Ensimmäisen kerran sarvivalasta päästiin tutkimaan vuonna 1648.
Carl von Linné kuvasi sarvivalaan Systema Naturaen 10. painoksessa vuonna 1758 ja 1800-luvulla valas esiintyi jo kaunokirjallisuuden aiheena.
Inuiiteille sarvivalas on ollut tuttu jo kauan ennen länsimaalaisia.
Kyllä puhekielessä voi sanoa noin. Sen ymmärtää kyllä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pulla
Virallisemmassa tekstissä käyttäisin: Leivotaan leipää ja pullaa.
Leipiäkin voi olla leivontakerralla monia, samoin kuin pullia. Pullaa kuvaa paremmin asiaa, jota leivotaan.
Kirjastossa on monenlaisia työtehtäviä, riippuen toki kirjaston koosta. Isommissa kirjastoissa voi asiakaspalvelussa suuntautua esim. lapsiin tai nuoriin tai vanhuksiin. Hankintaa ja luettelointia tekevät seuraavat uutta kirjallisuutta ja päättävät mitä kirjastoon tilataan ja sen jälkeen saattavat aineiston lainauskuntoon. Kokoelman huoltoon, eli esimerkiksi vanhentuneiden teosten poistamiseen osallistuu ainakin meillä lähes koko henkilökunta jollain tavalla. Ohjaaminen ja opastaminen on myös osa asiakaspalvelutyötä. Kirjastossa käy lapsiryhmiä tutustumassa kirjaston toimintaan, kaikenikäisiä opastetaan käyttämään esimerkiksi e-aineistoja, vanhemmille voidaan antaa digitukea. Myös aikuisryhmiä käy tutustumassa kirjastoon. Tapahtumatuotanto…
Vaski-kirjastoilla on käytössä viisi erilaista Naxos-palvelua: musiikkipalvelut Naxos Music Library, Naxos Music Library Jazz, Naxos Music Library World sekä videopalvelu Naxos Video Library, ja lisäksi äänikirjapalvelu Naxos Spoken Word Library. Jokainen kirjasto/kirjastokimppa valitsee itse, mitkä Naxos-palvelut hankitaan e-kokoelmaan.
Ekirjastosta pystyt tutkailemaan mitä e-palveluja on missäkin kirjastossa käytössä. Jätä tällöin valitsematta kirjastokimppa (valitse "Kaikki kirjastot": https://ekirjasto.kirjastot.fi/?kirjasto=kaikki). Palvelut löytyvät otsikoiden alta, tässä tapauksessa otsikon "Musiikki" alta.
Helmet sivuilta löytyy kyllä myös englanninkielen verkkokursseja (tietenkin myös CD ja DVD muotoisia kielikursseja, sekä oppikirjoja)
Esimerkiksi Promentor ja Lango.fi kursseja. https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Verkkokurssit
Myös netistä löytyy ilmaisia kielikursseja, vaikkapa https://www.50languages.com/phrasebook/fi/en/ tai https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/englanti
Voi myös kokeilla saman kirjan lukemista suomeksi ja englanniksi.
Kyseessä saattaisi olla Douglas Orgillin ja John Gribbinin Kuudes talvi (Otava, 1981), "karmaisevan vaikuttava 'huomispäivän trilleri'" uudesta jääkaudesta.
Kirjastomme e-lehtipalvelussa e-Press löytyvät Maaseudun tulevaisuus -lehdet kahden vuoden ajalta ja koska kysytty artikkeli ilmestyi aikaisemmin, emme voi nyt asiassa välittömästi auttaa.
