Ymmärrän kysymyksen niin, että kysyjä haluaa lukea romaaneja, kaunokirjallisuutta. On tietysti paljon kirjoja, jossa kerrotaan kasvamisesta yksinhuoltajan perheessa, mutta silloin yleensä päähenkilö on perheessä kasvava lapsi, ei huoltaja (Hannu Väisänen: Vanikan palat, Joel Haahtela: Kuinka taivaat alkavat ...) Lista kirjoista, joissa päähekilö on nimenomaan yksinhuoltaja on vähemmän. Tässä niistä muutama erilainen.
Autio, Orvokki . Merkki päällä (1985). Pesärikko-trilogian viimeisessä osassa kirjojen päähenkilö Armi elää lastensa kanssa Tampereella. Hän on eronnut miehestään, mutta yhteys mieleltään sairaaaseen mieheen ja hänen sukuunsa ei helposti katkea.
Blomqist, Anni . Anna Beata saa oman kodin (1983. suomeksi 1984). - 1800-…
Wikipedia-artikkeli määrittelee lääkäriyksikön ensihoidossa toimivaksi ensihoitolääkärillä miehitetyksi liikkuvaksi yksiköksi, jonka tehtäviin kuuluu osallistua korkeariskisiksi arvioituihin ensihoitotehtäviin ja ohjata ja koordinoida alueensa päivittäistä ensihoitotoimintaa. Lääkäriyksikkö voi liikkua joko helikopterilla tai maitse:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lääkäriyksikkö
FinnHEMS on valtakunnallinen lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointiyksikkö. Sen sivuilla kerrotaan, että sillä on Suomessa kuusi tukikohtaa, joiden sijaintipaikat ovat Vantaa, Turku, Tampere, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi. Kussakin tukikohdassa päivystävällä miehistöllä on käytössään helikopteri ja maayksikkö. Sen lisäksi Helsingin kaupungilla on…
Listaus Hear the Drummer (Get Wicked) -kappaleessa käytetyistä sämpleistä on esimerkiksi Whosampled.com -sivulla:
https://www.whosampled.com/Chad-Jackson/Hear-the-Drummer-(Get-Wicked)/samples/
Saksofonisämple on kappaleesta "The 900 Number", joka on puolestaan sämplatty ja muokattu alkuperäisestä Marva Whitneyn esittämästä kappaleesta "Unwind Yourself".
Sama tieto löytyy myös Hear The Drummer (Get Wicked) -kappaleen Wikipedia-sivulta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Hear_the_Drummer_(Get_Wicked)
Ei kerrota tarkemmin mistä on tämä fraasi peräisin, mutta sillä halutaan ilmaista, että kyseinen asia on toinen tarina erikseen ja siitä ei jostain syystä haluta enempää sillä hetkellä kertoa. Lisätietoa: https://www.collinsdictionary.com/dictionary/english/but-thats-another-…
Juonikuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Amelié Nothombin romaani Vaitelias naapuri. Se on julkaistu suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1997 ja pokkarilaitoksena vuonna 2001.
Kirjan kansikuva ja kuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1292.
Viikinmäkeä lähellä olevia kirjastoja ovat esimerkiksi Arabianranta, Malmi, Oulunkylä ja Pukinmäki. Lahjoituksia ei automaattisesti siirretä kirjastojen kokoelmiin, vaan tätä pohditaan kirjakohtaisesti. Helsingin kaupunginkirjastoilla ei enää ole kunkin kirjaston omaa kokoelmaa, vaan yksi kaikille kirjastoille yhteinen kokoelma. Lisää tästä kellutusjärjestelmästä näistä linkeistä:
https://yle.fi/uutiset/3-10909639
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helsingin_kaupunginkirjasto_ottaa_kaytto(186935)
Kirjastojen kierrätyshyllyihin voi myös jättää hyväkuntoista aineistoa.
Kelan sivuilta löytyy tietoa myös yrittäjän tuista. Yrittäjä kelan henkilöasiakkaana
Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta löytyy kysymyksiä ja vastauksia yrittäjien työmarkkinatuesta nyt korona-aikaan.
Pienituloisen yrittäjän tuissa neuvoo Yrittäjät.fi sivusto
Lisäksi Yritys-Suomi tarjoaa maksutonta puhelinpalvelua, josta saat asiantuntevaa neuvontaa, jos yritykselläsi on taloudellisia ongelmia. Neuvontaa saa suomeksi ja ruotsiksi.
Talousapu-neuvonta
suomeksi puh. 029 502 4880
ruotsiksi puh. 029 502 4881
Palvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9.00–16.00.
infofinland.fi
Ylen Elävä arkisto tuntuu kyllä olevan ainoa verkkosivusto, josta löytyy materiaalia nimenomaan suomalaisesta joulunvietosta menneinä vuosikymmeninä. Ei paljon, mutta edes jotain löytyy hakusanalla "joulu". Suomen kirjastoissa ei ole jouluaiheisia dokumentteja tarjolla dvd-muodossa.
Vuoden 1977 dokumentissa päästään tutustumaan Härkösen perheen joulunviettoon: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/12/30/anna-leenan-jouluaatto.
Hauskaa ajankuvaa edustaa myös suositun Noppa-lastenohjelman Jouluspesiaali 70-luvun lopulta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/12/18/noppa-joulutunnelmissa.
Fiktion puolelle mentäessä suomalaista joulunviettoa kuvataan mm. Heikki ja Kaija sekä Rintamäkeläiset -sarjoissa 60-70-lukujen taitteesta. Nämä…
Hei,
Kiitos palautteestasi. Ikävää kuulla kirjan kulman aiheuttamasta vahingosta.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston muovituksessa on käytäntö, että muovituksen jälkeen kirjan kulmia "kopautetaan" esimerkiksi viivoittimella tavoitteena välttää terävät kulmat. Kurssikirjoihin meillä laitetaan yleensä ns. kovamuovi.
