Etu- ja sukunimilaki 19.12.2017/946 18 §Uudissukunimen hyväksymisen harkinnanvaraiset edellytyksetIlman erityistä syytä uudissukunimeksi voidaan hyväksyä vain nimi, joka:1) muodoltaan, sisällöltään ja kirjoitusasultaan vastaa kotimaista sukunimikäytäntöä;2) ei ole vakiintunut tietylle yleisesti tunnetulle ja historiallisesti merkittävälle kotimaiselle tai ulkomaiselle suvulle;3) ei ole ilmeisen etunimityyppinen;4) ei koostu kahdesta tai useammasta erilleen kirjoitetusta nimestä tai nimen osasta.Tämän lakitekstin perusteella päättelen ettei sukunimeään voi Suomessa vaihtaa ulkomaalaistyyppiseksi uudisnimeksi. Mikään ei kumminkaan estä yrittämästä, mutta käsittelymaksua ei palauteta vaikka muutos ei menisi läpi. Etu- ja…
Aseistakieltäytyjänä jatkosodassa teloitettu Arndt (hautakivessä Arnd) Juho Pekurinen (1905-1941) on tosiaan haudattu Malmin hautausmaalle. On aika mahdotonta selvittää (ainakaan ilman arkistokäyntejä), kuka on Helsingin pommituksissa 1939 - 1944 menehtyneiden muistomerkissä ilmeisesti mainittu Arnold Pekurinen. Perin outoa kuitenkin olisi, jos teloitettu aseistakieltäytyjä olisi mainittu vuonna 1989 pystytetyssä Helsingin pommitusten uhrien muistokivessä. Mutta ei se varmaan täysin mahdotonta ole, ja jos syntymä- ja kuolinvuodet ovat samat kuten toinen nimikin, niin yhteensattuma on kieltämättä melkoinen, mutta tämän lähemmäksi totuutta ei ole tässä päästävissä.Helsingin pommituksissa kuoli talvisodassa 177 ja jatkosodassa 230 henkeä.
Laulu on Petter Ohlsin säveltämä ja sanoittama "Maailman lapset". Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Euroopan lapset ottivat sakset". Sitten seuraavat eri maanosat eri säkeistöissä ja viimeinen säkeistö alkaa: "Maailman lapset ottivat sakset".Laulu on julkaistu ainakin Tapiolan koulun 9. musiikkiluokan c-kasetilla "Juhlat hillopurkissa" (1993), mutta myös cd-levyillä, esimerkiksi cd-levyillä "Pikkukulta : suomalaisia lastenlauluja pikkuväelle" (Konserttikeskus, 2010) ja Marina & Marino: "Ihme ja kumma : maailman lapset" (Audiotuotanto, 1988). Laulu sisältyy nuotteihin "Musisoiden. 1-2" (Otava, 1991) ja "Musiikin aika. 3-4" (WSOY, 1988).Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Kysymäsi satu löytyy seuraavasta satukirjasta: Kivinen, Kirsti & Poivaara, Annami: Unilintu, Hyvänyön satuja 3
Jyväskylä:Gummerus, 1976
Kirja löytyy Porvoon kaupunginkirjaston kokoelmista.
Martin Chattertonista ja Paha Piski -kirjoista löytyy tietoa suomeksi kirjasta:
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2
kirjaa voit kysyä lähimmästä kirjastosta.
Hei!
Kyllä tuota uutta painosta (2009) on tulossa kirjastoihin. Sen käsittely kaupunginkirjaston hankinta- ja luettelointiosastolla on vielä kesken. Kun kirja on asiakkaiden lainattavissa ja tilattavissa,sen kappalemäärät, sijoitus- yms. tiedot löytyvät HelMet-tietokannasta.
Yksiselitteistä vastausta kysymykseen ei ole, koska "DVD" ei ole tekijänoikeudellisten määräysten kohde. Ratkaisevaa on toisaalta sisältö (eli mitä suojattuja teoksia DVD tai muu tallenne sisältää), toisaalta se tapa, jolla julkaisija/kustantaja on tämän tallenteen sisältöineen tuonut tarjolle.
Lain mukaan erillinen lupa tallenteen lainaamiseen yleisölle tarvitaan, jos sen sisältönä on "elokuvateos" tai "tietokoneohjelma" (käsitteellä tarkoitetaan ns. ohjelmistotuotetta eli itsenäistä ohjelmaa). Jos sisältö on mitä tahansa muuta, estettä lainaamiselle ei ole. Milloin jokin teos on "elokuvateos", on monessa tapauksessa vaikea määritellä, mutta ainakin ns. näytelmä- ja dokumenttielokuvat sekä niiden osat täyttävät kiistatta lain määritelmän…
Kollega Helsingin kaupunginkirjastosta ehdotti H. G. Wellsin romaania Aikakone (The Time Machine). Hän kuvailee kirjaa seuraavasti: Eletään vuotta 802 701 ja eloi-kansa elelee leppoisaa elämää. Maan alla asustavat morlokit valmistavat eloille tarve-esineet ja (palkkioksi?) syövät heitä.”
