Englannin kuninkaallisista löytyy esimerkiksi seuraavat englanninkieliset teokset:
- Cawthorne, Nigel : The kings & queens of England : a royal history from Egbert to Elizabeth II (ISBN 978-1-84837-595-6) 2009
- Erickson, Carolly : Brief lives of the English monarchs : from William the Conqueror to Elizabeth II (ISBN 9781845295035) 2007
- Fraser, Antonia : The lives of the kings & queens of England (ISBN 1-84188-027-2) 2005
- Cannon, John Ashton : The kings & queens of Britain (ISBN 0-19-280095-7) 2001
Näiden paremmuudesta en osaa sanoa, koska näitä kirjoja ei minulla ole tällä hetkellä nähtävillä. Suomenkielistä kokoavaa teosta Englannin kuninkaallisista ei löytynyt.
Kyseessä on Ruben Östlundin vuonna 2014 valmistunut elokuva Turisti (Turist). Elokuvan englanninkielinen nimi on Force Majeure.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1557604
https://www.imdb.com/title/tt2121382/
Elokuvasta tehty DVD on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
Turisti-elokuva Helmetissä
Muisteltu ohut pieni kirja kuulostaa kovasti siltä, että kyseessä voisi olla Papalagit : samoalaispäällikkö Tuiavii valkoisen miehen maailmassa – olkoonkin, että 70-lukua on venytettävä hieman seuraavan vuosikymmenen puolelle, mikäli sitä on luettu suomeksi: teos ilmestyi suomenkielisenä vasta 1981. "Tämä kirja kertoo tutkimusmatkasta, joka tehtiin päinvastaiseen suuntaan kuin tapana on ollut. Nyt ei ole liikkeellä länsimaisen koulutuksen saanut tiedemies havainnoimassa primitiivisiä yhteisöjä. Nyt tarkastelee mainiota länsimaista maailmaamme ns. alkukantainen ihminen."
Länsimaisten asumusten kuvaus alkaa seuraavasti: "Papalagien asuntona on kova kuori kuin simpukalla. He asuvat kivien keskellä aivan kuin tuhatjalkaiset laavakivien…
Tuure Kilpeläisen säveltämää ja sanoittamaa Ystävänpäivä-kappaletta ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina. Laulun sanoja voi hakea lisäämällä nimi- ja esittäjätietoon sanan lyrics. Teksti sointumerkeillä varustettuna löytyy esim. tältä sivustolta.
Maalausten ja taidemaalareiden tunnistamisessa pystyvät auttamaan mm. taide- ja antiikkikauppiaat. Tässä muutama linkki:
https://www.hagelstam.fi/myy
https://www.bukowskis.com/fi/sell
https://www.helander.com/myy/esinearvio/
Ilmoitus Sturenkadun Volvon autoliikkeen sulkemisesta julkaistiin Helsingin Sanomissa 16.11.1989: "Sturenkadun Volvo sulkee ovensa". Ilmoituksessa luvattiin uudesta 1989-mallin Volvosta raju alennus. "Tule ja tingi!" julisti mainos.
Vantaalla Volvoja myytiin ainakin Kaivokselassa jo vuodesta 1984 alkaen.
Helsingin Sanomat aikakone.
19.2.1974 säädettiin laki hinnantasauksesta sekä hintasulusta eräissä tapauksissa (Hyväksytty kiireellisenä) 155/1974. Hinnantasauslain tarkoituksena oli maksutaseen turvaaminen tiettyjen tavaroiden tuontia hillitsemällä:
Hinnantasauslaki antoi hallitukselle mahdollisuuden periä ns. hinnantasausmaksua eräistä maahan tuotavista kestokulutushyödykkeistä. Maksun suuruus oli enintään 25 % tavaroiden arvosta ja sitä sai kantaa enintään vuoden kerrallaan. Maksua voitiin periä mm. autoista, moottoripyöristä, pienlentokoneista, veneistä sekä venemoottoreista.