Aikuisten aineistosta iso osa tulee meille valmiiksi muovitettuna. Jatkossa otamme tavaksi "kopauttaa" myös näiden kirjojen kulmat ennenkuin ne lähtevät lainaukseen.
Toivomme Sinulle lukemisen iloa jatkossakin!
Otto Mannisen suomennos Johann Wolfgang von Goethen Faustin ensimmäisestä osasta ilmestyi vuonna 1936. Mannisen suomennos on käännöksistä uusin. Aiemmin näytelmän suomensivat Kaarlo Forsman (1884) ja Valter Juva (1916).
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8230
Äänet eivät nauti tekijänoikeuden suojaa, mutta taustamusiikin osalta tekijänoikeudellinen suoja riippuu siitä, mistä sävellyksistä (teoksista) taustamusiikki koostuu. Teos on tekijänoikeuden suojaama tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Jotta kysymyksessä on teos, sen on oltava riittävän omaperäinen.
Tietoa tekijänoikeudesta:
Tekijänoikeus.fi: https://tekijanoikeus.fi/
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus: https://ttvk.fi/tekijanoikeus
Ylen TV 2 on esittänyt saksalaista lääkärisarjaa Für alle Fälle Stefanie nimellä Stefanie. Vuonna 2001 päivätyn artikkelin (TV:n lääkärisarjat mediatutkija Veijo Hietalan arvioitavana) mukaan sarjan esittäminen päättyi juuri sinä vuonna:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2001/05/01/miksi-laakarisarjat-kiinnostav…;
Kyseessä voisi olla Anja Kohosen Nerokas nolla (Kirjapaja, 1998):
Kun luet tämän tositarinan Anjasta, mietit ehkä, onko mahdollista nähdä ihmisten ja esineiden katoavan ja taas ilmestyvän ja olla kuitenkin kuin kuka tahansa meistä.
Jo koulussa tulkkina toiminut Anja on päässyt unelmiensa ammattiin kustannuslaskijaksi Euroopan neuvostoon, mutta silti hän näkee usein television uutistenlukijan pään lähtevän lentoon.
Anja menee Ranskassa silmälääkäriin hankkiakseen ajokortin, mutta saakin tietää olevansa lääketieteellinen ihme. -- Niin uskomatonta ja ihmeellistä voi elämä olla, kun näkee koko maailman toisin kuin muut.
Kirjan jälkisanoissa neuropsykologi ja psykoterapeutti Ritva Laaksonen kirjoittaa: "Tuntui paradoksaaliselta, että Anja…
Valitettavasti etsimääsi nuottia ei löytynyt käytössämme olevista tietokannoista. Etsimme pääkaupunkiseudun kirjastojen, maakuntakirjastojen, ruotsinkielisten kuntien kirjastojen ja Pohjanmaan kirjastojen aineistotietokannoista sekä MetaCrawlerista (Internet).
Eino Pietolasta on niukasti saatavana tietoa painettuna.
Tässä muutamia lehtiartikkeleita::
AHVENAINEN, Ritva: Sinimustat 30-luvun Suomessa. Kaltio (1984) nro 1, s. 37-38
(Arvostelu Eino Pietolan teoksesta "Kytösavun aukeilla mailla)
TAIPALE, ilkka: Salatut sotavangit. Ydin (1987) nro 7-8 s. 45
(Arvostelu Eino Pietolan teoksesta "Sotavangit Suomessa 1941-1944)
HONKANEN, Anne: Eino Pietolan työhuoneessa sota on edelleen läsnä: 79-vuotiaan kirjailijan
tahtoa ei sairauskaan murra
Etelä-Suomen sanomat 25.7.1999
(kirjailijan haastattelu)
TALLIMÄKI, Jouko: Ei…
Luettelointia ja sen perusteita käsitellään Informaatiotutkimuksen perus- ja aineopinnoissa. Luetteloinnin opetteluun vaikuttavat monet asiat, esim. millä järjestelmällä (esim. Pallas, Voyager...) ja millä formaatilla (esim Finmarc-yhtenäisformaatti) luettelointi tehdään. Yleisissä ja tieteellisissä kirjastoissa on omat käytäntönsä eri kirjastojärjestelmien vuoksi.
Mm. TYT eli Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus järjestää erilaisia maksullisia koulutuksia luetteloinnista. Parhaiten koulutustarjontaa voi seurata joko suoraan TYTin sivuilta (http://www.uta.fi/laitokset/tyt/online/index.html) tai esimerkiksi liittymällä kirjastot.fi-sähköpostilistalle, jolloin kaikki alan koulutustarjonta tulee omaan sähköpostiin.
Suurimmaksi osaksi…
Kirjastonhoitaja yrittäisi ehkä jäljittää Frans Oskar Virtasen elämänvaiheita näin:
-Retkeilylautakuntaa koskevat asiapaperit on tallennettu Kansallisarkistoon.
-Vanhoista retkeilyalan vuosikirjoista yms. tiedetään mahdollisesti Suomen Retkeilymajajärjestössä. Suomen retkeilymajajärjestön vuosikirjoista vanhin on vuodelta 1939. Retkeilymajajärjestön yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.srmnet.org/
F.O.Virtasen panoksesta kuorotoimintaan voi kysyä Sulasolista, Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto r.y:stä. Heidän kotisivuiltaan löytyy myös hyvä linkkiluettelo muihin musiikkialan tiedonlähteisiin. Osoite on http://www.sulasol.fi/
