Charles Davenportin säveltämäksi ja Sammy Cahnin sanoittamaksi mainitun alkuperäiskappaleen nimen kirjoitusasu vaihtelee jonkin verran lähteestä ja esittäjästä riippuen; tavallisin muoto on Mama don't allow. Siitä on olemassa lukuisia levytyksiä, yksi varhaisimmista on The Ink Spots -yhtyeen tulkinta vuodelta 1934.The Ink Spots - Mama Dont Allow - YouTubeDavenportin ja Cahnin tekijyys on myös kyseenalaistettu. Englanninkielisellä Muppet Wiki -verkkosivustolla on varsin perusteelinen selvitys kappaleen vaiheista ja sen vähintäänkin kiistanalaisesta historiasta.Talk:Mama Don't Allow | Muppet Wiki | FandomJussi Raittinen levytti kappaleen suomeksi DDT Jazzbandin kanssa.Jussi Raittinen Ja DDT Jazzband – Muori Ei Siedä Musaa Tuvassaan / Kun…
Pienet kalat hakeutuvat nukkuessaan pohjan läheisyyteen kasvillisuuden sekaan tai kivien koloihin. Jotkut kalat saattavat lekotella kivien päällä. Kalat eivät vaivu niin syvään uneen, että uppoaisivat pohjaan. Kaloilla ei ole silmäluomia, joten ne nukkuvat silmät auki. Eri kalalajeilla on erilainen vuorokausirytmi.Lähde: Helsingin yliopiston kalatalouden professorin Hannu Lehtosen haastattelu Ylellä 12.8.2011 https://yle.fi/a/3-5405884
Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteiden asiakastietokoneille ei tarvitse enää varata etukäteen aikaa, ja vapaat tietokoneet ovat ilman kirjautumista käytettävissä.
Imatran kaupunki on istuttanut jo 300 omenapuuta, joiden hedelmiä asukkaat saavat käydä poimimassa. Aiheesta uutisoi Yle elokuussa 2021 https://yle.fi/uutiset/3-12072856.
80a viittaa hartian ja yläraajan vikoihin, vammoihin ja sairauksiin, tarkemmin kyseessä on "huomattava epämuotoisuus ja viat, joista on seurauksena toimintahäiriö." B I:n merkitys on "rinnan epämuotoisuus, joka jonkin verran vaikeuttaa sotilasvarusteiden kantamista, mutta ei aiheuta häiriöitä rinnan elimien toiminnassa."
38:n merkitys on "perifeerisen hermoston sairaudet ja vammat (Morbi organici et laesiones nervorum extremitatis superioris)". B II viittaa keskivaikeisiin toimintahäiriöihin.
NE - Nationalencyklopedin mukaan Moder Svea olisi esiintynyt ensimmäisen kerran Ruotsin kansakunnan henkilöitymänä Georg Stiernhielmin runossa "Heroisch Jubel-Sång" vuodelta 1644. Runo oli kirjoitettu kuningatar Kristiinalle hänen valtaannousunsa ja täysi-ikäisyytensä kunniaksi. Se levisi tämän jälkeen laajempaan tietoisuuteen mm. Anders Wolimhausin (tunnetaan myös nimellä Anders Leijonstedt) runon "Svea Lycksaligheets Triumph" (1672) ja Gunno Dahlstiernan (Eurelius) runon "Kunga-Skald" (1698) kautta:
https://www.ne.se/uppslagsverk/encyklopedi/l%C3%A5ng/svea
Suomen talouselämän hakemisto Sininen kirja sijoittaa vuonna 1966 julkaistussa yhdeksännessä laitoksessaan K. Hellmanin lihakaupan osoitteeseen Rikhardinkatu 2, Helsinki. Edellisessä, vuonna 1962 julkaistussa Sinisessä kirjassa Hellmanin puotia ei vielä mainita. Rikhardinkatu 2:sta löytyy I. Aution lihakauppa.