1970-luvun alkupuolella tehtiin muitakin päätöksiä autojen, kodinkoneiden ja vastaavien tuotteiden tuonnin vähentamiseksi.
Lisätietoja löytyy:
Suomen maksutaseen kehityslinjat…
Museoviraston korjauskorteista löytyi tietoa öljymaaleista, joita on käytetty puupintojen maalauksessa. Kortin mukaan lyijyä on käytetty lyijyvalkoisessa, joten saattaa olla mahdollista, että lyijyä on. Kortissa kerrotaan tarkemmin öljyväreistä sekä siitä, milloin mikäkin väri on ollut suosittua. Asiasta kannattaa kysyä tarkemmin Kysy museolta -palvelusta, jossa on museoalan asiantuntijoita vastaamassa kysymyksiin tai Museoviraston kirjastosta, kirjasto@museovirasto.fi.
Kyseessä voisi olla harsokorennon toukka.
Laji.fi-foorumilla on samankaltaista olentoa koetettu tunnistaa aiemmin:
https://foorumi.laji.fi/t/harsokorennon-toukka/17867
Kuvien ja elintapakuvausten perusteella verkkosiipisten korentojen (joihin harsokorento kuuluu) toukat voivat naamioida itsensä saaliikseen joutuneiden hyönteisten osilla, mikä selittäisi hieman erikoiselta näyttävän "kasan" kuvissakin näkyvän hyönteisen selässä.
Myös koko täsmäisi kuviin: kuvissa oleva hyönteinen on pienempi kuin ruutuvihkon ruutu, joka on yleisesti joko 7 tai 10 millimetrin levyinen.
Lisää tietoa verkkosiipisistä: https://laji.fi/taxon/MX.70227/biology
Harsokorentohavainto iNaturalistissa: https://inaturalist.laji.fi/observations/…
Ikävä kyllä, emme onnistuneet selvittämään säkeiden kirjoittajaa. Sisällön ja sanomansa puolesta se muistuttaa vähän tällä verkkosivulla olevaa vanhan aapisen Seimen lapsi -joulurunoa: https://www.tiedonportailla.fi/adventtikalenteri/luukku6.htm
Tuntisikohan joku lukijoistamme kysyjän etsimää tekstiä?
Mustesuihkutulostinta ei löytynyt Helmet-kirjastojen palveluvalikosta eikä tilavarausjärjestelmästä (Varaamo), joten valitettavasti sellaista ei ole missään pääkaupunkiseudun kirjastossa käytössä.
Tiprustus tarkoittaa desinfiointia.
"Terweyshoitolautakunta oli pyytänyt 10,000 markkaa tiprustusuunin (dessinfektioniuunin) rakentamiseksi. Varat myönnettiin ja rahatoimikammari saa rakentaa uunin." (Aamulehti 7.9.1892)
"Tiprustusuuni (desinfisioimisuuni) on päätetty rakentaa Tampereelle ja waltuusto on myöntänyt sitä warten 10,000 mrk." (Päivälehti 8.9.1892)
"Samaten owat sairastuneiden eristäminen tarkoituksen mukaisiin sairaaloihin ja taudin saastutamien kotien tiprustus ja puhdistus, joita terweydenhoitolautakunta järkähtämättömästi on toimeenpannut, wälttämättömiä tekijöitä tautien lewenemisen estämiseksi." (Terveydenhoito kaupungissamme : sairaustilastoa wiime wuodelta. - Aamulehti 12.1.1912)
Ernst af Hällström, Asuinhuoneiden…
