Netistä ei löydy erillistä listaa suomalaisten kirjailijoiden kirjasarjoista.
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta voit etsiä kirjailijan nimellä tietyn kirjailijan sarjoja.
https://www.kirjasampo.fi/
Kysyit netistä löytyvää luetteloa kirjasarjoista, mutta mainitsen kuitenkin, että varsin hyvä apuneuvo etsiä kirjasarjoja on Ulla Monosen kokoama ja toimittama teos Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (2023). Teosta päivitetään parin vuoden välein ja aiemminkin ilmestyneet sarjakirjahakemistot ovat varsin kattavia. Jatko- ja sarjakirjahakemistossa on siis myös ulkomaisten kirjailijoiden kirjasarjoja.
Teoksesta on useita lainattavia kappaleita ja voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
Mononen: Aikuisten jatko- ja sarjakirjat…
Erilaisista ötököista löytyy tietoa sivustolta: https://www.otokkatieto.fi/etusivu. Sivuston Lisää tietoa -linkin takaa löytyy myös hyviä vinkkejä kirjoista.Kirjastonhoitajan osaaminen ei riitä varmaan lajitunnistukseen, mutta kuvassa voisi kenties olla jokin kukkakärpäslaji. Niiden yhdennäköisyyttä voi arvioida niinikään Ötökkätiedon sivuilla: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=22.
Kappaleesta ei valitettavasti ole julkaistu nuottia nuottikirjoissa tai digitaalisissa nuottikaupoissa.Netin musiikkisivustoilta löytyy käyttäjien lataamia soinnutuksia kappaleeseen.
Victoria Benedictsson kirjoitti teoksensa Fru Marianne salanimellä Ernst Ahlgren. Teoksen Marianne-rouva suomentajaksi mainitaan Auk. Dahlberg. Suomennos ilmestyi vuonna 1890.Teosta on joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmissa, mutta useimmista sitä ei saa kotilainaan. PIKI-kirjastojen kohdalla ei ole mainintaa, että kirjaa ei saisi kotilainaan, joten voitte yrittää tilata teoksen kaukolainaa oman lähikirjastonne kautta.https://finna.fi/Record/piki.3216211?sid=4867831854
Kyseessä on Susanna Alakosken Pumpulienkeli-sarja. Sen osat ovat Pumpulienkeli (Bomullsängeln, 2019), Lontoon tyttö (Londonflickan, 2021) ja Tyttärentytär (Dotterdottern, 2024). Teokset on suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom.https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.9a40b127-c5d4-4a73-b081-9d…https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.741fde9e-a889-40f9-9b32-ea…https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.769a162f-d06b-413d-b9c3-eae7c4eb2012?sid=4904761317
The Weight of Glory on C. S. Lewisin saarna vuodelta 1941 sekä kokoelma hänen toisen maailmansodan aikaisia saarnojaan ja puheitaan. Teosta tai sen osia ei ole sellaisenaan suomennettu. Monissa Lewisin teoksissa kuitenkin käsitellään helvettiä. Samankaltaisuuksia voi etsiä esimerkiksi seuraavista suomennetuista teoksista ja kokoelmista: Lewis, C. S. Kärsimyksen Ongelma. Suomen Lähetysseura, 1963. Suom. Maritta Pesonen. Lewis, C. S., et al. Entisen Ateistin Kristillisiä Esseitä. WS, 1968. Suom. Olavi Aula Lewis, C. S. Muistiinpanoja surun ajalta. Kirjapaja, 2009. Suom. Anna-Mari Kaskinen.Lewis, C. S. Suuri avioero: Uni. Kirjapaja, 2014. Suom. Leena Huima. The Weight of Glory and Other Addresses -…
Lautasessa oleva logo kuuluu Rautateiden Urheilun Tukisäätiölle (nykyään Rautuki https://osasto52.jhlyhdistys.fi/virkistys-ja-vapaa-aika/rautuki/). Tukisäätiö perustettiin vuonna 1953 edistämään VR:n työntekijöiden hyvinvointia. Tällä Tukisäätiöllä on ollut omistuksessaan retkeilykeskukset muun muassa Vuokatissa ja Pyhätunturilla. Tämä lautanen ja laajemmatkin astiastot lienevät kuuluneet näiden retkeilykeskusten käyttökalustoon. Rautatiemuseon kirjastosta Hyvinkäällä löytyy muun muassa retkeilykeskusten esite vuodelta 1966. Esitteessä mainitaan 1960-luvun alussa avautuneen Vuokatin retkeilykeskuksen yhteydessä, että ”Keittiö- ja ruokailuastioita käytettävissä omaan ruokatalouteen halukkaille”. Vuosikymmenten vieriessä erilaisten…
Kaplinskin säkeillä "Uskomatonta: / kuin ensi kertaa jälleen / kukkivat tuomet" alkava runo löytyy mm. Ilta tuo takaisin kaiken -kokoelmateoksesta Anja Salokanteleen kääntämänä (Kustannusliike Parkko 2021, s. 155). Runo on ilmestynyt v. 1982 kokoelmassa nimeltä Raskasta kevyeksi tulla.