Tämä lehden numero ja sen myötä artikkeli löytynee kaukopalvelun kautta. Voitte tehdä itse kaukopalvelupyynnön täällä https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopal…
Tai voitte ottaa yhteyttä kaukopalveluun, yhteystiedot täällä https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopal…
”Ylioppilaslakissa kielipoliittinen kiista näkyi lyyran mallissa: 1800-luvun lopulla oman kokoistaan lyyraa kantoivat ruotsinkieliset, maltilliset suomenkieliset, radikaalit ja raivosuomalaiset. Nykyisin lyyra ei enää kanna samanlaista poliittista latausta. Ruotsinkielisten lakkien lyyra on kuitenkin vakiintunut 22 millimetrin kokoiseksi ja suomenkielisten lakkilyyrat 14 tai 16 millimetrin kokoisiksi.”
https://www.fredrikson.fi/blogi/post/ylioppilaslakin-huima-historia
https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/ilmiot/ylioppilaslakki/
Valitettavasti kysymäsi runon alkuperä ei etsimisestä huolimatta selvinnyt. Runoa haettiin Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä "Linkki maailman runouteen" -tietokannasta, kahdesta eri virsitietokannasta (virret.net sekä virsikirja.fi) sekä mm. Finna-palvelusta.
Mikäli joku tämän kysymyksen ja vastauksen lukijoista tunnistaa kysymyksen, voi vastaukseen mielellään jättää kommentin.
Pekka Holma on julkaissut neljä sotaromaania. Laviasta on kotoisin myös Hilkka Harolin, joka on kirjoittanut nuortenromaaneja. Niiden aihepiiri ei ilmeisesti liity Laviaan. Laviassa asuvalta kirjailija-psykoterapeutti Seppo Laaksolta on ilmestynyt dokumenttiromaani Vaivainen matkamies. Hän on kirjoittanut myös tietokirjoja. Laviassa syntynyt Olavi Niinikoski on julkaissut näytelmän Ulosmittaus.Yksi runoilijakin löytyy; Väinö Heinola, kokoelman nimi on Vanha myllysilta. Lavia-seuran joulu- ja vuosijulkaisu Lawiaa vuodesta 1979 alkaen sisältää kotiseutukuvauksia.
Lontoon - ja maailman - ensimmäinen maanalainen rautatielinja avattiin 10.1.1863 välillä Bishop's Road (nykyään Paddington) - Farringdon Street (nykyään pelkkä Farringdon). Molemmat asemat ovat edelleen olemassa ja käytössä.
https://tfl.gov.uk/corporate/about-tfl/culture-and-heritage/londons-transport-a-history/london-underground/a-brief-history-of-the-underground
Ikävä kyllä kirjaa ei ole enää saatavana, joten emme voi sitä hankkia Helmet-kirjastoon. Jos joku haluaa lahjoittaa oman hyväkuntoisen kappaleensa, kysy lähikirjastostasi miten toimia!
Voit saada kirjan maksullisena kaukolainana toisesta kirjastosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kysyin asiaa Ge Fein suomalaiselta kustantajalta Aulalta ja sain vastauksen kirjojen suomentajalta Rauno Sainiolta:
Monista muista kiinalaiskirjailijoista poiketen Ge Fei käyttää taiteilijanimeä, joka ei suoranaisesti tarkoita mitään.
Kirjailija päätti 80-luvulla keksiä itselleen taiteilijanimen, koska hänen oma nimensä Liu Yong oli liian yleinen ja tavanomainen. Pelkästään yhdessä shanghailaisen yliopiston asuntolassa oli hänen lisäkseen kaksi muutakin samannimistä miestä. Oli sanomattakin selvää, että koko Kiinassa Liu Yongeja täytyi olla tolkuton määrä.
Kirjoitusmerkit taiteilijanimeä varten löytyivät sanakirjasta: hän avasi kirjan kahdelta satunnaiselta aukeamalta ja etsi näiltä sivuilta mieleisensä. Merkit 格 (gé) ja 非…
Laajaan kysymyspakettiisi löytyy runsaasti kirjallista materiaalia
Helsingin kaupunginkirjaston eri tietokannoista esim. omasta aineisto-
tietokannastamme PLUSSASTA (www.lib.hel.fi/plussa/), lehtitietokanta
ALEKSISTA, internet-pohjaisista tietokannoista ja Helsingin yliopiston
ylläpitämistä LINNEA-tietokannoista. Asiasanahaku tuottaa parhaan tuloksen
- keskeisimmät asiasanat löytyvät kysymyksestäsi.
