Meiltä löytyy useita kuvankäsittelyyn liittyviä kirjoja, joista kuitenkin moni on tällä hetkellä lainassa (mm.Kelbyn kirja). Hyllystä löytyisi mm. seuraavat kirjat: Daly, Tim: Digikuvaajan tietokirja, Linford, Chris: The complete guide to digital color, McClelland, Deke: Digikuvaus & kuvankäsittely, kaikki luokasta 75.72.
Nimistä Inez ja Isabella löytyy tietoa tämän palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx, kohtaan 'etsi arkistosta' inez ja 'hae', samoin isabella.
Ottilia(a)nan tavallisimpia muunnoksia ovat Ottelia(a)na ja Ottilia, muissa maissa myös Odilia, Odette, Oda, Odine, Odina jne. Miehennimenä Otto on samaa alkuperää. Lähtöisin nämä nimet ovat muinaissaksan juuresta od- 'omaisuus, rikkaus'. Tähän nimiryhmään kuuluvia naispyhimyksiä on runsaasti, mikä seikka on lisännyt nimen suosiota Euroopassa. Suomen kalenterissa Ottiliana oli v. 1794-1795 4.6.
Vaasan kaupunginkirjastossa A4 ja A3 kopion hinta on 0,20 euroa. Kopiokoneet toimivat kopiokorteilla, joista 10 kappaleen kopiokortti maksaa 1,80 euroa, 20 kappaleen kopiokortti 3,60 ja 50 kappaleen kortti 9,00 euroa. Lehtilukusalissa voi lisäksi ottaa yksittäisiä kopioita.
Kirjastosta ei voi lähettää faksia, mutta kirjaston tiloissa olevasta Kansalaisinfosta voi. Hinnat ovat: 1,50 euroa/arkki kotimaassa ja 3,00 euroa/arkki ulkomaille.
Runo on todella Waltarin Helleyö vuodelta 1945. Se löytyy Mika Waltarin runokokoelmasta Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978(WSOY 1979). Kirja löytyy tänään hyllyssä esim. Pasilan, Töölön, Oulunkylän, Rikhardinkadun, Vallilan ja Pukinmäen kirjastoissa. Kirjan saatavuustoedot osoitteessa www.helmet.fi
Sanaa "reunameri" käytetään käännöksenä sanalle "marginal sea".
Helmet-hausta termillä meret löydät seuraavat tulokset:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28meret%29%20f%3A1%20c%3A1…
Googlen kautta löytyy
Edu.fi - Biologian, historian, maantiedon sanastot eri kieliin:
http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/biologian_historian_maantiedon…
Tiedustelin asiaa arviointeja käsittelevältä taholta.
Arviointeja käydään läpi viikoittain. Ne tallennetaan järjestelmään nimimerkillä varustettuina, eikä niiden lähettäjälle erikseen ilmoiteta hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
Tätä tietoa oli hieman vaikea löytää. Kollega muisteli, että Sakari Pälsin "Pohjankävijän päiväkirjasta : matkakuvauksia Beringiltä, Anadyriltä ja Kamtšatkasta" kerrotaan ranskalaisesta tutkimusmatkailijasta, joka oli tutkinut pohjoista noihin aikoihin. Voisiko olla kyseessä tämä teos?
Varausten noutoilmoitukset tulostuvat kirjastojärjestelmästä automaattisesti, eikä niihin saada vaihdettua noutopäiviä erikseen kirjastoautoja varten. Kirjastoautoissa varaukset ovat mukana kahdella käyntikerralla riippumatta siitä, mitä noutoilmoituksessa lukee.
San Marino on Italian naapurivaltio ja siellä puhutaan italiaa, mutta sekä historiallisesti, maantieteellisesti että kulttuurisesti se on niin omaperäinen, että aivan varmasti suurin osa asukkaista kokee olevan sanmarinolaisia, eivät suinkaan italialaisia. Suosittelen lukemaan vaikka Wikipedian artikkelin maan vaiheista, niin tämä todennäköisyys käy ilmeiseksi. Emme tietenkään voi tietää asukkaiden mieltä kysymättä sitä jokaiselta (33 000 asukasta), mutta oikeastaan mikään ei viittaa siihen, että maan asukkaat pitäisivät itseään italialaisina. San Marino on ollut itsenäinen valtio paljon pidempään kuin Italia tai Suomi, jotka ovat varsin tuoreita käsitteitä. San Marino sai nykyiset rajansa jo vuonna 1463.
Heikki Poroila
Supossa hän ei työskennellyt, mutta muuten tuntomerkit täsmäävät syksyllä 2018 ilmestyneeseen Timo Lieneen muistelmateokseen:
Liene, Timo. (2018). Irtoviiksimies: Erään suomalaisen sotilastiedustelijan elämä. Helsinki: Kustannus Oy Suomen Mies.
Varmasti kiittäisivät.
Välitän ehdotuksenne Cityconille, joka vuokraa Ison omenan kauppakeskusta.
Tilojen suunnittelu sujuu hyvin yhteistyössä heidän kanssaan. isoomena@citycon.com
Kirjaston käyttökieliä ovat ainakin suomi, ruotsi ja englanti. Melko usein myös venäjä ja viro. Joskus jopa arabia.
Koneessa oli varmaan jäänyt päälle edellisen asiakkaan kielivalinta.
