Ateenassa oli Platonin ja Aristoteleen aikana pakollinen kaksivuotinen sotapalvelus miespuolisille kansalaisille, ja Platonia koskevissa fragmentaarisissa elämäkertatiedoissa hänen armeija-aikansa usein mainitaankin. Hänen palvelusaikansa sijoitetaan tavallisimmin vuosiin 409–404. Albert Liliuksen Sivistystyön historian henkilöhahmoja arvelee lisäksi, että "Platon lienee saanut sotilaskasvatuksensa ratsuväessä".
Lilius viittaa Ateenan – ja yleensä Kreikan – miespuolisen nuorison "muusillis-gymniseen" kasvatukseen, jolla tarkoitettiin ruumiin ja sen voimien sopusointuista kehittämistä, jota täydennettiin sotilaallisilla erikoisharjoituksilla, sekä kreikkalaisen runouden tarkan tuntemuksen hankkimista. Aristoteleen…
Kirjastojen Kirjasampo-palvelu on hyvä paikka etsiä perustietoja kaunokirjallisuudesta. Eva Frantzin teosta kuvaillaan siellä näin: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Lastenkirjainstituutin verkkosivuilta löytyy myös kuvaus kirjasta: https://lastenkirjainstituutti.fi/arvostelut/kauhua-keuhkotautiparantol…
Lisää kirjasta esim. näiden linkkien takaa:
https://www.sttinfo.fi/tiedote/runeberg-junior--voittaja-osasto-23-on-j…
https://www.goodreads.com/fi/book/show/46154757-osasto-23
https://sinisethelmet.wordpress.com/2019/09/23/hiiviskelyjannitysta-kau…
Hei!
Tein hakuja Kirkes -alueelta ja sain seuraavia hakutuloksia. Arvelisin, että monetkaan näistä eivät ole suoraan sopivia 1-2 -vuotiaille. Niitä voinee käyttää kuitenkin vinkkeinä, miten näitä aiheita voisi käsitellä pienen kanssa.
Kinnear: Kunnon lohikäärme
Lampela: Prinsessa Pikkiriikki -kirjat
Gehm: Mahdottomat aikuiset
Simon: Matti sanoo ei
Davidson: Pöydässä ei törttöillä, tiikerit!
Kettunen: Aarteitani Suomesta
Garhamn: Ruu ravintolassa
Ruohonen: Ei, Rane ei!
Maclainen: Tapataiturit
Allepuz: Se on minun!
Weninger: Pasi yllättää äidin
Kallio: Onnikujan kavertukset ja suuri prööt!
McMillan: Laila & Harri: hyvien tapojen kirja
Scarry: Kohtelias elefantti
Kelly: Atsiih!
Smallman: Hate haisuli
Landa: Anteeksi!…
Eivät yleensä ole. Alueella saattaa olla viemäriverkkoon liitettyjä yhteistiloja.
Siirtolapuutarhaliiton sivuilta ohjeita puutarhan perustamiseen:
" Vesihuolto
Alueelle tulee rakentaa talousvettä varten kaivo tai kunnallinen vesijohto. Mikäli alue sijaitsee vesistön lähellä, ekologista ja edullista on hyödyntää kastelussa luonnon vettä. Talous- ja kasteluvesi johdetaan palstoille pinnallisilla ns. kesävesijohdoilla.
Jätehuolto
Pohjavesien saastuminen on estettävä. Mikäli alueella on kunnan viemäri, yhteistilojen jätevedet pitää johtaa siihen. Muussa tapauksessa käymäläjätteet on kompostoitava tai johdettava tyhjennettäviin umpilokasäiliöihin. Pesuvedet voidaan imeyttää kahden saostuskaivon kautta maastoon kunnan…
Suomen kansan vanhojen runojen (SKVR) karjalaisista lastenloruista löytyy koko joukko tämän tyyppisiä ketjurunoja. Hiiri, kirves ja kissa esiintyvät esimerkiksi SKVR:sta useana toisintona esiintyvässä Hiiren virressä [VII3, 3974–3979] (Hiiri metsähän menevi). Siinä hiiri on kirveineen metsälle menossa ja kissa esittää tälle kysymyksiä, joihin annetut vastaukset johtavat aina uuteen kysymykseen.
SKVR - Haku
SKVR - Haku
Vastaavanlainen on myös niin ikään useana varianttina tallennettu Missä voi – kissa söi (Ken söi kesävoin?) [VII3, 3996–4000].
SKVR - Haku
SKVR - Haku
Hiiri metsähän menevi ja Ken söi kesävoin? ovat molemmat mukana esimerkiksi vuonna 1912 ilmestyneessä Leikkejä pienille lapsille -kirjassa:
Leikkejä…
Hei,
Sitä ei kyllä liiemmin ilmesty - ainakaan suurilta kustantamoilta. Fantasiagenren lukijakuntaa olisi, mutta monet eivät tartu kotimaiseen fantasiakirjallisuuteen, vaan lukevat mieluummin ulkomaisia kirjailijoita. Näin ollen kirjaa ei oleteta myytävän tarpeeksi, joten sitä ei siten kustannetakaan kovin innokkaasti.
