Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanaa "veistellä" käytetään kielikuvana merkityksessä leukailla, naljailla, pilailla, vitsailla, lohkoa. Mainintaa murteellisuudesta ei ole, joten se ilmeisesti on käytössä eri puolilla Suomea.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
J. W. Goethen runon Der Schatzgräber (1815) on suomentanut Otto Manninen. Suomennos Aarteenkaivaja sisältyy teokseen Johann Wolfgang von Goethe: Runoja (1928).
Muita suomennoksia runosta ei löydy.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebHome
https://finna.fi/
"Mie tahon miun mössykkäin!" julistaa Eemeli kirjan alkusivuilla. Vähän myöhemmin äiti toruu Eemeliä keiton hörppimisestä. "Eihän se muuten keitolta maistu, sanoi Eemeli. Tai oikeastaan hän sanoi näin: — Silleen se vasta makosalt maistuu. Mutta mitäpä murteesta, ei välitetä siitä nyt."
Vain tarinan alussa kääntäjä Aila Meriluoto siis vihjaa parilla lauseella, että Kissankulmalla puhutaan paikallisella murteella. Muuten käännös noudattaa jatkossa muutamaa murteellista ilmaisua lukuun ottamatta yleiskieltä.
Professori Aila Mielikäinen on artikkelissaan Murteiden käyttö ja asema suomenkielisessä kirjallisuudessa todennut Eemelin olevan kirjan alusta päätellen suomennoksessa karjalaispoika. Mie ja sie -pronominit katsotaan yleensä…
Ylen arkistomyynnistä voi tilata Ylen tuottamasta ja omistamasta aineistosta tallenteita yksityis- ja ammattikäyttöön.
Lisää tilauksista ja esimerkiksi tallenteiden hinnoista voit lukea alla olevista linkeistä.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/19/arkistomyynti-arkistoaineistoa-ammattikayttoon
https://www.lyyti.fi/reg/yle_arkistoaineistoa_yksityiskayttoon
Kyseessä voisi olla Sandy Doylen teos Ihmisrauniot :naiset, joita rakastamme vihata, haukkua ja pelätä...ja miksi (Oy Scanria Ab, 2017). Doyle tutkii kirjassaan erityisesti amerikkalaismedian tapaa riepotella naispuolisten julkisuuden hahmojen elämää ja ongelmia. Doylen esimerkit yltävät Charlotte Brontën ja Sylvia Plathin kautta Britney Spearsin kaltaisiin viime aikojen tähtiin.
https://www.adlibris.com/fi/kirja/ihmisrauniot-9789525182507
Kyseessä on varmaankin Isien työt -niminen viisiosainen sarja. Sarja on koottu Kansatieteellinen Filmi Oy:n lyhytelokuvista vuosilta 1936-41. Sarjan on julkaissut Suomen kulttuurirahasto vuosina 2008 -2011.
Löydät sarjan helposti Helmet-hausta kirjoittamalla hakulaatikkoon "isien työt". Kunkin osan kohdalla on kuvailu sen sisällöstä.
DVD:t löytyvät useiden Helmet-kirjastojen kokoelmista, joista voit lainata niitä sitten, kun kirjastot taas aukeavat.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Joitakin osia sarjasta löytyy netistä ja täältä:
http://www.kansatieteellisetfilmit.fi/videot2.htm
Eräpäiviä on automaattisesti jatkettu sulkuajan yli siten, että lainat alkavat erääntyä vasta kesäkuussa. Lisätietoa kirjojen palauttamisesta Helmet-kirjastojen osalta löydät osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Palautuksia_aletaan_vastaanottaa_Helmetk(210346).
Skruuvin säännöt löytyvät esim. KorttiPelit.net-sivustolta ja tietoa pelin pelaamisen perinteistä esim. Elävä perintö -sivulta. Ainakaan näiltä sivuilta ei mainitsemaasi sääntöä löytynyt.
http://www.korttipelit.net/skruuvi1
https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Skruuvin_pelaaminen
Kinsellan Himoshoppaaja-kirjoja on julkaissut suomeksi WSOY. Heidän ensi syksyn kirjakatalogissaan Christmas Shopaholicia ei näytä olevan, joten luultavasti kirja ilmestyy suomeksi ensi vuonna.
Kannattaa tiedustella suoraan kustantamosta: https://www.wsoy.fi/yhteystiedot
Amazonin kuvassa https://www.amazon.com/Arthropleura-millipede-Carboniferous-Nobumichi-TamuraStocktrek/dp/B07C8223MM on kyse sademetsien ja esihistorian ötökästä arthropleura, https://en.wikipedia.org/wiki/Arthropleura tuolla lajilla hakien löytyy paljon sivustoja.
Siirat ovat tuon kaltaisia, mutta jaokkeita on vähemmän https://fi.wikipedia.org/wiki/Siirat. Luomuksen sivuilla on tietoa siiroista, http://luomus.fi/fi/maaperaelaimet#Muita%20ryhmi. Tuolla samalla sivulla on kuva korvakärsäkkäästä. Voisiko olla kyse siitä? Ötökkägalleriassa on lisää kuvia kärsäkkäistä, samoin Ötökkätieto-sivulla, http://www.otokkatieto.fi/etusivu.
