Suomella on Venäjän kanssa rajaa noin 1 300 kilometriä, joten asiantuntijoiden mielestä muutaman sadan kilometrin aitaaminen ei aidosti estä liikkuvuutta eikä aita estä rajan ylitystä. Raja-aidan rakentamisella on ennen kaikkea symbolinen merkitys. Sillä tahdotaan luoda myös psykologista turvallisuuden tunnetta.
Rajavartiolaitos esitti jo syyskuussa, että osa itärajasta aidattaisiin laittoman maahantulon estämiseksi. Sen näkemyksen mukaan aita on välttämätön erityisesti poikkeustilanteissa, jossa rajalla tapahtuisi ohjattua siirtolaisilla painostamista tai jos maahantulo olisi laajaa. Virallisia arvioita mahdollisten laittomien rajanylittäjien lukumäärästä ei vastaani tullut.
https://yle.fi/uutiset/74-20001820
https://raja.fi/-/tietoa-…
Asiaa on tiedusteltu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa.
"Agatha Christie on kirjoittanut 72 romaania (tai joidenkin määritelmien mukaan 73 tai 74 romaania), joista 6 on julkaistu salanimellä Mary Westmacott. Lisäksi Christieltä on julkaistu ainakin 21 novellikokoelmaa, kolme runokirjaa ja kaksi omaelämäkerrallista teosta."
Teosluettelo löytyy täältä.
Kirja kannattaa palauttaa. Kun se on palautettu, kirjastokortilla voi taas lainata. Jos kirja on kadonnut, se täytyy korvata. Kannattaa käydä omassa lähikirjastossa keskustelemassa asiasta. Kirjan voi korvata joko ostamalla samanlaisen kirjan tilalle tai maksamalla kirjan korvaushinta. Jos haluat maksaa kirjan, kirjastossa laitetaan kirja korvattavaksi. Silloin kirjan hinta näkyy kirjastokortin maksuissa.
Kirjastokortilla olevat maksut voi maksaa verkossa. Verkkomaksamiseen kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Maksut voi maksaa maksukortin tiedoilla tai verkkopankin kautta.
Mick Greenin ja Alan Lancasterin kappaleen "You don't own me" on suomeksi levyttänyt Raggars nimellä "Ei oo soulii". Sanoittajaksi on merkitty John Forgetit, joka Fennon mukaan on Sakari Johannes Korhonen.
John Madaran ja Dave Whiten kappaleesta "You don't own me" en löytänyt suomenkielistä versiota.
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi
Singerin C-sarjan ompelukoneiden yksityiskohtaisia tuotantotietoja ei ole säilynyt. Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero alkaa C-kirjaimella, on valmistettu yhtiön Wittenbergin tehtailla Saksassa. Tehdas aloitti toimintansa 1903, ensimmäiset ompelukoneet valmistuivat 1904. Koneita tehtiin vuoteen 1940 saakka, jolloin valtaosa tehtaan tuotantokapasiteetista otettiin sotatarviketeollisuuden käyttöön. C-sarja oli tuotannossa vuodesta 1908 lähtien. Koneet numeroitiin juoksevasti; C-sarjassa päästiin seitsennumeroisiin lukuihin. Tarkemmat tuotantotiedot ovat kadonneet sodan melskeisiin. Tehtaan laitteisto kuljetettiin Neuvostoliittoon vuonna 1946.
Wittenbergin tehtaan historiaa https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/german-factory…
Kirjastojen valikoimista löytyi kaksi nuottikokoelmaa, johon kyseinen laulu kuuluu:
Tytöt ei soita kitaraa / Urban Dahlberg, NotPoolen, Ari Leskelä . Otava, 2016 (laulumelodia, sanat, sointumerkit)
Naisten vuoro / Chisu, Erin, Laura Närhi ... . F-kustannus, 2018 (sanat, melodia, sointumerkit, kitaran sointiotteet ja kosketinsoittimien sointutaulukko)
Aivan tarkkoja ja luotettavia tietoja asiasta ei pysty löytämään. Wikipedia listaa aseita, joita Venäjän arvellaan käyttäneen. Le Monden mukaan molemmat maat käyttävät valtavat määrät drooneja, jopa 10 000 kuukaudessa. Center for Strategic and International Studies on koostanut diagrammeja eri ohjustyypeistä, joita Venäjä on käyttänyt - tietojen mukaan Venäjä olisi ampunut useita satoja ohjuksia kuukaudessa.
Tuula Salakarin kirjassa Keräilijän aarteet: Kupittaan savi löytyy kuvia Kupittaan saven tuotannosta, samoin teoksessa Taidekeramiikka Suomessa. Linnea Lehtosesta on viimeksi mainitussa pari mainintaa ja kuvia hänen taiteestaan. Tietoa hänestä ei juuri löydy, ei edes elinvuosia. Internetissäkin on vain kuvia hänen töistään.
Saukkolan kirjastossa on teos Kuvasto keramiikkavalmisteista 1941, mutta en juuri nyt pääse siihen käsiksi. Epäilen kuitenkin, että jos hänet siinä mainitaan, kysymys on siinäkin on vain hänen töistään.