Näin ollen aikuisille suunnattu fantasiakirjallisuus ilmestyy pienten erikoistuneiden kustantamojen kautta (osin myös omakustanteena) joten niitä on hankala löytää kirjakauppojen hyllyiltä. Puhtaan fantasiakirjallisuuden lisäksi fantasiaa kaipaavan kannattaa tutustua uuskummaan, spefiin (spekulatiiviseen fiktioon), maagiseen realismiin jne. Romaanien lisäksi on fantasiakirjallisuudesta ilmestynyt novellikokoelmia (johtunee…
Kuvaukseen voisi sopia Pollux-hevoskerhossa vuonna 2000 ilmestynyt kirja Walt Morey: Hurja pakomatka (The Runaway Stallion, 1973).
Jeff Hunter on juuri muuttanut vanhempiensa kanssa kaupungista syrjäiseen laaksoon. Eräänä myrsky-yönä hän näkee tarunomaisen, upean hevosen tallin ovella, mutta ukkonen säikyttää aavehevosen tiehensä. Aamulla Jeff luulee uneksineensa, mutta löytää kavionjälkiä. Jeff ei saa rauhaa ja haluaa selvittää mistä ori tuli ja minne se katosi.
Kirja löytyy helmet-kirjastoista https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2270585
Arkistojen portista löytää kuvauksen oikeuslaitoksesta ja sen toiminnasta eri aikakausilla, https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/tuomioistuinlaito…. Arkistomateriaali löytyy Kansallisarkistosta, joten kannattaa kääntyä Kansallisarkiston puoleen ja tehdä tietopyyntö sinne, https://astia.narc.fi/uusiastia/tietopyynnot.html. Kansallisarkiston aineistoja voi myös tutkia verkossa Astia-palvelussa, https://astia.narc.fi/uusiastia/.
En onnistunut löytämään käytettävissäni olevista lähteistä viitettä siitä, että Branderilla olisi ollut kahviloita Helsingissä. Toki asiaa voi vielä tiedustella yritykseltä itseltään. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.brander.fi/.
Helsingin vanhojen kahviloiden joukosta löytyy kyllä hieman samantapainen nimi, Brondinin kahvila eli Bronda. Se perustettiin jo 1897 ja tunnettiin myöhemmin erityisesti taiteilijoiden suosimana paikkana. Kahvilasta on ilmestynyt Ville Nenosen muistelmateos Tavattiin Brondalla (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1981).
Muita tunnettuja helsinkiläiskahviloita mainittujen lisäksi ovat ainakin Kappeli (vuodesta 1867), Café Succès (vuodesta 1957) ja Café Ursula (1952). Lisäksi Primulan leipomolla oli…
Pehmolelujen kaavoja etsimältäsi ajanjaksolta löytyy muun muassa näistä kirjoista:
Raili Myntti: Pehmeitä leluja: kuudentoista kangaslelun teko-ohjeet ja kaavat (1982)
Kirsti Hallamaa: Kirstin kankaiset kotieläimet (1984)
Lotte Reenpää: Hassut kangaseläimet: kaavat ja valmistusohjeet (useita painoksia, uusin 1968)
Sue Quinn: Tee itse pehmeät lelut (1986)
Cheryl Owen: Ompele helpot pehmolelut (1994)
Löytyisiköhän etsimäsi kaava jostain niistä? Kaikki edellä mainitut ovat saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Tarkista kirjojen saatavuus ja tee tarvittaessa varauksia verkkokirjastossa keski.finna.fi.
Listan kolme ensimmäistä kirjaa ovat saatavilla vain Jyväskylän pääkirjaston varastosta. Varastokirjat noudetaan…
Leena Krohnin suomennos Nils Ferlinin runosta löytyy kokoelmasta Runon portilla : ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia runoja (WSOY, 1985). Kirjaa on Helmet-kirjastoissa. Tässä linkki saatavuustietoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1088131
Kaide liikkuu portaita nopeammin turvallisuussyistä. Liian hitaasti kulkeva kaide lisäisi kaatumisen riskiä.