Vaalilain (714/1998) mukaan, jos äänimäärät tai vertausluvut ovat täsmälleen suuret, keskinäinen järjestys ratkaistaan arpomalla. Arvonnan suorittaa vaalilautakunta.Vaalilaki, § 90: https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/1998/714
Ylioppilastutkintolautakunnan arkistoa, jossa on viralliset ylioppilasluettelot, säilyttää Kansallisarkisto. Lisätietoa ylioppilaslautakunnan arkistosta: Ylioppilastutkintolautakunta | Arkistojen Portti Lisätietoa tietopyynnön tekemisestä: https://www.suomi.fi/palvelut/tietopyyntopalvelu-kansallisarkisto/b99446d1-ee4b-4056-994b-18c55360f033 Kansallisarkisto on osittain digitoinut YTL:n luetteloita, mutta ei kattavasti. Tänään klo 9-16 näyttää olevan tuolla Astia-palvelussa juuri huoltokatko eli ei pääse tarkistamaan käyttöoikeuksia. "Ylioppilastutkintolautakunnan aineistoa on käyttörajoitettu. Suuri osa aineistosta on käytettävissä tieteelliseen tutkimukseen ylioppilastutkintolautakunnan luvalla. Käyttörajoitukset…
Menossa on laaja trendi karsia sukupuolittuneita ilmaisuja kielestä esim."Suomen kielessä työmarkkinat näyttäytyvät miesten hommina. Tuttu ilmiö konkretisoitui Duunitorin sisältöpäällikölle Laura Gladille keväällä, kun oman työpaikan sivustolla silmään osui työpaikkailmoitus, jossa haettiin mittamiestä.– Mietin, miten vielä vuonna 2019 voidaan hakea töihin mittamiestä. Googlettelin, ja sanalle on olemassa selkeä sukupuolineutraali nimeke eli mittaaja. Tästä lähti laajempi keskustelu, voitaisiinko meillä tehdä asialle jotain, Glad kertoo. Lopputuloksena Duunitorin hakukoneelta voi torstaista alkaen etsiä töitä perinteisten ammattinimikkeiden lisäksi myös sukupuolineutraaleilla vaihtoehdoilla. Esimerkiksi varastomiehen…
Bakteeri Lactobacillus acidophilus kuuluu ihmisen luonnollisen mikrobistoon. Sitä esiintyy suussa, suolistossa ja emättimessä.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7692339/#section13-1756284…
https://www.sciencedirect.com/topics/immunology-and-microbiology/lactob…
Farkut kehitti nevadalainen räätäli Jacob Davis 1870-luvulla. Ne olivat alun perin työhousuja, joita käyttivät erityisesti metsurit ja kaivosmiehet. Denimkangas on kuitenkin paljon vanhempi keksintö. Se on peräisin Euroopasta 1600-luvulta. Farkkujen oikeisto- tai vasemmistolaisuutta en pysty arvioimaan näiden historiantietojen valossa. Voisi kuitenkin sanoa, että ne ovat alun perin olleet enemmän käytössä työmiehillä, jotka ovat yleensä vasemmistolaisia.
Lähde: Tieteen kuvalehti Historia 9.11.2016 https://historianet.fi/yhteiskunta/arkielama/missa-farkut-keksittiin
Lahden kaupunginkirjaston Runotietokanta ei ainakaan löydä Munkille muuta käännettyä runoa kuin "Ei sovintoa", joka löytyy teoksesta Kutsut minua nimeltä (Kirjapaja, 1981). Runotietokantaan kootaan tietoja myös useiden lehtien käännöksistä, mutta täydellinen sekään ei tietysti ole. Koska kyseinen runo on tanskaksi tunnettu myös lauluna, tarkistin myös musiikkitietokannat Violan ja Fonon, mutta näistäkään ei löytynyt tietoja kuin alkukielisistä esityksistä.