Hyvää aiheeseen liittyvää kirjallisuutta löytyy esim. monikulttuurisuus-
ja suvaitsevaisuus aiheisesta kirjalistasta Nuorisotiedon kirjastosta
(www.alli.fi/kirjasto/).
Nykysuomen sanakirja (WSOY 1992) määrittelee avainsanan näin: sana, jonka avulla jk ongelma, salakirjoitus tms. on ratkaistavissa. Kuvainnollisessa merkityksessä esim. Työ on tämän hetken avainsana.
Suomen kielen perussanakirja (Valtion painatuskeskus 1990) lisää näihin vielä: erik.: sana, jonka avulla etsitään tietoa julkaisuista, tietopankeista tms.
Tieto Alli Tryggin (tai Trygg-Heleniuksen) teoksesta "Ett kalas" (suomeksi "Anttilan Akustan uudet herkut") on Lars Zilliacuksen tutkimuksesta "Hur Finlands folk skulle läras plocka svamp under 1800-talet", joka ilmestyi sarjassa Åbo Akademins bibliotek. Stencilserie 47 (Turku 1993). Zilliacuksen kirjaa voi lainata Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan kirjastosta tai opiskelijakirjastosta (tällöin on hankittava Helsingin yliopiston kirjaston kirjastokortti). Teosta voi myös pyytää kaukolainaksi oman paikkakunnan kirjaston kautta. Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa kaukolaina maksaa 6 euroa.
Alli Tryggin kirjanen saattaa olla hänen arkistossaan, joka on Helsingin yliopiston kirjastossa (Yksityisarkistot, Signum: Coll. 440,…
Voi, mutta kortilla on olrava vastuuhenkilö:
"Päiväkoti, koulu, muu laitos tai yhteisö saa kirjastokortin vuodeksi kerrallaan täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa aineistosta, joka on lainattu laitoksen tai yhteisön kirjastokortilla."
Käyttösäännöt:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Sakari Virkkusen teoksesta Ryti: myrskyajan presidentti löysin seuraavan maininnan saksalaisesta diplomaatista Karl Schnurresta:
"Schnurre, jolla oli ennestään hyvät suhteet sekä Rytiin että Wittingiin, oli sekä taitava neuvottelija että hyvä juttumies. Rytin lounaalla, johon myös Kivimäki osallistui, Schnurre kertoi olleensa neuvotteluissa myös Afganistanin hallituksen kanssa. Neuvottelujen päätyttyä hänelle ojennettiin kunniamerkki. Siinä oleva arabiankielinen teksti valkeni Schnurrelle vasta Berliinissä, kun hän näytti sitä ystävälleen itämaisten kielten professorille. Kunniamerkissä luki: 'Kuolema kristityille koirille'. s. 95.
Venäjällä palvelleita suomalaistaustaisia upseereita on käsitellyt Mirko Harjula teoksessaan "…
Tässä muutamia eri aikoina kirjoitettuja eri puolille maailmaa sijoittuva romaaneja, jotka saattaisivat osua luonnehdintaasi. Romaanit ovat klassikkoja tai perinteiseen kertovaan tyyliin kirjoitettuja uudempia teoksia, tulevia klassikkoja kenties?
Lisää samantyylisiä teoksia löydät Vaski -kirjastojen aineistotietokannasta https://vaski.finna.fi/ esim. asiasanoilla yhteiskunnalliset romaanit ja rotusyrjintä.
Kuin surmaisi satakielen / Harper Lee ; suomentanut Maija Westerlund.
Gummerus, 1961
Pimeyden sydän / Joseph Conrad ; Suom. Kristiina Kivivuori.
Hki, 1968.
Valkoinen, kuiva kausi / André Brink ; suomentanut Seppo Loponen.
WSOY, 1981.
Keskiyö hyvän ja pahan puutarhassa / John Berendt ; suomentanut…
Kappale löytyy CD-levyiltä Papit urkuparvella sekä Matti Tuloiselan Poijat ne kulkee. Nämä levyt löytyvät useista Suomen kirjastoista. Mikäli ne eivät kuulu oman kirjastoverkkosi kokoelmiin, ne voi tilata kaukolainaan muualta Suomesta.
