Georgia Byngin Molly Moon -sarjaa löytyy Vaski-kirjastoista useilla kielillä, myös Salon seudulta.
Suomeksi on saatavissa neljä osaa.
https://vaski.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lookfor=molly+moon&type=AllFields&sort=main_date_str+asc
Mikäli haluamaasi kirjaa ei ole lähikirjastossasi, voit varata sen. Varaukset ovat maksuttomia, mutta noutamatta jääneestä varauksesta peritään 2 €.
Kysymykseen on vaikea vastata kattavasti, mutta yksi vahva selitys tyttöjen ja poikien erilaiseen kulttuuriin on olemassa. Sekä juutalaisten että muslimien uskonto edellyttää pikkupoikien ympärileikkausta eli se on vallitseva käytäntö monissa maissa. Poikien ympärileikkaus on yleistä muista kuin uskonnollisista syistä joissakin maailman maissa (esimerkiksi Yhdysvalloissa 75 % miehistä, tästä on hyvä luettelo Wikipedian artikkelissa). Myös lääketieteen asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, onko toimenpide (a) harmiton, (b) haitallinen vai (c) hyödyllinen. Suomessakaan ei ole saatu asiassa aikaan lasta suojelevaa lainsäädäntöä, vaan oikeusistuimet ovat hyväksyneet ympärileikkauksen pojille.
Voimakkain kritiikki nousee nykyään siitä…
Kysymääsi Hannu Tenhomaan kirjaa en löytänyt kirjakauppojen verkkosivuilta, enkä käyttämistäni verkkoantikvariaateista (antikka.net). Se löytyy kuitenkin Muhoksen kunnankirjaston maakuntakokoelmasta, https://finna.fi/Record/outi.350449 . Voit olla suoraan yhteydessä Muhoksen kunnankirjastoon esimerkiksi soittamalla numeroon 044 4970 409 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjasto@muhos.fi
Kirjaa voi myös tiedustella Oulun seudun antikvariaateista.
Ystävällisin terveisin,
En usko, että tällaista tietoa on koskaan kerätty. Nykyään se saattaisi olla laitonta profilointia. Olin itse Vantaalla töissä 35 vuotta, enkä muista törmänneeni lomakkeeseen, jossa tällaista olisi kyselty.
Voidaan myös kysyä, mitä sanalla "kielijakauma" itse asiassa tarkoitetaan. Äidinkieleltään muita kuin suomenkielisiä henkilökunnassa toki on, mutta ei kovin paljon. Monissa tehtävissä on molempien kotimaisten kielten kohtuullinen hallinta viranhoidon ehtona, mutta eihän se äidinkielestä mitään kerro. Useimmat yleisönpalvelutehtävissä olevat tulevat toimeen myös englannin kielellä.
Yleisesti hyödyllistä olisi tietää, mitä kieliä henkilökunta hallitsee, mutta tästäkään tuskin on ajantasaista tietoa. Tilannehan muuttuu koko ajan sekä…
Kysymyksen sitaatti on kirjan kuudennen luvun alusta:
"Kesäisenä aamuna, poikavuosieni legendaarisella Venäjällä, kohdistui ensimmäinen katseeni heti herättyäni valkoisten sisäkaihdinten väliseen rakoon." (suomentanut Juhani Jaskari)
Voisit tutustua Kaj Korkea-ahon romaaniin Paha kirja. Nykypäivään sijoittuvat teoksen ytimessä on 1920-luvulla kirjoitettu, julkaisematta jäänyt runokokoelma, jonka uskotaan tuovan huonoa onnea. Kirjallisuudenopiskelija Pasi Maars haluaa välttämättä, opettajansa vastustuksesta huolimatta, tehdä tutkielmansa traagisen elämän eläneestä runoilijasta, ja aihe kasvaa suoranaiseksi pakkomielteeksi. Ja mitäpä ihmeen haittaa ikivanhoista runoista voisi kenellekään olla...
Lisätietoa kirjasta: https://otava.fi/kirjat/paha-kirja-2/
1. Mene Viddlan aloitussivulla https://www.viddla.fi.
2. Valitse elokuva, jonka haluat katsoa.
3. Tunnistautumisvalikossa valitse ensin oikea kirjasto (kysyjän tapauksessa Kiri-kirjastot), lisää kirjastokortin numero ja PIN-koodi. Viddlan sivuilta löytyy runsaasti vastauksia kysymyksiin. Elokuva on katsottavissa 48 kirjautumisen jälkeen.
Heikki Poroila
Tilastokeskuksen syntyneiden tilastossa on tietoja vain synnytyksistä äidin iän mukaan. Tilaston kotisivu löytyy täältä: http://tilastokeskus.fi/til/synt/index.html ja tilastotaulukot täältä: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__synt/?tablelist=true
Tiedot saa poimittua esimerkiksi taulukosta 4. 004 -- Elävänä syntyneet sukupuolen, järjestysluvun ja äidin iän (1-v.) mukaan 1990 - 2017. Vuonna 2017 syntyi 101 lasta, joiden äiti oli synnytyshetkellä alaikäinen ja asui vakinaisesti Suomessa. Vuoden 2018 tiedot julkaistaan 4.12.2019, jolloin myös linkki taulukkoon voi muuttua.
Tässä ohjeita, kuinka tietokantatauluista saa poimittua tietoja:
Klikkaa taulukkolistasta taulukon nimeä tai linkkiä ’Valitse osataulukko’.…
Voisiko kyseessä olla Erkki Hyeena Hämäläisen Sudenjuoksu.
