Tässä sinulle muutamia ehdotuksia.
- Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä -romaanisarja. Tätä maailmankirjallisuuden klassikoa luetaan myös Ylen Radio 1:ssä.
- Jane Austenin romaanit, esim. Järki ja tunteet ja Ylpeys ja ennakkoluulo
- Charles Dickensin romaanit, vaikkapa Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit 1-2
Alla linkit kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon sivuille, joilla kirjailijat ja kirjat esitellään tarkemmin:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175972832267
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Acharacter_123175966721196
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175930210274
Ainakin Kadonnutta aikaa etsimässä ja Austenin romaanit ovat myynnissä …
Siirtolaisiksi lähteneiden sukulaisten jäljittäminen on kiintoisaa, mutta haastavaa. Vapaasti verkossa käytettävissä olevista tietokannoista ei yksityiskohtaisia tietoja siirtolaisista löydy, mutta sekä Siirtolaisuusinstituutti että Suomen sukututkimusseura osaavat varmasti ohjata oikeiden lähteiden pariin:
http://www.migrationinstitute.fi/
http://www.genealogia.fi/siirtolaisuus
Ulkoasiainministeriö ylläpiti ulkomailla vuosina 1918–1950 kuolleiden Suomen kansalaisten tietokantaa: Ulkomailla kuolleita suomalaisia koskeva kirjeistö löytyy fyysisenä kappaleena Kansallisarkistosta Turusta. Kansallisarkistolla on myös asiakirja- ja tietopyyntöpalvelu.
Lisätietoa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/…
Pyhäjokiseutua on Tiekkö kirjastoissa kirjastossa sidottuina vuosikertoina
sekä ePressissä joka toimii kirjastossa. https://www.epress.fi/archive?title_id=1748
Nimellä Valkotuomi tunnetaan kaksi laulua. Vanhempi on venäläinen perinteinen laulu Belaja tserjómuha, jonka Urpo Jokinen on suomentanut nimellä Valkotuomi ( Huojuu valkotuomi alla akkunain). Uudempi on Jukka Koiviston sanoittama ja säveltämä Valkotuomi (Kauan on siitä jo aikaa, vielä on tuomi paikallaan).
Näistä Koiviston versio löytyy vain Risto Nevalan albumilta Oi elämää (1995). Kovin yleinen ei ole toinenkaan versio, mutta se löytyy mm. Tikkurilan Laulajien 25-vuotisjuhlalevyltä (1974, vinyylinä HelMet-kokoelmassa) ja oululaisen kuoron Siltojen Laulu CD-levyltä Meristä kaunein (2008, löytyy Oulunsalon kirjastosta). Laulusta on tulkinta myös levyllä Marit ja Mikot: Mielenrauhan asialla (2007, löytyy HelMet-kirjastosta, Tampereelta ja…
Löysin Kirjasammon sivuilta seuraavat ohjeet:
Tietojen täydentäminen
Kirjasammon tiedot täydentyvät jatkuvasti. Uudet teostiedot tulevat Kirjasampoon Kirjastopalvelun kautta. Täydennyksiä teostietoihin voi lähettää lomakkeen kautta ja lisätietoa sen käyttöön katsoa ohjeestamme. Jos jokin tieto puuttuu tai on virheellistä, palautetta voi myös lähettää palautelomakkeen kautta tai sähköpostitse kirjasampo(at)kirjastot.fi
Kirjasammon kotimaiset kirjailijatiedot koostuvat pääosin Suomen maakuntakirjastojen tekemien kirjailijasivustojen tiedoista. Kirjailijatietoja voi täydentää kyselylomakkeemme kautta.
Sivuston toimitettuun sisältöön liittyviin kysymyksiin vastaa…
Tabermannin omasta runotuotannosta en tällaista katkelmaa onnistunut löytämään enkä valitettavasti onnistunut kysymyksen tekstikatkelmaa muuallekaan jäljittämään.
Periaatteessa kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia, mutta vain sellaisia kirjoja, joita kokoelmassa oikeasti tarvitaan. Ainahan puutteita on, mutta on sattumaa, kohtaavatko tarjonta ja kysyntä tässä mielessä. Jos lahjoituskirjoja ei ole paljon, niitä voi käydä omassa kirjastossa johtajalle näyttämässä ja kysymässä, voisiko niissä olla kirjaston haluamaa aineistoa. Vielä helpompaa on kirjaston kannalta, jos lahjoituksista tekee listan, jonka perusteella on ammattilaisen suhteellisen helppo tarkistaa, onko siinä kirjaston tarvitsemia kirjoja.