Keravan kirjaston asiakkaat voivat käyttää Ellibs-palvelun e-kirjoja ja e-äänikirjoja. Löydät ohjeet palvelun käyttöön kirjaston sivulta.
E-kirjat - Keravan Kaupunki
Maria Järven romaan Janika kultaisen kupolin maassa (Kolmiokirja, 1987) kuuluu vain muutaman kirjaston kokoelmiin. Teosta on esimerkiksi Kuopion Varastokirjastossa ja PIKI-kirjastojen kokoelmissa. Voit tilata kirjan kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/Record/vaari.1129061
https://finna.fi/Record/piki.237651
Mikäli haluaisit hankkia kirjan omaksi, kannattaa etsiä esimerkiksi nettiantikvariaateista.
Kaaderilla tarkoitetaan sotalaitoksen kantahenkilöstöä, vakinaista väkeä tai palkattua henkilökuntaa. Kaaderiperusteinen tarkoittaa, että vähintään joukon runkomiehistö on vakinaista väkeä, ei reserviläisiä tai asevelvollisia. Nykypäivän esimerkki kaaderiperusteisista joukoista Suomessa voisivat olla kantahenkilökunnalla runkomiehitetyt valmiusyksiköt. Suomalaisen kaaderijärjestelmän historiaa on käsitellyt väitöskirjassaan Juha Ratinen. Pertti Kilkin talvisodan pataljoonan- ja patteristonkomentajia käsittelevässä artikkelissa vertaillaan lyhyesti tuolloisia joukkoja perustamistavan mukaan.
Lähteitä:
https://intti.fi/valmiusyksikot
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kaaderi
Kilkki, P. (1972). Talvisodan pataljoonan-…
Selasin Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan varastosta Omin käsin-lehtien vuosikerrat 1938- 1944. Numerossa n:o 4 vuodelta 1944 todettiin himmeleitten olevan liian suuritöisiä sota-aikana tehtäväksi. Lisäksi olkikupo tarvittiin muihin töihin. Samassa numerossa on olkitöitten kuvia, muttei ohjeita. Numerossa 2 vuodelta 1944 Tyyne-Kerttu Virkki esittelee työohjeitten kera "Olkityön elvyttäminen Aunuksessa".Kuvissa on oljesta valmistettuja ostoslaukkuja, päähineitä ja erilaisia käyttöesineitä.
Himmeleistä on ilmestynyt runsaasti ohjekirjoja. Esim. TEKIJÄ Koski, Eija, kirjoittaja, valokuvaaja.
TEOS Himmeli / Eija Koski ; valokuvat: Rita Lukkarinen, Eija ja Kari Koski, Minna Jones ; piirrokset:…
Kirjastojen Kirjasampo-palvelu on hyvä paikka etsiä perustietoja kaunokirjallisuudesta. Eva Frantzin teosta kuvaillaan siellä näin: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Lastenkirjainstituutin verkkosivuilta löytyy myös kuvaus kirjasta: https://lastenkirjainstituutti.fi/arvostelut/kauhua-keuhkotautiparantol…
Lisää kirjasta esim. näiden linkkien takaa:
https://www.sttinfo.fi/tiedote/runeberg-junior--voittaja-osasto-23-on-j…
https://www.goodreads.com/fi/book/show/46154757-osasto-23
https://sinisethelmet.wordpress.com/2019/09/23/hiiviskelyjannitysta-kau…
Suomen kansan vanhojen runojen (SKVR) karjalaisista lastenloruista löytyy koko joukko tämän tyyppisiä ketjurunoja. Hiiri, kirves ja kissa esiintyvät esimerkiksi SKVR:sta useana toisintona esiintyvässä Hiiren virressä [VII3, 3974–3979] (Hiiri metsähän menevi). Siinä hiiri on kirveineen metsälle menossa ja kissa esittää tälle kysymyksiä, joihin annetut vastaukset johtavat aina uuteen kysymykseen.