Sääksmäen seurakunnan uusin Valkeakosken kirkkoa koskeva tiedote on julkaistu 19.4.2022. Sen mukaan Kirkkohallitus on hylännyt kirkon purkamista koskevan valituksen ja vahvistanut päätöksen kirkon purkamisesta ja tontin asettamisesta myyntiin. Sääksmäen seurakunnalla on kuitenkin edelleen mahdollisuus tehdä asiasta uusi päätös. Lisätietoja voit kysyä Sääksmäen seurakunnasta.
Lähde ja lisätietoja
Valkeakosken kirkon purkamista koskeva valitus hylättiin - Sääksmäen seurakunta (saaksmaenseurakunta.fi)
Yhteystiedot - Sääksmäen seurakunta (saaksmaenseurakunta.fi)
Sodan jälkeen alueluovutuksissa Neuvostoliitolle menetettiin lähteestä riippuen n. 10-11% maan peltoalasta. Kahdessa lähdeteoksessa mainitaan myös menetetyn peltoalan hehtaarimäärä 285 000 hehtaaria.
Suomen maatalouden historia. 2 : Kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle / toimittanut Matti Peltonen (SKS, 2004)
Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia / Jari Niemelä (SKS, 2008)
Suomen talonpoika 800-2010 / Pentti Viita (BSV Kirja, 2012)
Kyseessä on varmaankin Linda Jane Smithin kuvakirja Kissaperhe (Three Little Kittens, suom. Asko Mäkelä, 1990). Kirjassa kissanpoja Rikke, Reetu ja Rolli lähtevät seikkailemaan, mutta pääsevät tietysti lopussa turvallisesti kotiin, takkatulen ääreen.
Googlettamalla kirjan nimellä löydät kuvia kirjan kannesta, joka on samanlainen kuin suomenkielisessä kirjassa.
Kirjaa ei ole oman kirjaverkkosi kokoelmissa, mutta voit tilata sen muualta kaukolainaan.
https://finna.fi/
Suuronnettomuusharjoitus, jossa olivat osallisina linja-auto ja juna, järjestettiin 11.10.1984 kello 18.30 Kolmihaarankadulla. Harjoitusta edeltäneessä paikallislehden sanomalehtikirjoituksessa Tampereen kaupungin palopäällikkö sijoittaa sen Tesomalle, mutta Kalkun puolellehan tuo menee.
"Harjoituspaikka on Tesomalla, Kolmihaarankadulla. Siellä linja-auto, jossa on 40 matkustajaa törmää säiliöjunaan tasoristeyksessä. Linja-auto kaatuu ja matkustajat loukkaantuvat. Juna jatkaa matkaansa, mutta sen kloorivaunu saa vuodon. Myrkkypilvi leviää itään Ikurin ja Tesoman asuntoalueille", selvitti harjoitusta palopäällikkö Sakari Lehtinen.
Harjoitus televisioitiin suorana lähetyksenä. Ennen sen alkua TV2 lähetti aiheesta lyhyen esittelyn (17.45–18…
Jukka Kulomaa on käsitellyt aihetta väitöskirjassaan Käpykaartiin? 1941-1944: Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana (1995). Tutkimuksen mukaan sotatuomioistuimissa käsiteltyjä palvelukseen saapumatta jäämisiä oli vuosina 1941-1944 yhteensä 2325, jotka yli puolet vuoden 1941 liikekannallepanon yhteydessä. Tutkimuksessa on tarkasteltu tuomittujen kuulusteluissa kertomia perusteluja, ja 40% perusteli poisjääntiään sodan pelolla tai heikoilla hermoilla. Muita perusteluja olivat esimerkiksi tietämättömyys, heikko terveys, koti- tai muut siviiliasiat ja uskonnollinen tai poliittinen vakaumus.
Erillinen kokonaisuus ovat palveluksesta eri syistä vapautetut. Osviittaa erilaisita vapautusperusteista antavat esimerkiksi…
