Oodista löytyy todellakin hyvät, äänieristetyt musiikkistudiot tarkoitustasi varten. Varaamon käyttöön tarvitset esimerkiksi yle-tunnukset. Kirjautumisen jälkeen voit etsiä sopivimman tilan ja varata sopivimman ajan. Studiot ovat valitettavasti erittäin suosittuja, mutta toivottavasti löydät vapaan ajan.
Voitte lukea Tekniikan maailman vuoden 1978 numeroita 1-10 ja 11-20, vuoden 1977 numeroita 1-10 ja 11-20 ja vuoden 1976 sidottua teosta, osa 1 ja osa 2 Tikkurilan kirjastossa. Näitä pitää mennä siis Vantaan Tikkurilaan lukemaan. Teoksia ei voi varata eikä lainata kirjaston ulkopuolelle. Kirjastossa voi ottaa valokopioita.
Tässä linkit teoksiin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109493__Stekniikan%20maailma__P3%2C97__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109547__Stekniikan%20maailma__P3%2C98__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109495__Stekniikan%20maailma__P3%2C99__Orightresult__U__X6?…
Seppo-nimi on peräisin Kalevalasta ja tarkoittaa seppää. Kalevalassa ”seppo” Ilmarinen oli Väinämöisen avustaja kaikissa vaikeissa tehtävissä. Hän myös takoi taivaan kannen ja Sammon. Seppoa alettiin käyttää etunimenä 1900-luvun alussa. Se otettiin almanakkaan vuonna 1929.
Myös Kalevi-nimi juontaa suomalaiseen kansanrunostoon. Muinaisrunoissa puhutaan kalevanpojista, joita olivat mm. Lemminkäinen ja Väinämöinen. Nimitys saattaa olla ”talonpojan” vastakohta ja siten ilmaista kantajansa ylhäistä alkuperää. Mikael Agricolan Psalttarissa (1551) mainitaan Caleauan-poiat, jotka on sijoitettu hämäläisten palvomien epäjumalien joukkoon. Kaleva-sanan alkuperäistä merkitystä sen sijaan ei ole pystytty selvittämään yksimielisesti. Kaleva-nimi…
William Sleatorin nuorten tieteisromaanissa Sokkeloportaikko (WSOY 1988) Peter on suljettu valtavaan sokkeloportaikkoon. Hän löytää portaikosta neljä muutakin nuorta, kaikki orpoja. Vähitellen heille alkaa paljastua, miksi heidät on eristetty tähän epäinhimilliseen rakennukseen.
Ludvig XIV:stä on kirjoitettu paljon kirjallisuutta. Niissä arvioidaan hänen merkitystään monesta näkökulmasta:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Suomeksi on tarjolla esim.
Lindqvist, Herman, Aurinkokuningas Ludvig XIV ; Sahlberg, Asko, kääntäjä. WSOY 2012, https://www.finna.fi/Record/anders.1295824
Cronin, Vincent, Ludvig XIV : kuningas ja ihminen; Numminen, Inari. Otava 1969, 2. painos 2006. https://www.finna.fi/Record/helka.9920226323506253
Tikanoja, Tuomas, Ludvig XIV:n politiikka Espanjan perintökysymyksessä 1697-1702. 1996, https://www.finna.fi/Record/jykdok.723463
Etsimäsi tiedot löytyvät teoksesta
Hyvönen, Jaakko. 1982. Kohtalokkaat lennot 1939-1944: Ilmavoimiemme lentotoiminnassa surmansa saaneet, kadonneet, sotavankeuteen joutuneet sekä laskuvarjolla pelastautuneet. Hki: Kirjateos.
Kirja löytyy useista yleisistä kirjastoista. Esimerkiksi Heili kirjastojen saatavuustiedot löydät Heili-tietokannasta: https://heili.finna.fi/Search/Results?lookfor=Kohtalokkaat+lennot+1939-1944&type=AllFields
Jos kirjaa ei löydy lähimmästä kirjastosta, voit tilata sen sinne kaukopalvelun avulla.