Luomuksen tuottama lajien tunnistusopas voisi olla avuksi, https…
Ota mukaasi kuvallinen henkilöllisyystodistus ja tule kirjaston infotiskille, niin sinulle tehdään uusi kortti. Vanha tilisi sekä lainat siirtyvät samalla tälle uudelle kortille.
Kun uusi kortti on tehty, vanha kortti poistuu samalla käytöstä, joten se ei vaihdon jälkeen enää toimi.
Helmet-kirjastoista ei voi lainata nauhalaskimia, kuten ei myöskään mitään muita laskimia.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lainattavat_esineet
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi, voit maksaa myöhästymismaksut verkossa. Helmet-palveusivustolta löydät linkin Verkkomaksaminen, josta voit kirjautua maksamaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
Lisätietoa maksamisesta voit lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkom…
Kyseessä oleva kirja on Ritva Toivolan kirjoittama ja Ulla Vaajakallion kuvittama Konstan mehutaika. Teoksen on kustantanut Lasten oma kirjakerho vuonna 1993. Kirjaa on edelleen saatavissa kirjastoista eri puolilta Suomea.
Valitettavasti kirjastoilla ei ole yhteistä aineiston hankintaan eikä siis myöskään kanavaa, jossa aineistoa jaellaan kaikkiin kirjastoihin. Kirjastoille voi tarjota aineistoa muutamalla eri tavalla. Kirjastohakemistosta löytyvät kirjastojen yhteystiedot, https://hakemisto.kirjastot.fi/. Sieltä voi poimia esimerkiksi isoimpien kirjastojen tiedot ja tiedustella, ovatko he kiinnostuineita vastaanottamaan levyn. Tuohan on hyvin kiiinnostava sisältö, joten se voisi kiinnostaa sellaisiakin kirjastoja, joilla ei musiikkiaineistoa enää ole. Toinen vaihtoehto on tarjota levyä kirjastoille, joilla on musiikkipalveluja. Lista kirjastoista löytyy musiikkikirjastot-sivulta, https://www.musiikkikirjastot.fi/musiikkipalvelut/ oikeasta reunasta.…
Lomonosovin posliinitehtaasta on kirjoitettu englanninkielinen historiikki: Galina Agarkova, 250 years of lomonosov porcelain manufacture St. Petersburg : 1744-1994 (1994). Kirjan saa lainaan mm. Vaara-kirjastoista:
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.201024
Vuonna 2011 museokeskus Vapriikissa Tampereelle oli esillä Lomonosovin posliinia, ja Vapriikin sivuilta löytyy tietoa aiheesta:
http://vapriikki.fi/ei-kategoriaa/minullako-lomonosovin-posliinia/
Keräämiäsi viinipulloja on lukuisia värejä, mutta mitään listausta emme valitettavasti onnistuneet löytämään.
Useilla juomavalmistajilla on matalahiilihappoisia vesiä, joista osa on myös maustettu. Esimerkiksi Hartwallin Novelle ja Olvin Kevyt Olo -tuotesarjoissa on useita vaihtoehtoja hapotetuista ja maustetuista vesistä.
https://www.hartwall.fi/juomat/vedet/novelle/
https://www.olvi.fi/tuotteet/vedet/kevytolo
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyy Dick Olverin HTML & XHTML -kirjaa, jonka alkuperäinen nimi on Sam's teach yourself HTML and XHTML in 24 hours. Jos HelMetissä kirjoittaa Teoksen nimi -hakukenttään Sam's teach yourself HTML..., kirja ei valitettavasti näy hakutuloksissa. Sanahaulla se sen sijaan löytyy. Otan selvää, voiko asiaan tehdä korjauksen. Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa täältä http://www.helmet.fi/search*fin/ .
Tekijä Oliver, Dick
Teos HTML & XHTML / Dick Oliver ; [käännös: Jussi Arola]
Julktiedot [Helsinki] : Edita, IT Press, 2002
ISBN 951-826-608-5 (nid.)
Alkuteos Sam's teach yourself HTML and XHTML in 24 hours
Kirjastostamme löytyy useita kirjoja, joissa on tietoa hirssi-viljasta ja sen käytöstä.
Tutustu esim.
1. Schöneck, Annelies : Vilja, 1997
2. Rousi, Arne . Auringonkukasta viiniköynnökseen, 1997
3. Otavan suuri keittokirja, 1993
Lisäksi voit kääntyä tietopalvelumme puoleen, josta saat lisätietoa.
William Wordsworthin runo “Upon Westminster Bridge" on julkaistu valikoimassa Runoja (WSOY 1949).
Runon nimi on suomeksi “Sepitetty Westministerin sillalla” ja alaotsikkona “Syyskuun 3:ntena 1802”. Runoja -teoksen runot on suomentanut Aale Tynni.
Runon ensimmäisen lauseen suomennos kuuluu seuraavasti: ”Ei mitään ihanampaa päällä maan: näyn järkyttävän majesteettisen voi sivuuttaa vain turtasielu.”
