Kehottaisin ottamaan yhteyttä Osuuspankkien viestintään tai arkistoon. Suomen Pankin kirjastolla ei valitettavasti ole pääsyä liikepankkien arkistoihin ja historiaan.
Kivihiili on syntynyt turpeesta, joka on jäänyt maankuoren puristuksiin. Kovan paineen sekä kuumuuden vaikutuksesta turve on hapettomassa tilassa maan alla miljoonien vuosien kuluessa muodostunut kivihiileksi.
Palamista kivihiilen muodostumisprosessissa ei tapahdu, joten palanutta puuta ei prosessiin sisälly. Lisäksi palamiseen tarvitaan happea, jota ei syvällä maan alla ole.
Lisätietoa aiheesta:
http://www.minersmuseum.com/history-of-mining/coal-formation/
https://energiamaailma.fi/mista-virtaa/fossiiliset-energialahteet/kivihiili/
https://peda.net/lohja/peruskoulut/ylakoulut/harjun-koulu/oppiaineet/erityisopetus/8-9-sl/yhteinen_ymparisto/energia/ue7/kivihiili2
https://www.britannica.com/science/coal-fossil-fuel
Epress-palvelua voi käyttää Helsingin kaupunginkirjastossa vain kirjastojen tietokoneilla ja langattomassa verkossa. Epress sisältää yli 250 kotimaista sanomalehteä kuten Helsingin Sanomat, Aamulehti ja Maaseudun Tulevaisuus. Lehdet ovat palvelussa heti niiden ilmestyttyä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
Etsitty kirja voisi olla Percival Christopher Wrenin Saharan sissit. Kirja ilmestyi alun perin suomeksi WSOY:n Jännitysromaaneja-sarjassa vuonna 1926. Toinen painos julkaistiin Söderströmin 10 markan sarjassa 1939. Vuonna 1960 kirjasta otettiin kolmas, lyhennetty painos kustantajan lapsille ja nuorille suunnatussa Jousi-sarjassa. Muukalaislegioonaan johtavan seikkailun Saharan sisseissä käynnistää Sinivesi-nimisen suuren safiirin katoaminen.
Suomen raitiotieseuran sivuilta löysin seuraavan tiedon:
Liikenne Intiankadun kulmaukseen käynnistyi vuonna 1926. Jatko-osuuden valmistumiseen saatiin lykkäystä aluksi vuoteen 1933 saakka, koska katsottiin, että Hämeentie (ent. Itäinen viertotie) oli liian kapea. Lykkäystä haettiin useita kertoja ja jossakin vaiheessa asiasta luovuttiin.
Lähde: Suomen raitiotieseura (2020), "Suomen raitiotiet". Haettu osoitteesta https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/suomen-raitiot…, (29.9.2020).
Lisää tietoa raitioteiden historiasta löytyy Suomen raitiotieseuran sivuilta, jonka osoite on https://www.raitio.org.
Kyseessä voisi olla elokuva Meren hiljaisuus (2004).
2004 ‧ Sota/Draama ‧ 1 h 40 m
Julkaisupäivä: 24. lokakuuta 2004 (Belgia)
Ohjaaja: Pierre Boutron
Alkuteokset: Silence of the Sea / Le Silence de la Mer: A Novel of French Resistance During the Second World War by 'Vercors'
Idea: Jean Bruller
Musiikin säveltänyt: Jean-Claude Nachon, Angélique Nachon
Helmet-kirjasto ostaa kansikuvat ja takakansitekstit ulkopuoliselta toimittajalta, eikä näin ollen voi itse vaikuttaa siihen, millä teoksilla kansikuva näkyy. Tällä hetkellä kansikuvapalvelun toimittaa Kirjastopalvelu. Kirjastopalvelu saa puolestaan kansikuvat kustantajilta, eikä niitä välttämättä ole saatavilla vanhempiin teoksiin. Myös kansikuvilla on tekijänoikeudet, eikä kuvia saa julkaista kirjastojen verkkopalveluissa ilman lupaa.
Palvelusta ei pääsääntöisesti poisteta kansikuvia, mutta joissain tapauksissa näin saattaa käydä, esimerkiksi jos kuvan oikeudenomistajat pyytävät kuvan poistoa.
Jos haluaa jäljittää tietyn painoksen kansikuvan, niin tämä saattaa onnistua paremmin esimerkiksi Googlen avulla.
Otto Mannisen suomennos Johann Wolfgang von Goethen Faustin ensimmäisestä osasta ilmestyi vuonna 1936. Mannisen suomennos on käännöksistä uusin. Aiemmin näytelmän suomensivat Kaarlo Forsman (1884) ja Valter Juva (1916).
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8230
Vasaramäen kirjastossa ei ole palautusluukkua, vaan vain pieni postiluukku josta ohuet kirjat mahtuvat sisään. Lähellä olevassa kauppakeskus Skanssissa on kirjaston piste Monitori, jossa on hiukan paremmat aukioloajat.
https://www.turku.fi/toimipaikat/asiointipiste-monitori-kauppakeskus-skanssi
The Japan Timesissa julkaistun arvostelun mukaan elokuva Vier Minuten (Neljä minuuttia) sai ainakin innoituksensa valokuvasta, joka esittää 80-vuotiasta, pianonopettajana naisvankilassa työskennellyttä naista, mutta elokuvan tapahtumat eivät ilmeisesti perustu todelliseen elämään.