Televisiomainontaa on mahdollista sijoittaa tietyn tyyppisten ohjelmien yhteyteen. Kaupallisen television ohjelmatarjonta mahdollistaa kohdentamisen kontekstin, alueen, kellonajan ja kohderyhmän mukaan. Yritykset voivat ostaa televisiomainontaa kaupallisilta televisiokanavilta ohjelmakohtaisesti, jolloin mainostaja valitsee minkä ohjelmien katkoilla mainosta näytetään. Toinen vaihtoehto on ostaa mainosaikaa kohderyhmäkohtaisesti, jolloin televisio‐ohjelmat valitaan ohjelmien katsojakunnan perusteella.
Yrityksille on tärkeää varmistaa mainostettavan tuotteen tai brändin yhteensopivuus ohjelmaympäristöön. Yritykset tekevät itse päätöksensä mainonnan sijoittelusta televisiokanavan kanssa. Ne voivat vain jättää mainostamatta tuotteitaan…
Jos filmit on poltettu levylle niitä tuskin voi noin vain siirtää muistitikulle? Tätä kysyisin firmasta joka teki tuon siirron levylle tai jos teitte sen itse, tiedostot voisivat löytyä siitä koneesta / ohjelmasta, jolla teitte siirron / konvertoinnin.
Kaikki kirjastot ovat suljettuina toistaiseksi. Mistään kirjastoista ei voi noutaa varauksia. Hyllyssä olevasta aineistosta ei voi myöskään tehdä varauksia. Aineistosta, josta on varausjono tai joka on vasta tulossa lainattavaksi, voi tehdä varauksen.
Jos sinulla on varaus, jonka noutoaika on 17.3. jälkeen, varaus odottaa noutokirjastossa vielä silloin, kun kirjastot taas avataan.
Mikäli sinulla on mielessäsi teos, jonka haluat varata myöhemmin, voit tallentaa kirjan tiedot omissa tiedoissasi muistilistalle. Täältä löydät ohjeet:
https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#muistilistani
Tässä muutama klassikkoteos eri aikakausilta:
Richard Adams: Ruohometsän kansa
Elsa Beskowin kuvakirjat
Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani
Lewis Carroll: Liisan seikkailut Ihmemaassa
Roald Dahl, Matilda
Grimmin sadut
Hanhiemon satuaarre
Heinrich Hoffmann: Jörö-Jukka
Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli
L.M. Montgomeryn Anna- ja Runotyttö-sarjat
Odysseia lapsille (Arto Kivimäki)
Robert Louis Stevenson: Aarresaari
Tuhannen ja yhden yön tarinat
Jules Verne: Matka maan keskipisteeseen / Sukelluslaivalla maailman ympäri
Kirjastot noudattavat koronavirusepidemian aikana kaikessa toiminnassaan kukin oman kaupunkinsa linjauksia ja käytännön ohjeita. Monessa kirjastossa kierrätyshylly on otettu tilapäisesti pois käytöstä, koska lähikontekteja ja oleskelua kirjastotilassa tulee välttää. Vain lainaus-, palautus- ja varausten nouto on sallittua.
Kesäkuun alusta palvelut avautuvat laajemmin, joten uskon, että voit viedä aineistoa lähikirjaston kierrätyshyllyyn 1.6. jälkeen.
Ainakin oheisen linkin takana näyttäisi olevan karttaversio, johon on syvyystiedot merkitty:
https://webapp.navionics.com/?lang=en#boating@11&key=eoi%60KsfelD
Myös Karttaselain-palvelussa on syvyyskarttoja (maksullisella puolella, mutta sinne saa ilmaisen kuukauden kokeilujakson):
https://www.karttaselain.fi/syvyyskartat
https://blog.karttaselain.fi/uutiset/karttaselaimen-web-versio-on-julkaistu/
”Verkkoselaimissa hyödynnettävissäsi ovat myös Karttaselaimen monipuoliset syvyyskartat sekä ilmakuvat. Traficomin toimittamien meri- ja järvialueiden syvyystietojen avulla saat erinomaista tietoa kalastuksen sekä veneilyn tueksi.”
Lisätietoja voi halutessaan kysyä myös Pohjois-Savon ELYltä:
https://www.jarviwiki.fi…
Rudolf Åkerblomin Kuvia Suomen lasten elämästä -kirjasta löytyy runo nimellä Veikkoa tuudittaissa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985864?term=Visertelen%…
Ilmari Hannikaisen Kuvia lasten elämästä, op32, sisältää samannimisen kappaleen, https://finna.fi/Record/fikka.5351817 (ja https://finna.fi/Record/fikka.5351763). Se löytyy Kansalliskirjastosta vain erikoislukusalilainaan tilattavaksi sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastosta, https://finna.fi/Record/janet.66399 sekä Musiikkitalon suljetussa varastossa.
Fono.fi:stä löytyy tietoa vanhasta äänikasetista, josta kappale löytyy, mutta kasettia on vaikea löytää, http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=veikkoa+tuudittaissa&c…. Frank-…
Ken Keseyn romaanin "Yksi lensi yli käenpesän" intiaanipäällikkö on puhumaton, kuulematon, elää omassa maailmassaan.
Mirjami Hietalan nuortenkirjassa "Tapahtui keltaisessa talossa", joka kuvaa psykiatrista lasten- ja nuortenosastoa, on mutistinen pikkutyttöä,
jonka paranemisprosessi on yksi kirjan sivujuonteita.