SKVR - Haku
SKVR - Haku
Vastaavanlainen on myös niin ikään useana varianttina tallennettu Missä voi – kissa söi (Ken söi kesävoin?) [VII3, 3996–4000].
SKVR - Haku
SKVR - Haku
Hiiri metsähän menevi ja Ken söi kesävoin? ovat molemmat mukana esimerkiksi vuonna 1912 ilmestyneessä Leikkejä pienille lapsille -kirjassa:
Leikkejä…
Kyseessä voisi olla ruotsalaisen Åke Sandgrenin ohjaama Ihmeitä Valbyssä (Miraklet i Valby). Vuonna 1989 valmistunut elokuva on kestoltaan 85 min. Ainakin juonikuvio vaikuttaisi melko lailla kuvailemasi kaltaiselta.
Ensi-ilta Suomessa oli 08.11.1991 elokuvateatteri Forumin viitossalissa.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_129240
https://www.imdb.com/title/tt0097890/?ref_=ttpl_ov
Luettavaa varmasti löytyy jatkossakin, sillä koira on mukana monessakin lasten- ja nuortenkirjasarjassa. Klassikoista Enid Blytonin Viisikoissa seikkailee lapsietsivien rinnalla koira samoin kuin perinteistä salapoliisi-seikkailuromaania edustavassa uudehkossa Jorn Lier Horstin Clue-sarjassakin. Erin Hunterin fantasiasarjassa Selviytyjät päähenkilöinä ovat koirat. Anne Seppälän Topi-koirasta kertovassa Koirakaverit-sarjassa asiasanana on myös asiasanana seikkailu. Jorma Kurvinen on Susikoira Roin lisäksi kirjoittanut joitakin yksittäisiä koirakirjoja. Lisäksi koirakirjasarjoja ovat Merja Jalon Jesse ja Helena Meripaasin Tassu-trio.
Mieleen tulee ainoastaan vuoden 2000 australialainen minisarjaversio Nevil Shuten romaanista Viimeisellä rannalla (On the Beach). Siinä on hyvin samanlainen kohtaus, mutta siinä molemmat henkilöt ovat miehiä ja he löytävät ensin kuolleen naisen tutkimusasemalta ja sitten kuolleen perheen vuoteessa omakotitalossa. Lisäksi sarja esitettiin televisiossa vasta vuonna 2002.
Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla Lieksan (Pielisjärven) Piiroislouhea on sivuttu aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/s24-lieksan-palstalla-kirjoitetaan-mm?language_content_entity=fi
Suomi24-palstan keskustelusta löytyy mm. tällaista: https://keskustelu.suomi24.fi/t/15086990/kyselen-luolista
"Jyrkkäseinäisen Piiroislouhen luolan ihmisenmentävä suuaukko tukkeutui vuonna 1958, kun Lieksankosken vesivoimalaitoksen kanavaa ja tunnelia louhittiin ja louhoksesta tehtiin huoltotie alakanavalta Heinävaaran yli yläkanavalle. "
Näiden tietojen valossa voisin siis sanoa, että ainakaan kovin kauas tuo koordinaattiarvauksesi ei mennyt.
Kysyin tietoja myös Facebookin Pielisjärvi - Lieksa -ryhmästä. Kyselyyni vastasi paikallishistorian…
Verbi on tavallisesti yksikössä, kun tekijää tms. tarkoittavana subjektina on lukusanan sisältävä ilmaus. Verbi voi olla myös monikossa silloin, kun puhe on tyhjentävästi kaikista puheena olevista. Näin voisi siis olla "300 valitsijamiestä olisivat tehneet", koska valitsijamiehiä on aina tietty määrä.Mainitsemassanne tapauksessa kuitenkin lienee parasta, jos kumpikin verbi on yksikössä.Lisää aiheesta esimerkkeineen voit lukea Kielitoimiston ohjepankista:https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/verbi-yksikossa-tai-monikossa-…https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/verbi-yksikossa-tai-monikossa-…