Kollega Turun kaupunginkirjastosta ehdotti Roald Dahlin kirjaa Iso kiltti jätti. Hän muistelee
kirjassa olleen ainakin ihmissyönti-teemaa.
Heikki Asunnan tuotannosta en löytänyt, kävin läpi myös Viitaa ja Arvo Turtiaista, mutta ei tärpännyt. Kyselen vielä kirjastoväen listoilla ja Facebook-sivullamme, josko joku tunnistaisi.
Hei. Aikakauslehtiä voi lainata, uusinta numeroa lukuunottamatta, ja tämä lehti näyttäisi olevan juuri nyt lainassa. On myös mahdollista varata lehden tietty numero jostakin toisesta kirjastosta, jossa se on paikalla.
Btj Finland, joka myy mm. kirjastojen aineistoa ja tarvikkeita, lienee paras materiaalien toimittaja. Heidän tuotteitaan voi selata verkossa. Linkit tuoteluetteloon ja yhteystietoihin alla:
https://proshop.btj.fi/tuoteryhma/tuotteet/1884893
http://www.btj.fi/btj-yrityksena/yhteystiedot/
Anjalankoskella ja Ankkapurhalla löydän vain tietokirjoja. Esim. Kyyti-kirjastojen hausta:https://kirjasto.kyyti.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl?idx=kw&q=ankkapurha&sort_by=pubdate_dsc&limit=su-geo:AnjalankoskiOlisikohan kyseessä jokin historiikki. Ne saattavat hyvinkin muistuttaa kaunokirjallisia teoksia.Utrion Paperiprinssi tapahtuu Suurkoskella, joka saattaa olla mukaelma Anjalankosken maisemista.Hietamiehen Hamina-sarja eli Maan väkevän lapset ja Kaikilla elämän kaipuu tapahtuu myös Haminan lähialueilla.Myös Lasse Ojosen teoksessa Maruzzella ja muita muistoja liikutaan kymenlaakson maisemissa.
Teos Rakkauden helminauhaa on tilattu Kouvolan kirjastoon painettuna kirjana. Kirjan saapuminen kirjastoon kirjatoimittajaltamme ja lainauskuntoon käsittely vie oman aikansa. Valitettavasti joutuu siis odottelemaan.
Kirjaan voi tehdä varauksen joko itse Kyyti.fi-sivulla tai lähettämällä sähköpostia, soittamalla tai käymällä paikan päällä missä tahansa Kyyti-kirjastossa. Yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.kyyti.fi/kirjastot.
Äänikirjaa eikä e-kirjaa ei ole kirjastoille saatavilla (myytävänä).
Kari Levolan vuonna 1984 julkaistussa kokoelmassa Syntymämerkit on runo, joka alkaa sanoin "Opettelen taas kirjoitusta". Olisikohan tämä kenties etsitty runo?
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on mm.
Pesonen, L. & Sohn, M-J. (2009). Mantereet ja supermantereet. Julkaisussa Maan ytimestä avaruuteen : ajankohtaista suomalaista geo- ja ympäristötieteellistä tutkimusta/Haapala, I. & Pulkkinen, T. (eds.), s.13-31
Kakkuri, Juhani: Muuttuva maa. WSOY, 2007.
Smith, P. J., Taipale, K., Hakanen, J. & Allen, P. (1992). Tieteen maailma: [6], Maapallon kehitys.
Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut samantyyppiseen kysymykseen aikaisemmin ja vastauksen loppuosassa on Balticaa koskevaa infoa.
http://www.kysy.fi/kysymys/miten-mannerlaattojen-liikkeet-ovat-vaikutta…
Lyhyt ja ytimekäs kuvaus löytyy myös Geologia.fi sivustolta linkistä http://www.geologia.fi/index.php/2018/04/23/maan-…
Mirkka Salon runokirjan nimi on Olen niinkuin Pierrot, mutta tapiirirunoa siinä ei ole. Michel Tournierin kuvakirja on nimeltään Pierrot ja yön salaisuudet, mutta se ei ole runomuotoinen eikä siinäkään ole tapiiria. Valitettavasti muita suomenkielisiä kirjoja, joiden nimessä olisi Pierrot, emme löytämeet.
Rousseaulta peräisin oleva sitaatti esitetään ranskaksi muodossa "retour à l'état de nature" eli paluu luonnontilaan.
Jean-Jacques Rousseau (1712 - 1778) kehitti tätä ajatusta laajimmin v. 1755 julkaistussa esseessään Discours sur l’origine et les fondements de l’inégalité parmi les hommes. Sanatarkka sitaatin muoto on muiden tiivistämä, mutta fraasi "état de nature" esiintyy tekstissä useasti.
Essee löytyy kokonaisuudessaan ranskankielisenä Wikisourcesta.
Ville Keynäsin suomennos Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista (uusin painos 2016) on lainattavissa kirjastosta.
Kirja on juuri saapunut kirjastoon ja löytyy nyt kokoelmista ja varauksen tekeminen on mahdollista. Kirja on tulossa myös Elimäen kirjaston kokoelmiin.