Toinen vaihtoehto kierrätyskeskukselle on monissa kirjastoissa oleva kierrätyskärry, johon voi tuoda pieniä määriä omia kirjoja kerrallaan. Ne ovat yleensä erittäin suosittuja ja vaihtuvuus on nopea…
Tuntematta nimenomaisesti kysymyksessä esiintyvien lajien ominaisuuksia rohkenisin esittää syyksi sitä, että myrkyt eivät pääse vaikuttamaan jouduttuaan vatsan voimakkaiden happojen ja entsyymien kohteeksi. Useimmat eläinten myrkyt vaikuttavat vain verenkiertoon pääsemällä. Kaikki myrkyt ovat kemiallisia yhdisteitä, joiden ominaisuudet voivat muuttua, kun ne noutuvat ruoansulatuselimistöön.
Epäilemättä luonnosta löytyy myös vatsalaukussa vaikuttavia myrkkyjä, mutta ehkä pedot osaavat varoa tällaisia elämiä. Esimerkiksi rupikonna erittää ihostaan aineita, jotka aiheuttavat esimerkiksi koirassa välittömän limakalvojen ärsytyksen ja saavat koiran päästämään konnan suustaan. Useimmat eläimet tuskin edes yrittävät rupikonnaa tämän takia…
Kirja on varmaankin Kicki Stridhin kuvakirja Kaamea kummitustalo, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1992. Kuvittaja on tosiaan Eva Eriksson. Kirja esitellään Kirjasammon sivuilla:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9518733791
Huonolla hyönteistietämykselläni en lähde arvailemaan kyseistä lajia tai sen vaarallisuutta. Voit pyytää tunnistusapua esimerkiksi sivustolla https://laji.fi/ tai kattava valikoima kuvia ja tietoa löytyy myös http://www.otokkatieto.fi/.
CuChullaine O'Reilly -niminen toimittaja on kirjoittanut kirjan nimeltä Deadly Equines: The Shocking True Story of Meat-Eating and Murderous Horses:
https://www.amazon.co.uk/Deadly-Equines-Shocking-Meat-Eating-Murderous/dp/1590480031
Horsetalk.co.nz-sivustolla käsitellään kirjaa ja mainitaan myös Yrjö IV:n Intiaan lahjoittama hevonen, josta kirjan mukaan tuli ihmisten ja eläinten lihaa syövä tappaja:
https://www.horsetalk.co.nz/2012/04/17/horses-as-meat-eating-killers/
Mitään vahvistusta näille väitteille ei löytynyt.
Muutamia esimerkkejä kirjallisuusterapia käsittelevistä kirjoista:
Mäki, S., Arvola, P., Asikainen, E., Maijala, P., Kivi, A., Hulmi, H. & Pekkanen, T. (2009). Satu kantaa lasta: Opas lasten ja nuorten kirjallisuusterapiaan 1. Helsinki: Duodecim
Mäki, S., Arvola, P., Hämmäinen, S., Harjunkoski, S., Ruohonen, T., Nummila, H. & Mäkinen, M. (2009). Tarina tukee lasta: Opas lasten ja nuorten kirjallisuusterapiaan 2. Helsinki: Duodecim.
Mäki, S. & Linnainmaa, T. (2008). Hoivasanat: Opas kirjallisuusterapiaan. Helsinki: Duodecim.
Melindasta muutamia englanninkielisiä teoksia: https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/SP1IECMJ4BLPTBLP7PGAQ1YSCI85QQUI…
Berthoud, Ella: The art of mindful reading : embracing the wisdom of words /…
Suomen kirjastojen Potter-tapahtumista ei ole ymmärtääkseni mitään yhtenäistä listaa, kuten ei ole myöskään kirjastojen tapahtumista yleensä. Kukin kirjasto ilmoittaa tapahtumistaan omilla nettisivuillaan, Facebookissa tai muissa tiedostuskanavissa, mutta tosiaan yhtenäistä sivustoa tai muuta kanavaa niistä ei ole olemassa. Kannattaa siis seurata kirjastojen tapahtumailmoituksia. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot ovat perinteisesti nostaneet koko alueella tapahtuvat Potter-illat esiin yhtenäisellä mainoksella.
