Kysymyksen sitaatti Freudin Das Unbehagen in der Kultur -kirjan englanninnoksesta kuuluu Erkki Purasen saksasta suomentamana seuraavasti: "Ihmisten välinen primaari vihamielisyys uhkaa näet alituisesti hajoittaa kulttuuriyhteisön alkutekijöihin." (Sigmund Freud, Ahdistava kulttuurimme, s. 46)
teos voisi olla Sheri S. Tepper: Portti naisten maahan, Karisto 1990. Tämä löytyy Jyväskylän kirjastostakin. Tässä linkki, missä kuvausta teoksesta:
https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/portti-naisten-maahan/
Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla Lieksan (Pielisjärven) Piiroislouhea on sivuttu aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/s24-lieksan-palstalla-kirjoitetaan-mm?language_content_entity=fi
Suomi24-palstan keskustelusta löytyy mm. tällaista: https://keskustelu.suomi24.fi/t/15086990/kyselen-luolista
"Jyrkkäseinäisen Piiroislouhen luolan ihmisenmentävä suuaukko tukkeutui vuonna 1958, kun Lieksankosken vesivoimalaitoksen kanavaa ja tunnelia louhittiin ja louhoksesta tehtiin huoltotie alakanavalta Heinävaaran yli yläkanavalle. "
Näiden tietojen valossa voisin siis sanoa, että ainakaan kovin kauas tuo koordinaattiarvauksesi ei mennyt.
Kysyin tietoja myös Facebookin Pielisjärvi - Lieksa -ryhmästä. Kyselyyni vastasi paikallishistorian…
Shelleyn runoja ei näytä löytyvän suomeksi julkaistuna juuri muiden kuin Jaakko Tuomikosken kynästä; hänen suomentamia runoja julkaistiin alun perin vuonna 1929 teoksessa "Shelleyn runoja". Kyseisessä teoksessa ei mainitsemaasi runoa valitettavasti ole.Jos jollain kommentoijalla on asiasta parempaa tietoa, otetaan sitä mielihyvin vastaan.
Kuulostaa siltä, että ohjelmassa on päällä automaattinen sanojen täydennys. "Sanojen täydennyksen kytkeminen poisValitse Työkalut - Automaattisen korjauksen asetukset - Sanan täydennys -välilehti.Uncheck Enable word completion." Linkki ohjesivustoon.
Hei,Leikin loppu -nimistä novellia en löytänyt (olisiko sekaannus Beckettin näytelmään Leikin loppu?).Hemingwaylla on kyllä novelli "The end of something" (nimellä "Jonkin loppu" kokoelmassa Kilimandsaron lumet sekä nimellä "Erään jutun loppu" kokoelmassa Ensimmäiset 49 kertomusta). Voisko kyseessä olla tämä novelli?
Lahjoita lämpöä-keräykseen keräyspisteiksi 2024 ilmoittautuneet kirjastot löytyvät osoitteesta https://ehyt.fi/tule-mukaan/tule-vapaaehtoiseksi/lahjoita-lampoa/ Samalla sivustolla on myös tietoa kampanjasta ja EHYT ry:n muustakin toiminnasta.
Laulu "Sankarilaki" alkaa: "Kynti merta hän vain tuota lainehtivaa". Laulusta käytetään myös nimeä "Viikinkilaulu". Laulun alkuperäinen nimi on "Vikingabalk". Laulun on säveltänyt Bernhard Henrik Crusell. Tämän suomenkielisen sanoituksen (neljä säkeistöä) on tehnyt Kyllikki Solanterä. Alkuperäinen sanoitus on Esaias Tegnérin teoksesta "Frithiofs saga". Runossa oli alun perin 24 säkeistöä. Anneli Asplundin mukaan laulun käänsi ensimmäisen kerran Carl Axel Gottlund.Laulu sisältyy Anneli Asplundin toimittamaan nuottiin "Lauluja Lönnrotin ajoilta" (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002; ruotsin- ja suomenkieliset sanat, melodianuotinnos). Nuotin lopussa on tietoja lauluista. Laulu sisältyy myös vanhoihin koululaulukirjoihin, esimerkiksi Lauri…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan adjektiivilla raaka on useita eri merkityksiä. Ruoasta puhuttaessa se viittaa kypsyyden puutteeseen, mutta alkoholijuoman kohdalla laimentamattomaan, kun taas raaka ihminen on julma tai säälimätön. Sään yhteydessä raaka tarkoittaa koleaa, jolloin sen vastakohta olisi leuto tai lauha.Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/raaka?searchMode=all
Kyseessä voisi olla Rolf Schübelin kaksiosainen minisarja Toiveiden aika (Zeit der Wünsche 2005), joka esitettiin Yle 1:llä marraskuussa 2008.https://rtva.kavi.fi/program/details/program/3377124 Valitettavasti kirjastoista ei löydy tallennetta kyseisestä sarjasta. Ylelle voi kuitenkin esittää toiveita uusinnasta:https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp?lang=fi
Itse sävellys ei liittynyt alun periin mitenkään porilaisiin, vaan sen teema on peräisin Länsi-Euroopasta. Se tuli Pohjoismaihin balettimusiikin yhteydessä 1700-luvun lopulla ja vähitellen sitä käytettiin eri nimisissä sotilasmarsseissa. Christian Fredric Kressin versio tunnettiin pelkästään juhlamarssina.Vuonna 1851 esitettiin Suomen sodasta kertova musiikkinäytelmä Ur livets strid. Marssin teemaa käytettiin taustamusiikkina Lapuan taistelua kuvaavassa kohtauksessa, jossa se säesti Porin rykmenttiä komentaneen kenraali Georg Carl van Döbelnin hahmon saapumista lavalle. Tästä eteenpäin marssi assosioitui porilaisiin. Sakari Topelius kirjoitti marssiin uudet sanat vuonna 1858 ja vuonna 1860 J. L. Runeberg kirjoitti oman versionsa, joka…
Kyseessä voisi olla australialaisen kirjailija Graeme Simsionin kirja Vaimotesti (2013, engl. The Rosie Project).