Hei ja kiitos kysymyksistä!Sähköpostin allekirjoitus on sähköpostin lopussa oleva osio, josta löytyy yleensä vähintään viestin lähettäjän nimi, yhteystiedot ja tiedot yrityksestä, jossa hän on töissä. Jos viestin lähettäää tuttavalle, allekirjoituksessa voi olla ainoastaan oma etunimi. Sähköpostiohjelmissa allekirjoituksen voi tehdä valmiiksi niin, että se ohjelma lisää allekirjoituksen automaattisesti viestin loppuun. Toinen kysymys.E-lehdet ovat siirtyneet E-kirjasto sovellukseen eli ovat nykyisin luettavissa kuntien yhteisen e-kirjaston kautta. Tietokoneella aikakauslehtien lukeminen ei ole enää mahdollista. Valtakunnallisen e-kirjaston sivuille pääsee tästä: E-kirjasto | Kansalliskirjasto. Tässä ohje E-kirjasto-sovelluksen…
Valtionrautateiden eläkejärjestelmä tuli voimaan 1880-luvulla. Sitä ennen rautateiden henkilökunta oli jaettu kahteen osaan: ”vakinaista” ja ”väliaikaista” vuosipalkkaa nauttiviin. Vakinaisille suotiin virkamiehistön yleiset eläkeoikeudet, muut saattoivat saada ”eläkerahan muotoista avustusta”. Henkilöstöstä erityisasemassa olivat konduktöörit, ratamestarit, varikonesimiehet ja veturinkuljettajat, jotka pääsivät osallisiksi valtioneläkkeestä. VR:n oman eläkekassan jäsenyys tuli pakolliseksi koko palkkiohenkilökunnalle. Normaalisti eläkkeeseen oikeutti 55 vuoden ikä ja kolmenkymmenen vuoden osakkuus. Eläkkeen suuruus määräytyi palkan suuruuden nojalla siten, että osakkaat jaettiin vuosipalkkansa perusteella kymmeneen ”pensioniluokkaan…
Sarjaan on ilmestynyt tähän mennessä kaksi kirjaa. Uusin on Vipinää ja villasukkia, joka ilmestyi marraskuussa 2024. Seuraavan teoksen julkaisuaikataulua ei ole vielä julkistettu.
Hei! Löysin Suomen murteiden sanakirjasta vuoden leikkaamiselle seuraavan selityksen:ajankohdan t. iän ilmauksissa: ”leikattiin vuosi 1914” = oli vuosi 1914; ”leikkaan kahdeksatta kymmentä” = olen yli 70-vuotias. Käyttötapa perustuu siihen, että vuosilukuja on kaiverrettu puuhun.Esimerkitsillool leikathin nelijätoista (= oli vuosi 1914) kun tein tupakkalakon. Nurmosillon ov viiskymmentä leikattu kum min ̮olen syntynny. Joutsakum minnääj jo kaheksatta kymmentä vuotta leikkoon niin sitä aeka laella muistaa vanhoja asioita. SotkamoYheksänkymmentä sillä Hiltala pial leikkaa. Rovaniemileikkas kyytin, merkitsi velvollisuuskyydin suoritetuksi leikkaamalla veitsellä merkin pykäläpuuhun. KallivereTässä linkki sivustolle https://kaino.kotus.fi/sms/?…
Italia on romaaninen kieli, joka on vuosisatojen saatossa kehittynyt latinasta paikalliseksi muodokseen. Samoin on käynyt latinalle muuallakin, kuten Espanjassa, jossa latinasta ovat kehittyneet muun muassa espanjan, katalaanin ja galegon kielet. Tavallaan latina elää yhä nykyisten romaanisten kielten muodossa. Itse kysymykseesi italian kirjakielen isästä ei liene Mikael Agricolan kaltaista lyhyttä vastausta. Italian niemimaa oli pitkään poliittisesti jakautunut alue, ja sen paikalliset kielivariantit erosivat toisistaan merkittävästikin. Kirjakielen "isien" sijaan Italiassa puhutaan kolmesta lähteestä, joita pidettiin erilaisten kielen rekisterien malliesimerkkeinä. Jumalaisen näytelmän kirjoittanut Dante Alighieri, Decameronen…
