivan kuin tuhatjalkaiset laavakivien…
Sisäministeriön nettisivuilla kerrotaan, että lippuluonnoksen vuodelta 1918 laativat taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen.Suomen lipun historia - Sisäministeriö (intermin.fi)
Voisiko kyseessä olla kirjasarja The 39 Clues, jonka pääosassa on 11-vuotias poika Dan Cahill ja hänen 14-vuotias siskonsa Amy. Heidän vanhempansa ovat kuolleet. Kirjasarjan viidennessä osassa; Musta rinki, he seikkailevat Venäjällä. Sarja julkaistiin vuosina 2009-2010.
Tämä lienee eräs useimmin palveluumme saapuneista kysymyksistä. Muutama aikaisempi vastaus:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-elaman-tarkoitus-3?language_conte…
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-elaman-tarkoitus?language_content…
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-elaman-tarkoitus-2?language_conte…
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-elaman-tarkoitus-5?language_conte…
17.11.2023 kysyttiin Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymykset -palstalla: "Mikä ihmisten tarkoitus on?"
Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professori Antti Kauppinen kirjoitti vastauksensa loppukaneetissa:
"Hyvä nyrkkisääntö on, että annamme toisille aihetta kiitollisuuteen siitä, että olemme olemassa. Meillä on varmasti…
Mieleen tulee ainoastaan vuoden 2000 australialainen minisarjaversio Nevil Shuten romaanista Viimeisellä rannalla (On the Beach). Siinä on hyvin samanlainen kohtaus, mutta siinä molemmat henkilöt ovat miehiä ja he löytävät ensin kuolleen naisen tutkimusasemalta ja sitten kuolleen perheen vuoteessa omakotitalossa. Lisäksi sarja esitettiin televisiossa vasta vuonna 2002.
Kuulostaa niin tutulta, että ulkomuistista uskallan väittää kyseessä olevan lyhyt absurdi tarina Daniil Harmsin teoksesta Sattumia. En pysty tätä nyt tarkistamaan nopeasti, koska kyseinen teos ei ole omassa kirjastossani.
Daniil Harms: Sattumia Keski-kirjastoissa
https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=harms+sattumia&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FKeski%2F%22&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc
Kai Laitisen suomennos Elämän vene sisältyy Viljo Kajavan kokoamaan Lagerkvist-valikoimaan Runoja (WSOY, 1953).
Seppo Nummi on säveltänyt Pär Lagerkvistin runon lauluksi, joka on saanut nimeksi Elämän venhe. Luettelointitiedoissa ei mainita muuta suomentajaa, Nummi on siis itse suomentanut runon. Sanat lauluun sisältyvät nuottiin, jota näyttäisi olevan lainattavissa vain Taideyliopistojen Töölön kampuskirjastossa Musiikkitalossa ja Tampereen pääkirjastossa.
https://www.finna.fi/Record/piki.125066?sid=4154615000
https://www.finna.fi/Record/uniarts_print.992535004206249?sid=4154615000
Turun kadunnimistä saa parhaiten tietoa Turun karttapalvelusta. Karttanäkymän vasemmasta ylänurkasta löytyvästä valikosta voi valita nimistön, jolloin kartalla näkyvät esimerkiksi tiedot kadunnimistä (huom. karttapalvelulla kestää jonkin aikaa ladata nimistötiedot). Tietoa kadunnimistä löytyy kuitenkin hieman vaihtelevassa määrin. Joistakin nimistä löytyy paljonkin etymologista tietoa, kun taas toisten kohdalla tiedot ovat melko suppeat. Karttapalvelun valikosta voi myös valita kaavoituksen alta löytyvät nimistöalueet, jotka näyttävät tietyn alueen nimistön taustalla olevat yleiset linjaukset. Näitä ei kuitenkaan löydy kaikista Turun alueista.
Munstenpellonkadusta karttapalvelussa on seuraava merkintä: "Munstenpelto on Muntion…
Ilkeä äitipuoli taikoo kuninkaantyttären yksitoista veljeä joutseniksi H.C. Andersenin sadussa Villijoutsenet. Sisar keksii keinon vapauttaa veljensä lumouksesta kutomalla heille paitoja nokkosista. Taika onnistuu kuitenkin vain, jos hän pysyttelee täysin puhumattomana niin kauan kunnes paidat ovat valmiit, joten lehmus- katkelma lienee jostain toisesta sadusta. Tunnistaisikohan joku lukijoista, mistä sadusta kyseinen lause on peräisin? Villijoutsenet-sadun on julkaissut suomeksi mm. Otava 1990, Lasten keskus 1985 sekä Otava 2005 kokoelmassa H.C. Andersenin Satuaarteita.
Kyseessä voisi olla eteläafrikkalaisen Martin Pistoriuksen Mykkä huuto: poika, joka jäi oman kehonsa vangiksi.Kun Martin oli 12-vuotias, hänen kurkkunsa tuli kipeäksi. Mystiset oireet valtasivat hänen kehonsa ja veivät häneltä vähitellen puhe- ja liikuntakyvyn kokonaan. Lopulta hän vaipui kooman kaltaiseen tilaan, mutta viiden vuoden kuluttua hänen mielensä heräsi eloon vaikka hän ei pystynyt puhumaan tai liikkumaan. Lopulta hän saa tietokoneen välityksellä yhteyden ulkomaailmaan, ja löytää netistä lopulta myös rakkauden.
Louhisaaren päärakennuksen portaalin yläpuolella on kivitaulu, jossa lukee "Ni Deus aedificet frustra dom[um] ulla paratur felices cives, datque facitque Deus" eli "Jos Herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät". Lisäksi taulussa on lause "Invidiam oblivione ulcisere" eli "Kosta vääryys unohduksella".Lähde: Louhisaaren opaskirja, Museovirasto 2005
Verkosta aiheesta ei löydy kovin paljon tutkimusta. Kaskinen, Katja-Maaria: Nykytaiteen ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon välinen suhde : se, mikä on mahdollista, ei vielä ole todellisuutta (2024) Opinnäytetyö on tuorein tutkielma aiheesta. Linkki Opinnäytetyöhön.Finna.fi haulla (aihehakusanat kirkkotaide ja sensuuri) löytyi kymmenen kirjaa, jotka saattavat käsitellä aihetta. Esim. Nummelin Rolf, Reitala Aimo: Taidehistoriallisia tutkimuksia = Konsthistoriska studier. 1. sekä Jyränki Juulia: Tapaus Neitsythuorakirkko. Linkki hakutulokseen.Aiheesta löytyy materiaalia myös haulla Sensuuri kirkkotaiteessa. Linkki Finna hakutulokseen.WorldCat haulla ja hakusanoilla Censorship in church art, löytyy runsaasti englanninkielistä…