Lähde: https://otava.fi/kirjat/vaimotesti-3/
Tässä teoksessa genetiikkaa tutkiva professori kamppailee sosiaalisten tilanteiden ja etenkin kumppanin löytämisen kanssa.
Hän päättää ruveta etsimään puolisoa kyselytutkimuksen avulla, ja vastoin odotuksia hänen eteensä tulee Rosie, joka puolestaan ei anna periksi ihmissuhteiden suhteen.
Kirjalle on ilmestynyt myös jatko-osa Vauvatesti (2014, engl. The Rosie Effect), jossa Rosie odottaakin lasta.
Kirjat on englannista kääntänyt Inka Parpola.
Imatran kaupunki on istuttanut jo 300 omenapuuta, joiden hedelmiä asukkaat saavat käydä poimimassa. Aiheesta uutisoi Yle elokuussa 2021 https://yle.fi/uutiset/3-12072856.
L. N. Achté (1835-1900) on säveltänyt joitakin teoksia, ja hän ja Oskar Merikanto olivat perhetuttuja. Achtén ruotsinkielinen ”Ilmarinen”-käsikirjoitus, johon Oskar Merikannon ”Pohjan neiti” -oopperan libretto perustuu, on Kansalliskirjastossa. Hannele Ketomäki kertoo kirjassaan libreton valmistelusta ja oopperan säveltämisestä (s. 154-160). Hän kuvailee Achtén käsikirjoitusta, mutta ei mainitse, että siinä olisi tekstin lisäksi esimerkiksi nuotteja. Hän myös toteaa, ettei Achté nosta esiin kohtia, jotka voisivat sopia aarioiksi. Achté on kuitenkin saattanut keskustella Merikannon kanssa oopperasta, mutta näistä keskusteluista ei ole löytynyt muistiinpanoja Merikantoa koskevasta arkistomateriaalista. Kirjan alussa on katsaus Oskar…
80a viittaa hartian ja yläraajan vikoihin, vammoihin ja sairauksiin, tarkemmin kyseessä on "huomattava epämuotoisuus ja viat, joista on seurauksena toimintahäiriö." B I:n merkitys on "rinnan epämuotoisuus, joka jonkin verran vaikeuttaa sotilasvarusteiden kantamista, mutta ei aiheuta häiriöitä rinnan elimien toiminnassa."
38:n merkitys on "perifeerisen hermoston sairaudet ja vammat (Morbi organici et laesiones nervorum extremitatis superioris)". B II viittaa keskivaikeisiin toimintahäiriöihin.
Kyseessä lienee 1998 ilmestyneet Pulu-albumin nimikkokappale, jossa lauletaan seuraavasti:"
se on sitä sielujen sympatiaa
henkien harmoniaa, suurta sinfoniaa
jota sodassa soitellaan"
https://www.ismoalanko.com/sanoitukset/pulu/
Valitettavasti teoksen Suurjännitesähköasennukset ja ilmajohdot = High-voltage electrical installations and overhead lines (Suomen Standardisoimisliitto, 2015) viimeinen kappale on poistettu Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Kirjaa on saatavilla Helmet-alueen ulkopuolelta esimerkiksi varastokirjastosta: https://finna.fi/Record/vaari.1773837
https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=Suurj%C3%A4nnites%C3%A4…
Voit tehdä aineistosta kaukolainapyynnön osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopal…
Kyseessä on latinan kielen sana, ja sanakirjan mukaan tristitia on käännettynä murhe, surumielisyys, tylsyys.
Ensimmäinen lista, jonka koosti Pyhä Antonius, koostui 25 paheesta, joka sittemmin pienentyi kahdeksaan paheeseen Evagrios Pontoslaisen käsissä. Näissä käännöksissä mainitaan mässäily, himokkuus, ahneus, melankolia, viha, henkinen velttous, turha kunnianhimo ja ylimielisyys. Nämä kuolemansynnit levisivät länteen Evagrioksen oppilaan Johannes Cassianuksen mukana, joka puhui "kahdeksasta pahasta ajatuksesta": vatsanpalvonnasta, lihanhimosta, rahanhimosta, vihasta, murehtimisesta, alakuloisuudesta, turhamaisuudesta ja ylpeydestä.
Seitsemäksi kuolemansynniksi lista muuttui paavi Gregoriuksen aikana, jossa murehtiminen ja alakuloisuus…
Aaveratsastajat eli Ghost Riders in the Sky on cowboy-tyylin kantria. Kappaleen rumpukomppi jäljittelee hevosen laukkaa. Tästä lähtökohdasta on kuitenkin tehty varsin erilaisia sovituksia.
Kari Tapion levytys on rytmiikaltaan samankaltainen kuin The Highwaymen-yhtyeellä, jonka live-esitys vuodelta 1990 löytyy Youtubesta. Erään käyttäjän tekemä video esittelee erikseen kyseisen version rumpukomppia. Myös kitaramelodiavideoita löytyy, kun hakee kappaleen englanninkielisellä nimellä ja sanoilla guitar cover.
