Helsingin Sanomat kirjoitti 25.11.1985 autokauppojen katoamisesta kantakaupungista. Lähiöt ja ympäristökunnat imivät tuolloin autokauppaa pois keskustasta. Artikkelissa todettiin: "Vielä 1960-70 -lukujen vaihteessa molemmilla Esplanadeilla oli yhteensä puolen kymmentä autokauppaa ja jopa Rautatientorin ympäristössä oli pari autoliikettä. Kaikki siihen aikaan kaupan olleet automerkit löysi kävelymatkan päästä Kaivokadun ja Mannerheimintien risteyksestä. Espalta nykyisen Marimekon kohdalta sai kupla-Volkkareita ja Akateemisen kirjakaupan tiloissa myytiin Fordeja. Skodan sai Kansallisteatterin vierestä ja naapurissa oli Hankkijan talosta muuttanut Nikolajeffin autokauppa."
Juuri tämän kuvailun perusteella tarinaa ei löytynyt mutta voisiko kyseessä olla Ihannetyöpaikka lehdestä 21/1994? Siinä ei ole ongenkoukku vaan sirkuksessa oleva piiska. Muuten on monta samankaltaista tarinaa joissa Aku on ongella ja tavalla tai toisella hän itse tai kalastuskumppani tulee heitettyä veteen, mutta ei juuri siitä syystä jota kuvaillaan.
Ilman kuvaa on vaikea sanoa varmasti, mutta epäilisin kyseessä olevan kuitenkin kastelupussi, minkä tarkoituksena on kastella taimea pitkäaikaisesti. Pussista vesi tihkuu taimen juurelle vähitellen, yleensä useiden tuntien ajan. Kastelupussi voidaan laittaa joko taimen ympärille tai sen tukikeppeihin.
Esimerkiksi: https://www.harviala.fi/Kastelupussit/Kastelupussi-75-L-UV-kestava tai https://www.haveno.fi/tuote/treegator-original/
Tällä hetkellä kirjasto käyttää (pakosti) kolmansien osapuolten kaupallisia palveluita, mutta tämä tulee muuttumaan tänä vuonna kun Helsingin/Helmet kirjasto siirtyy Kuntien yhteiseen e-kirjastoon. Kirjasto pyrkii hankkimaan aina mahdollisimman laajan ja laadukkaan kokoelman, mutta digiaineistojen kohdalla kustantaja tai kirjailija voi kieltää myynnin kirjastokäyttöön. Tämä vaikuttaa tietysti kirjastojen digiaineistojen saatavuuteen negatiivisesti. Eri kaupallisilla toimijoilla on hyvin vaihtelevat hinnat ja sille emme voi mitään. Lisäksi kirjastohinnat digikirjoille eli digikirjan yhdelle lisenssille ovat monella kustantajalla kalliimpia kuin kuluttajille/kirjakaupoille. Joillakin ne ovat niin kalliita, ettei meillä ole varaa ostaa niitä…
International Firefighters’ Day (IFFD) -sivuston (https://www.firefightersday.org/about-iffd/) mukaan päivän ideoi australialainen vapaapalokuntalainen J. J. Edmonds sen jälkeen, kun viisi palomiestä kuoli sammuttaessaan maastopaloa Victoriassa, Australiassa vuonna 1998. Edmonds käynnisti sekä kansallisen että kansainvälisen yhteisön kesken keskustelun päivän vietosta, ajankohdasta ja tunnussymbolista. Päivänmääräksi valittu 4.5. on palomiesten suojeluspyhimyksen, pyhän Florianuksen päivä.
Hei,Eri vamistajilla lienee lukuisia tapoja merkitä tuote-eriä, joten täysin varmaa vastausta on hankala antaa. Tässä tapauksessa LOT tarkoittanee juuri valmistuserää. Valmistuserä tarkoittaa "myyntiyksiköitä, jotka on tuotettu, valmistettu tai pakattu käytännöllisesti katsoen samoissa olosuhteissa" (Ruokavirasto, https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/oppaat/ieh/ieh-16/16-jaljitet…). Merkinnän avulla voidaan ongelmatapauksissa jäljittää mahdollisimman tarkasti, mitä erää ongelma koskee. Näin ollen tuotteen vetämisessä pois markkinoilta tulee mahdollisimman pieni tappio ja raaka-aine-, pakkaus- yms. ongelman syy on helpompi jäljittää.Numero voi olla valmistajan monella eri tavalla generoitu numero, mutta usein ja tässä tapauksessa mitä…
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu samankaltaiseen kysymykseen aikaisemminkin. Tästä vastauksesta on ehkä myös sinulle hyötyä.Tiivistetty vastaus sinun kysymykseesi: Lasten-, nuorten ja aikuistenosastojen lainausta ei ole rajoitettu millekään ikäryhmälle. Osastoja on sen vuoksi, että lapset, nuoret ja aikuiset löytäisivät mahdollisimman helposti itselleen sopivaa lainattavaa. Peleissä ja elokuvissa on ikärajat, mutta kirjoissa niitä ei ole.Voiko työntekijä estää kirjastossa alaikäistä lainaamasta selvästi hänen ikäiselleen epäsopivaa materiaalia? Elokuvissa on ikärajat, mutta entä kirjat? Jos esimerkiksi alaikäinen haluaa lainata kirjan, joka on hyvin seksuaalinen tai väkivaltainen.VastausVastattu24.6.2020Kirjaston…
Ilmastotieteen laitos kerää ja tilastoi säähavaintoja Suomesta. Laitoksella on internet-sivuillaan ilmainen Havaintojen lataus -palvelu, jonka avulla saa haluamillaan ehdoilla tietoa valitun paikkakunnan säästä. Ilmainen palvelu kattaa säähavainnot vuodesta 1959 alkaen. Vanhempia tietoja ei ole vielä ehditty digitoida.Vuotta 1959 aiemmat säätiedot ovat saatavilla, mutta ne ovat maksullisia. Maksua perustellaan sillä, että digitoimattoman tiedon käsittely ja etsintä vie aikaa ja vaatii enemmän työtä. Säähavaintoja ja tilastotietoja voi tiedustella Ilmastopalvelun palvelunumerosta 0600 10601 arkisin klo 9-15 (4,06 €/min + pvm) tai sähköpostitse osoitteesta Ilmastopalvelu@fmi.fi. Sähköpostitilauksen käsittelyä nopeuttaa mahdollisimman…
Vaski-kirjastojen varausten noutoaika tosiaan lyheni 1.1.2025 seitsemästä kirjaston aukiolopäivästä viiteen. Lyhyemmällä noutoajalla aineiston kiertonopeus tehostuu. Vaski-kirjaston suosituimpien teosten varausjonot ovat pitkiä, ja muutoksella saadaan jonot liikkumaan nopeammin.