Asiaa on käsitelty esimerkiksi tässä Iltasanoman artikkelissa: https://www.is.fi/hs-helsinki/art-2000008326417.html
Paul Verlainen runo Spleen sisältyy runoilijan vuonna 1874 julkaistuun lyhyehköön kokoelmaan Romances sans paroles.
https://fr.wikipedia.org/wiki/Romances_sans_paroles_(Verlaine)
L. Onervan käännös runosta julkaistiin painettuna kirjana käännöskokoelmassa Ranskalaista laulurunoutta (Otava, 1912). Se sisältää Alfred Musset'n, Paul Verlaine'n ja Charles Baudelaire'n runoja L. Onervan kääntäminä. Uusi painos teoksesta julkaistiin v. 2008.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1857205__Sranskalaista%20…
Finna-haun mukaan Heino Kasken sävellykselle Niin mustina muratit kiertää on merkitty "luontiaika 1930-luku". Sen tarkempaa tietoa ei lähteistä näytä löytyvän.
https://www.finna.fi/Record/jamk.99682104806251?sid=3316923486
https…
Valitettavasti tällaista tilastotietoa on mahdotonta antaa.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot löytyvät kyllä verkosta (https://tilastot.kirjastot.fi/), mutta yksittäisistä kirjoista ei ole olemassa lainaustilastoa, eikä sellaista voida tehdäkään. Esimerkiksi Viisikko-sarjan kirjoista on otettu vuosikymmenten saatossa useita eri painoksia. Niitä on hankittu kirjastoon, luettu puhki, poistettu valikoimasta ja hankittu taas uusia kappaleita aina 1950-luvulta asti. Ennen kuin kirjastojen lainausjärjestelmät siirtyivät tietokoneelle, yksittäisten kirjojen kiertomääristä ei myöskään kertynyt tietoa samaan tapaan kuin nykyään. Nytkin, kun niteiden lainauskerrat jäävät rekisteriin näkyviin, ne ovat kirjastokohtaisia. Suomen yleiset kirjastot…
Ensimmäinen suomalainen satelliitti Aalto-1 lähetettiin avaruuteen vuonna 2017, kertoo Suomi 100 -satelliittiprojektin verkkosivu. Itse Suomi 100 -satelliitti pääsi lähtemään vasta vuonna 2018. Nämäkin satelliitit on viety avaruuteen yhteistyössä Intian ja Yhdysvaltojen kanssa. Suomella ei vielä ole omaa teknologiaa avaruuslentoja varten.
Tarkkoja rahasummia, mitä avaruuteen lähettäminen maksaa, ei ole helposti saatavissa mistään. Viittaankin vain englanninkieliseen Wikipedia-artikkeliin "NASA Advanced Space Transportation Program", jonka mukaan vajaan puolen kilon (amerikkalainen pauna = 454 g) massan lähettäminen kiertoradalle maksaisi nykystandardeilla 10 000 dollaria (yli 9000 euroa). Kun Aalto-1:n massa on pyöreästi 4 kg, tulisi sen…
Pär Lagerkvistin runo Kauneinta on hämärtyissä illoin (suom. Lauri Viljanen) sisältyy esimerkiksi teoksiin Kevätsade : valikoima ruotsalaista lyriikkaa (1926). Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (toim. Jarkko Laine, 1991).Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.https://helmet.finna.fi/
Lahden kaupunginkirjaston lukion sekä ammattioppilaitoksen lukudiplomeista (ammmattioppilaitoksessa normaali- ja helppolukuinen diplomi) löytyy maailmankirjallisuuden klassikoita, näitä listoja voisi ysillekin suositella. Salpauksen ammattioppilaitoksen lukudiplomi (lahti.fi) Lahden lukioiden kirjallisuusdiplomi (lahti.fi)Ysille voisi ehdottaa noiden listojen pohjalta näitä:Alcott, Louisa M: Pikku naisiaAusten, Jane: EmmaBrontë, Charlotte: Kotiopettajattaren romaaniBrontë, Emily: Humiseva harjuDefoe, Daniel: Robinson CrusoeDoyle, Arthur Conan: Baskervillen koiraDickens, Charles: Oliver TwistSaint-Exupéry, Antoine de: Pikku prinssiShelley, Mary: FrankensteinStevenson, Robert Louis: AarresaariStevenson, Robert Louis…
Helmet kirjaston kokoelmien vanhin lainattava kirja on VALERIUS, J. D.: VISOR OCH SÅNGSTYCKEN 1 vuodelta 1811. Säilytyspaikka on Pasilan kirjavarasto.Vanhempiakin kirjoja löytyy kokoelmasta, mutta niitä ei saa kotilainaksi. Linkki Helmet hakutulokseen.Finnahaulla etsin Suomen vanhinta lainakirjaa. Se löytyy Varastokirjastosta ja on Möller, Johann Georg Pete: Tysk och swensk ord-bok. 1. delen. Myös Finnassa on vanhempia teoksia, joita voi lukea kirjastojen lukusaleissa tai verkkoaineistona. Finna-hakutulos aineistosta ennen vuotta 1801.
Kyseessä on V. A. Koskenniemen runo Taivaan ja maan välillä kokoelmasta Uusia runoja (1924).Voit lukea runon myös esimerkiksi Koskenniemen Kootuista runoista, joita on julkaistu useampikin laitoksia.V. A. Koskenniemen Uusia runoja (1924) HelmetissäV. A. Koskenniemen Kootut runot 1906-1955 Helmetissä