Potter-kirjojen kustantajan Bloomsbury sivuilla osoitteessa https://harrypotter.bloomsbury.com/uk/event-map/ on kuitenkin Harry Potter Book Night -tapahtuman tapahtumakartta, jolta voi löytää eri puolilla maailmaa pidettäviä…
Valtioneuvoston sivuilta löytyvät tiedot puolueavustuksista vuodelle 2019. Tiedot ovat erikseen ajalle 1.1.-30.-4 ja 1.5.-31.12. huhtikuussa järjestettyjen eduskuntavaalien takia:
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/valtioneuvosto-myonsi-puolueavustuksia
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/puolueavustukset-myonnetty-loppuvuodelle-2019
Helsingin Sanomat uutisoi 16.4. 2012, että suomalaispuolueet saavat puoluetukea 12,25 euroa äänestäjää kohden, ja että luku on huomattavasti EU:n keskiarvoa suurempi. Tieto on peräisin saksalaisesta Wirtschaftswoche-talouslehdestä:.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000002526475.html
Vaski-kirjastoissa ei ole 1950-luvun lehtiä, mutta voit mennä Turun yliopiston kirjastoon ja tilata luettavaksi paikan päällä 1950-luvun lehtiä https://utu.finna.fi/Record/volter.294472
Feeniks-kirjasto on Turussa Yliopistonmäellä. Tietoa kirjastokortin hankkimisesta ja mm. varastotilauksen tekemisestä https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/asiakkaana-kirjastossa
Voit myös soittaa Feeniks-kirjastoon ja kysyä käytännöistä https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/aukioloajat-yhteystiedot
Simone Bilesista on kyllä julkaistu kirjoja englanniksi mutta valitettavasti niitä ei löydy mistään suomalaisesta yleisestä kirjastosta.
Verkosta löytyy runsaasti Bilesia käsitteleviä artikkeleita.
Tässä kolme kattavinta suomenkielistä artikkelia, jotka löysin:
https://yle.fi/urheilu/3-10507312
https://www.is.fi/muutlajit/art-2000006203671.html
https://yle.fi/urheilu/3-11018268
Tässä englanninkielisiä artikkeleita:
https://www.vox.com/culture/2019/10/10/20908435/simone-biles-gymnastics-best-ever
https://eu.usatoday.com/story/sports/columnist/nancy-armour/2019/10/12/simone-biles-world-championships-gymnastics-titles-tokyo-olympics/3945703002/
https://www.biography.com/athlete/simone-biles
Sopulit seikkailevat useammassakin lastenkirjassa. Voisikohan etsimäsi äänikirja olla Jukka Parkkisen kirjoittama Sammaltunturin sopulivuosi (WSOY, 1996). Kirjan tarinoiden päähenkilö on sopuli Takku Mustaturkki. Lapin luonnossa tapahtumien mukana pyörii koko joukko muitakin hahmoja. Pääkaupunkiseudun helmet-kirjastoissa näyttäisi äänikirjaa vielä olevan kokoelmissa yksi kappale Pasilan kirjavarastossa.
Lähdelinkin blogissa kerrotaan Sammaltunturin sopulivuosi -kirjasta ja kahdesta muusta sopuliaiheisesta lastenkirjasta. Voit tutkia niiden kuvailuja, jos niistä löytyisi jotain tuttua.
http://tutetiti.blogspot.com/2005/12/posassa-sopuli-30.html
Kansalliskirjaston Digitaaliset aineistot -sivuston kautta löytyi tuolta ajalta yksi artikkeli Gunnar Grönbergistä. Se on Sisämaa-Laatokka-lehdestä 13.8.1948. Se liittyy kuitenkin hänen vankilasta pakoonsa. Artikkeli on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1744900?term=Gunnar%20Gr%C3%B6nberg&page=3
Kaikkia artikkeleita ei kuitenkaan voi vapaasti lukea vaan ainoastaan vapaakappalekirjastoissa, joita ovat Kansalliskirjasto Helsingissä, Turun yliopiston kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto ja Itä-Suomen yliopiston kirjasto.
Pietarsaaren kirjastossa on mikrofilmeillä Pietarsaaren Sanomien ja Jakobstad Tidningin vanhempia…
Ikaalisten punaisten muistopatsas paljastettiin 29. heinäkuuta 1945. Muistomerkin toimitti Tyrvään kiviteollisuusliike, mutta sen suunnittelijaa eivät lähteeni kertoneet. Hautausmaalle lähdettiin kulkueena Kilvakkalan työväentalolta kello 11. Varsinainen paljastusjuhla alkoi torvisoitolla kello 13.
Onni Lautsalo, Kansalaissota Ikaalisten seudulla
Pohjois-Satakunta-lehden vuoden 1945 heinä-elokuun vaihteen numerot