Ludvig XIV:stä on kirjoitettu paljon kirjallisuutta. Niissä arvioidaan hänen merkitystään monesta näkökulmasta:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Suomeksi on tarjolla esim.
Lindqvist, Herman, Aurinkokuningas Ludvig XIV ; Sahlberg, Asko, kääntäjä. WSOY 2012, https://www.finna.fi/Record/anders.1295824
Cronin, Vincent, Ludvig XIV : kuningas ja ihminen; Numminen, Inari. Otava 1969, 2. painos 2006. https://www.finna.fi/Record/helka.9920226323506253
Tikanoja, Tuomas, Ludvig XIV:n politiikka Espanjan perintökysymyksessä 1697-1702. 1996, https://www.finna.fi/Record/jykdok.723463
Matti Klingen kirjassa Suomen ylioppilas (Keuruu 1991) kerrotaan, että Suomessa mustaa ylioppilaslakkia käytettiin melko yleisesti vuosisadan loppuun asti. Suomessa mustan lakin syrjäytti valkoinen ylioppilaslakki, joka on ollut käytössä vuodesta 1865 alkaen. Kuitenkin Ruotsissa eri yliopistot olivat kehittäneet omia versioita ja käytäntöjä ylioppilaslakista. Esimerkiksi Lundin yliopistossa valkoista hattua käytettiin kesällä ja tummansinistä villaista hattua talvella. Talvinen ylioppilaslakki vaihdettiin päähän 4. lokakuuta ja sitä käytettiin 30. huhtikuuta saakka.
"Hei sinä" on hieman epäkohtelias tapa puhutella, mutta usein se johtuu vain siitä, ettei puhuttelija muista puhuttelun kohteen nimeä. (sekin tietysti aika epäkohteliasta, jos ollaan esittäydytty) Kannattaa esittäytyä tultuaan epämääräisesti puhutelluksi. Silloin korjaa sekä muistikatkoja että muistuttaa kohteliaammasta puhuttelutavasta.
Kielikellosta löytyy ohjeita kohteliaaseen kielenkäyttöön. https://www.kielikello.fi/-/kieli-kohteliaisuus-ja-puhuttelu
Elinsiirto on vaativa kirurginen toimenpide, jossa potilaan kehoon siirretään kokonainen tai osittainen elin. Jo kertaalleen siirretyn elimen siirtäminen edelleen uudelle potilaalle kuulostaakin varsin riskialttiilta
Verkkoartikkelien mukaan muutama tällainen operaatio vuosittain kuitenkin suoritetaan. Todennäköisimmin mahdollisuus siihen on tilanteessa, jossa potilas on sairauden myöhäisessä vaiheessa saanut uuden maksan tai munuaisen. Mikäli hän kuitenkin kuolee pian elinsiirron jälkeen ja kuolema ei aiheudu siirretystä elimestä, voi jo kertaalleen siirretyn elimen kierrätys toiselle potilaalle olla mahdollista. Ongelmatonta se ei ole. Kertaalleen siirretty elin on jo saanut kestää edellisen siirto-…
Yhtä selkeästi erottuvaa lähdeteosta ei ole helppo antaa. Ehdotan tutkittaviksi esim. alla listattuja teoksia.
Akerlöf George A., Vaiston varassa : miten ihmismieli ohjaa maailmanlaajuista kapitalismia. Gaudeamus 2009.
Lundberg Tommy, Apinajohtajan käsikirja : esimiestaitoja simpanssien tapaan. Atena 2013.
Martikainen Joni, Älä usko kaikkea mitä ajattelet : miten, miksi ja milloin aivosi johtavat sinua harhaan? Talouspsykologia 2012.
Tammisalo Osmo, Ihmisluontoa etsimässä : moraalin ja kulttuurin biologiaa. Terra Cognita 2012.
Ylikoski Petri, Evoluutio ja ihmisluonto. Gaudeamus 2009.
Lähteet: Ratamo-tietokanta, Fennica-tietokanta
Käsikirjoitusvaiheessa otteita teoksesta voi lähettää arvioitavaksi useammallekin taholle. Arviointipalvelu on maksullista ja kullakin palvelulla on oma hinnoittelunsa. Joitakin esimerkkejä käsikirjoituksia arvioivista tahoista ovat Suomen Maakuntakirjailijat ry sekä Nuoren Voiman Liitto.
Myös osa alueellisista kirjailija- ja kirjoittajayhdistyksistä tarjoaa arvostelupalvelua. Lahden alueella voit olla yhteydessä Salpausselän Kirjailijat ry:n.
Jo julkaistun teoksen arvosteluja tekevät lehdet sekä bloggaajat. Suosittelen yhteydenottoa paikallislehteen, jolta voisi tiedustella olisiko heillä kiinnostusta kirja-arvostelun tekemiseen. Toinen vaihtoehto on lähestyä kirja-aiheisia blogikirjoittajia ja kysyä heiltä, olisivatko he…