Lontoon - ja maailman - ensimmäinen maanalainen rautatielinja avattiin 10.1.1863 välillä Bishop's Road (nykyään Paddington) - Farringdon Street (nykyään pelkkä Farringdon). Molemmat asemat ovat edelleen olemassa ja käytössä.
https://tfl.gov.uk/corporate/about-tfl/culture-and-heritage/londons-transport-a-history/london-underground/a-brief-history-of-the-underground
Kirjasammon verkkosivuille on koottu tietoa saamelaiskirjallisuudesta. Mukana on saamelaisten kirjailijoiden teoksia esitteleviä artikkeleita, ja palvelussa on monien saamelaiskirjailijoiden tietosivuja. Sivun alaosassa on lisätietolinkkejä saamelaisesta kirjallisuudesta. https://www.kirjasampo.fi/fi/saame
Suomen saamelainen erikoiskirjasto ja saamelaisalueen kirjastojen saamelaislähteet https://lapinkirjasto.finna.fi/Content/saame
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/07/20/niillas-holmbergin-kahdeksan-v…
https://www.oktavuohta.com/saamelainen-kirjallisuus
Kaltio 3/03: Saamelaiskirjallisuus Suomessa https://www.kaltio.fi/vanhat/indexb6d7.html?22
Löydät aineen puoliintumisen laskukaavan lukion laajan matematiikan oppikirjoista, katso esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvistä teoksista
Heikki Lehto, Raimo Havukainen, Jukka Maalampi ja Janna Leskinen: Fysiikka 8 (2012), s. 133-134 tai
Jukka Hatakka, Heikki Saari, Jarmo Sirviö, Jouni Viiri, Sari Yrjänäinen: Physica – aine ja säteily (2012), s. 95.
Uusia retkeily- ja vaelluskirjoja kokoelmassamme ovat esim. Liisa Helve-Sibajan Reppu ja reitti, Marinella Himarin Erältä, eräistä ja Jouni Laaksosen Vaellustarinoita: askeleita luontoon. Laaksosen Vaellustarinoita on kokoelmassamme myös daisy-äänikirjana. Äänikirjoina löytyy Valde Ahon Lappi-aiheisia tarinoita. Uutta Lappi-aiheista kaunokirjallisuutta ovat esim. Petra Rautiaisen Tuhkaan piirretty maa ja Rosa Liksomin Väylä. Metsä- ja luonto-aiheisista romaaneista suosittelen esim. Anni Kytömäen kirjoja. Mikäli näitä ei vielä löydy Vanamo-kirjastojen Ellibs-palvelusta ( E-äänikirjat - Vanamo-kirjastot (vanamokirjastot.fi) ), on näitä kuitenkin varmasti saatavissa käyttämissänne Celia- ja Bookbeat -palveluissa.
Kirjaa ei löydy helmet-haussa, koska sitä ei ole helmet-kirjastojen kokoelmissa. Muutenkin tämä vuonna 1955 painettu teos on varsin harvinainen, se on saatavissa vain muutamasta kirjastosta, (Lahti, Vaasa, Varastokirjasto). Voit tehdä kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi.
Lisäksi kirja on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa. SKS:n kirjasto kuuluu Helka-kirjastoihin. Aineistojen lainaamiseen tarvitset Helka-kirjastokortin.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kymmenen+vuotta+seikkailuje…
https://www.finlit.fi/fi/kirjasto#.YW66vvlByUl
Hei! Kysymäsi kappale: Dunajevski: Laulu synnyinmaasta ; Pesnja o Rodine on kaukolainattavissa nuottina mm. Varastokirjastosta.
Ota yhteyttä kirjastoon, niin teemme tilauksen. Hinta kaukolainalle on 5 euroa.