Kaari Utrion vuonna 1979 ilmestynyt Rautalilja-romaani ei kuulu mihinkään sarjaan. Sille ei siis ole jatko-osia.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_52096
Ahvenanmaan suomenkielisten murretta ei ole tutkittu. Varmaan se voi vaihdella puhujien edellisen kotipaikan mukaan. Suurin osa suomenkielisistä lienee muuttanut Ahvenanmaalle muualta suomesta.Visit åland sivustolla kerrotaan:"Monet ahvenanmaalaiset puhuvat tai ymmärtävät jonkin verran suomea, mutta eivät suinkaan kaikki. Sen sijaan englantia osaa lähes jokainen. Noin 90 % ahvenanmaalaisista puhuu äidinkielenään ruotsia, suomenkielisten osuus on vajaa 5 % ja muun kielisiä on yhteensä noin 5 %." Linkki sivustolle.Myöskään kotimaisten kielten keskuksen sivustoilta ei löydy mainintaa suomalaismurteista Ahvenanmaalla. Linkki sivulle.
Kyseessä on todennäköisesti tyhjennysreikä, joita käytetään esimerkiksi monissa pienissä soutuveneissä. Reiän tarkoituksena on helpottaa veneen tyhjentämistä vedestä maihinpääsyn tai sateen jälkeen, näin venettä ei tarvitse peittää pressulla tai kääntää ylösalaisin kuivumista varten. Reikään isketään kiinni pohjatulppa ennen vesille lähtöä, jotta vesi ei vuoda sisään veneeseen. Joka vuosi ei suinkaan tehdä uutta reikää, vaan käytetään sitä samaa. Lähteet:https://eralehti.fi/tarinaa-tapeista-ja-tulpista-ja-vahan-muustakin/https://www.discoverboating.com/resources/boat-drain-plug
TET-harjoitteluun otamme alaikäisiä. Joskus myös vanhempien työpaikalle.Voit kuitenkin tulla tekemään palkatonta vapaaehtoistyötä, jos haluat. https://helmet.finna.fi/Content/vapaaehtoiseksi-kirjastoon#espoo
Seepra ei vaikuta kuuluvan kaikkein runoilluimpien eläinten joukkoon, mutta jokunen runo siitäkin on väsäilty. Tässä muutama:Inkeri Karvonen, Seepran lapsi (kokoelmassa Samettikuu; myös antologiassa Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta) Jukka Laukkanen, Seepra (kokoelmassa Ajan Hukkaa, sanoi susikuski) Jukka Laukkanen, Änkyrä seepra (kokoelmassa Ajan Hukkaa, sanoi susikuski) Leena Laulajainen, Seepra tahtoi vaihtaa paidan (kokoelmassa Lumileopardi tanssii; myös antologioissa Suomen lasten runotar [1994] ja Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja)
Yritin etsiä Uuden maailman arkistoa, josta näkyisivät artikkelit, jotka kussakin lehdessä on julkaistu, mutta tuloksetta.
Uusi maailma on ilmestynyt vuosien 1963-1979 välillä, kunnes se taloudellisten vaikeuksien vuoksi lakkautettiin. Sitä julkaisi Uuden Suomen lehtitalo. Lehden historiasta on lyhyt kuvaus pro gradu -tutkielmassa Lehtemme on puolueeton, eikä harrasta politiikkaa’ : Suomalaisten puolueiden ja niiden poliitikkojen käsittely Uusi Maailma – lehdessä 1963 – 1979, https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/56074. En löytänyt mitään mainintaa, mihin lehtien sisällöt tai arkistot olisi siirretty. Teoksessa Suomen lehdistön historia, toim. Päiviö Tommila, osa 8, Aikakauslehtien liitto 1991, on luku Uudesta maailmasta…
Kyseessä on Tommy Tabermannin runo Kynttilänpätkä pullossa kokoelmasta Duende (1996). Runo alkaa lauseella "Tähtikirkas öinen laulu halkaisee maailman musertavan pimeyden".
https://finna.fi/Record/satakirjastot.83003#componentparts
https://outi.finna.fi/Record/outi.327376
Emme valitettavasti tunnistaneet satua tai tv-ohjelmaa. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukija sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä on Immi Hellénin kirjoittama runo, joka on otsikoitu Iida Hannikaiselle. Runo on päivätty 12.10.1920.
Voit lukea runon kokonaisuudessaan Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista. Runo löytyy julkaisuista Naisten ääni no 30 - 31 /1920 (23.10.1920) ja Valo: kanskouluväen joulukirja 3/1920 (1.12.1920).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1371248?term=kasvoi…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/907756?term=Siell%C…
Laulu löytyy kokonaisuudessaan Youtubesta
https://www.youtube.com/watch?v=MaEfxUkz_YM
nimellä Komppanian kokki, esittäjinä Matti Jurva ja Heinz Munsoniuksen Kristalliorkesteri.
Lahden kaupunginkirjaston Runotietokanta ei ainakaan löydä Munkille muuta käännettyä runoa kuin "Ei sovintoa", joka löytyy teoksesta Kutsut minua nimeltä (Kirjapaja, 1981). Runotietokantaan kootaan tietoja myös useiden lehtien käännöksistä, mutta täydellinen sekään ei tietysti ole. Koska kyseinen runo on tanskaksi tunnettu myös lauluna, tarkistin myös musiikkitietokannat Violan ja Fonon, mutta näistäkään ei löytynyt tietoja kuin alkukielisistä esityksistä.