Hautausmaiden karttatiedot saa yleensä hautausmaan toimistosta. Linkki yhteystietoihin.Hautapaikan tietoja voi yrittää selvitellä myös hautahaku sivustolta. Sieltä löytyvät monen seurakunnan kaikki hautausmaat mm. pääkaupunkiseutu. Linkki Hautahaku sivustolle.Sivuston tiedot eivät kuitenkaan päivity reaaliaikaisesti eli tämän vuoden tietoja ei sieltä vielä löydä.Jos tietää, mihin seurakuntaan vainaja kuului eläessään, voi hautauspaikkaa tiedustella seurakunnan hautaustoimistosta.
sensuuria on historian saatossa kirjastoissakin harrastettu, mutta ei nykyään. Jos nykyään kirjastosta jokin teos puuttuu, niin voi olla, että se on jätetty valitsematta kokoelmaan esimerkiksi rasistisen tai muuten rikollista tai huonoa makua edustavana teoksena. Toisen maailmansodan jälkeen kirjastotkin poistivat teoksia kokoelmistaan liittoutuneiden valvontakomission määräyksestä, eli käytännössä Neuvostoliittoon vihamielisesti suhtautuvan kirjallisuus joutui sensuurin kohteeksi. Asiasta on Wikipedia artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosodan_j%C3%A4lkeinen_kirjasensuuri_SuomessaSensuuria on harrastettu myöhemminkin esimerkiksi eroottisen kirjallisuuden suhteen, ja termi kirjastojen myrkkykaapeista viittaa siihen. Eli…
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy 1900-luvun alkupuolen digitoituja sanomalehtiä. Sieltä ei löytynyt ainuttakaan viitettä ilmaisulle "homma hanskassa":https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22homma%20hanskassa%22&orderBy=RELEVANCEHelsingin Sanomien arkistossa varhaisimmat maininnat ovat vuodelta 1983 ja Finnassa varhaisimmat maininnat ovat 1980-luvulta:https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22homma+hanskassa%22&type=AllFieldsNäyttää siis siltä, että ilmaisu on vakiintunut ja yleistynyt kielenkäytössä 1980-luvun alkupuolella.
Kirjan voi palauttaa Hervantaan. Tosin tällöin siihen tulee kuljetusmaksu. Lainaus käyttösäännöistämme:
"Kuljetusmaksut:
- lainasta, joka palautetaan muuhun Tampereen kaupunginkirjaston toimipaikkaan
kuin siihen, josta se on lainattu tai jonka kokoelmiin se kuuluu, 0,80 €/laina"
Kirjat eivät kuulu Helmet-kirjastojen kokoelmiin, eivätkä ne ole tällä hetkellä hankittavien listalla.
Frank-monihausta voi selvittää kirjojen saatavuutta muiden kirjastojen kokoelmista. Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulukirjastoista kirja Kuljetukset ja varastointi löytyy EVTEKin kirjastosta Leppävaarasta ja Laurea-kirjastosta Leppävaarasta. Kirja Toimiva pakkaus on EVTEKin Leppävaaran kirjaston hankintalistalla.
Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/
Esimerkiksi seuraavia kirjailijoita kannattaisi kokeilla: Chelsea Cain,Nicci French, Lars Kepler, Dean Koontz, Karin Slaughter ja Andrew Vachss. Lajityyppien rajoilla operoiva John Ajvide Lindqvist voisi myös olla mielenkiintoinen tuttavuus.Kirjaston tietokannasta voi etsiä vielä lisää nimiä asiasanalla psykologinen jännityskirjallisuus. Toivottavasti näiltä kirjailijoilta löytyy kiinnostavaa luettavaa.
Mikkosen ja Paikkalan Sukunimikirja arvelee nimen voineen kehittyä sukunimeksi alkujaan henkilökohtaisesta lisänimestä, esim. wanha Antti. Taustalla voi olla myös Vanha-alkuinen paikannimi.