Elinsiirto on vaativa kirurginen toimenpide, jossa potilaan kehoon siirretään kokonainen tai osittainen elin. Jo kertaalleen siirretyn elimen siirtäminen edelleen uudelle potilaalle kuulostaakin varsin riskialttiilta
Verkkoartikkelien mukaan muutama tällainen operaatio vuosittain kuitenkin suoritetaan. Todennäköisimmin mahdollisuus siihen on tilanteessa, jossa potilas on sairauden myöhäisessä vaiheessa saanut uuden maksan tai munuaisen. Mikäli hän kuitenkin kuolee pian elinsiirron jälkeen ja kuolema ei aiheudu siirretystä elimestä, voi jo kertaalleen siirretyn elimen kierrätys toiselle potilaalle olla mahdollista. Ongelmatonta se ei ole. Kertaalleen siirretty elin on jo saanut kestää edellisen siirto-…
Memristori eli muistivastus yhdistää muistin ja vastuksen toiminnot yhteen komponenttiin. Se muistaa aiemman jännitteensä. Tämän ansiosta siitä voi olla suurta hyötyä tietotekniikassa. Siitä voitaisiin rakentaa käyttömuisti, joka toimii yhtä nopeasti kuin RAM mutta joka säilyttää tietonsa, kun virta katkaistaan. Tietokoneen käynnistysaika saattaisi myös pienentyä silmänräpäykseen.
Memristori vaatisi vähemmän virtaa toimiakseen ja pystyisi tallentamaan enemmän tietoa kuin samankokoinen perinteinen muistipiiri. Se myös kestäisi erittäin hyvin säteilyä. Memristorit nähdään myös hyödyllisinä keinotekoisten neuroverkkojen rakentamisessa, koska niiden toimintaperiaate muistuttaa aivojen synapsien toimintaa.
https://fi.…
Violan, suomen kansallisdiskografian mukaan teksti löytyy muutamasta nuottikirjasta, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…. Olen valinnut kieleksi italian, mutta minusta tuloksen teokset näyttävät suomennoksilta (vaikka niitä on kyllä enemmän). Valitettavasti näistä nuoteista mikään ei ole paikalla kirjastossani, joten en pysty tarkistamaan niitä.
Esimerkiksi tuo Suuri komppikirja löytyy monesta kirjastosta, tässä saatavuus, https://finna.fi/Record/anders.1352875.
Madoille eivät varmaan maassa itävät siemenet maistu. Kenties pellon lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet karkottavat ne. Ne syövät mielellään hajoavaa kasvijätettä, mutta olosuhteiden on hyvä olla silloin lämpimän kosteita. "Lieroilla on myös makuaisti, aina ensin ne syövät sokeri‑ ja valkuaispitoiset kasvijätteet. Lopulta niillä on myös erityinen kemiallinen aisti, jolla ne voivat havaita mm. maan happamuutta, myrkkyjä ja lannotteita." Naturalehti 3.3.2017
7.7.2022 Lab.fi sivustolla oleva artikkeli kehuu matoja viljelijän tärkeiksi yhteistyökumppaneiksi.
Kysymys kannattaa vielä lähettää vaikkapa Luontoiltaan. https://yle.fi/aihe/s/luonto/luontoilta-osallistumisohjeet
Varastoituun viljaan iskevät monetkin tuholaiset, jotka voivat…
En löytänyt Toivo Pekkaselle nimikkoseuraa, https://www.nimikot.fi/nimikkoseurat/. Kirjailija oli syntynyt Kotkassa ja kirjoitti mm. työväen oloja kuvaavaa kirjallisuutta. Ehkä Kymenlaakson museo, https://www.kotka.fi/vapaa-aika/museo/, Kotkan kaupunginkirjasto, https://www.kotka.fi/vapaa-aika/kirjastot/ tai Työväenliikkeen kirjasto… voisivat olla kiinnostuneita teoksesta. Sitä voisi myös yrittää myydä antikvariaattiin tai verkkohuutokaupoissa, sitä kautta voisi löytyä kiinnostunut keräilijä.