”Tukholmassa kuljeksiva Kim Jouha, entinen YK-soturi, lupautuu viattomaan pikku keikkaan. Hän ajaa parin tuntemattoman kaverin asuntovaunun Haaparannan kautta Suomen puolelle. Mutta äkkiä on suussa metallin maku. Miehillä on aseita käsissä, poliisi virittelee tiesulkuja. Alkaa mieletön sudenjuoksu halki koko maan - takana terroristit, edessä virkavalta. Kuinka pitkälle systeemi kestää, kuinka pitkälle yksi mies; sen tämä kirja näyttää äärimmäiseen loppuun saakka.”
Tarinassa on oma tärkeä osansa Jouhan Lobo-koiralla, joka kulkee mukana ensimmäiseltä viimeiselle sivulle saakka.
Kirja on esitelty Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%…
Seppo-nimi on peräisin Kalevalasta ja tarkoittaa seppää. Kalevalassa ”seppo” Ilmarinen oli Väinämöisen avustaja kaikissa vaikeissa tehtävissä. Hän myös takoi taivaan kannen ja Sammon. Seppoa alettiin käyttää etunimenä 1900-luvun alussa. Se otettiin almanakkaan vuonna 1929.
Myös Kalevi-nimi juontaa suomalaiseen kansanrunostoon. Muinaisrunoissa puhutaan kalevanpojista, joita olivat mm. Lemminkäinen ja Väinämöinen. Nimitys saattaa olla ”talonpojan” vastakohta ja siten ilmaista kantajansa ylhäistä alkuperää. Mikael Agricolan Psalttarissa (1551) mainitaan Caleauan-poiat, jotka on sijoitettu hämäläisten palvomien epäjumalien joukkoon. Kaleva-sanan alkuperäistä merkitystä sen sijaan ei ole pystytty selvittämään yksimielisesti. Kaleva-nimi…
Helmet-haussa (osoitteessa haku.helmet.fi) ei tällä hetkellä voi tehdä varauksia.Näin ollen siis uutuuslistaltakaan ei pääse suoraan varaamaan. Taskukirjastossa ei myöskään voi tehdä varauksia.
Perinteisessä Helmet-haussa (osoitteessa luettelo.helmet.fi, Helmetin etusivulla nykyisen hakulaatikon alla) uuden varauksen voi tehdä jonoon, jos kaikki kappaleet ovat lainassa tai jos teos on vasta tilausvaiheessa. Kopioi siis teoksen nimi uutuslistalta ja siirry varaamaan perinteiseen hakuun. Hyllyssä olevaa aineistoa ei siis voi varata tätäkään kautta.
Muutokset ovat voimassa, kunnes kirjastot taas avataan, sillä aineistoa ei voi nyt käsitellä tai kuljettaa noudettavaksi.
Jos haluat tehdä enemmän varauksia kerralla,…
Kehottaisin ottamaan yhteyttä Osuuspankkien viestintään tai arkistoon. Suomen Pankin kirjastolla ei valitettavasti ole pääsyä liikepankkien arkistoihin ja historiaan.
Kivihiili on syntynyt turpeesta, joka on jäänyt maankuoren puristuksiin. Kovan paineen sekä kuumuuden vaikutuksesta turve on hapettomassa tilassa maan alla miljoonien vuosien kuluessa muodostunut kivihiileksi.
Palamista kivihiilen muodostumisprosessissa ei tapahdu, joten palanutta puuta ei prosessiin sisälly. Lisäksi palamiseen tarvitaan happea, jota ei syvällä maan alla ole.
Lisätietoa aiheesta:
http://www.minersmuseum.com/history-of-mining/coal-formation/
https://energiamaailma.fi/mista-virtaa/fossiiliset-energialahteet/kivihiili/
https://peda.net/lohja/peruskoulut/ylakoulut/harjun-koulu/oppiaineet/erityisopetus/8-9-sl/yhteinen_ymparisto/energia/ue7/kivihiili2
https://www.britannica.com/science/coal-fossil-fuel
Epress-palvelua voi käyttää Helsingin kaupunginkirjastossa vain kirjastojen tietokoneilla ja langattomassa verkossa. Epress sisältää yli 250 kotimaista sanomalehteä kuten Helsingin Sanomat, Aamulehti ja Maaseudun Tulevaisuus. Lehdet ovat palvelussa heti niiden ilmestyttyä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
Etsitty kirja voisi olla Percival Christopher Wrenin Saharan sissit. Kirja ilmestyi alun perin suomeksi WSOY:n Jännitysromaaneja-sarjassa vuonna 1926. Toinen painos julkaistiin Söderströmin 10 markan sarjassa 1939. Vuonna 1960 kirjasta otettiin kolmas, lyhennetty painos kustantajan lapsille ja nuorille suunnatussa Jousi-sarjassa. Muukalaislegioonaan johtavan seikkailun Saharan sisseissä käynnistää Sinivesi-nimisen suuren safiirin katoaminen.
Suomen raitiotieseuran sivuilta löysin seuraavan tiedon:
Liikenne Intiankadun kulmaukseen käynnistyi vuonna 1926. Jatko-osuuden valmistumiseen saatiin lykkäystä aluksi vuoteen 1933 saakka, koska katsottiin, että Hämeentie (ent. Itäinen viertotie) oli liian kapea. Lykkäystä haettiin useita kertoja ja jossakin vaiheessa asiasta luovuttiin.
Lähde: Suomen raitiotieseura (2020), "Suomen raitiotiet". Haettu osoitteesta https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/suomen-raitiot…, (29.9.2020).
Lisää tietoa raitioteiden historiasta löytyy Suomen raitiotieseuran sivuilta, jonka osoite on https://www.raitio.org.
