Porkkalan parenteesia käsitteleviä teoksia löytyy enimmäkseen tietokirjoista, kuten mainitsemasi Jari Leskisen ja Pekka Silvastin teoksesta Suljettu aika: Porkkala Neuvostoliiton sotilaallisena tukikohtana vuosina 1944–1956 (2001).Aiheeseen liittyen löytyy myös muutama romaani:Leino, Olle (suom. Juha Virkkunen ja Inkeri Lamér): Porkkala - Lupaus paluusta (Herren prövar blott). Schildt 1997.Vapaavalta, Pirkko: Tilapäisesti poissaoleva : muistikuvia lapsuuden ja nuoruuden ajoilta. Books on Demand, 2012.Willebrand, Rita von: Niin heidän kävi. 1949.Lipponen, Simo T. A. : Punalippu Porkkalasta : Partioromaani vaaran vuosien ja Porkkalan vuokra-alueen ajoilta. Partiokirjasto 9. 1996. Tässä lisäksi muutama poiminta tietokirjoista:…
Valitettavasti käytettävissämme olevista lähteistä ei löydy tietoa HOK:n tarjoiluista jatkosodan aikana. Kehoitankin olemaan yhteydessä Hotelli- ja ravintolamuseon tietopalveluun, joka vastaa ruoka- ja juomakulttuuria sekä niihin liittyviä palveluita koskeviin tiedusteluihin. Tietopalvelu löytyy seuraavasta osoitteesta: https://hotellijaravintolamuseo.fi/tietopalvelu/
Murmuraatiota esiintyy pääasiassa talviaikaan loka-maaliskuussa, koska osasyynä on kylmyydeltä suojautuminen. Ilmeisesti siksi sitä havaitaan enemmän niillä alueilla joilla kottaraiset talvehtivat. Myös kantojen koko voi vaikuttaa ilmiön näyttävyyteen ja saamaan huomioon eri alueilla. Suomessa kottarainen on pesimälaji, eikä parvikäyttäytymistä esiinny samalla tavalla pesimäaikaan. Yöpymisparvia esiintyy kuitenkin Suomessakin loppukesästä.Lähteitä:Suomen Luonto: suomenluonto.fi/uutiset/kottaraiset-kirsikkapuussa/BBC Science Focus: sciencefocus.com/nature/starling-murmurationsLuontoPortti: luontoportti.com/t/682/kottarainenSuomen Lajitietokeskus: laji.fi/taxon/MX.36808/occurrenceBirdfact: birdfact.com/birds/starling/starling-murmurationThe…
Helsingin kaupungin suomenkieliset peruskoulut ja lukiot aloittavat lukukautensa keskiviikkona 11.8. Ruotsinkielisissä kouluissa lukukausi alkaa maanantaina 16.8. Lisää tietoa Helsingin kaupungin sivuilta:
Koulujen työ- ja loma-ajat | Helsingin kaupunki
Päivämäärää varsinaisen Villin lännen päättymiseksi on vaikea määritellä. 1900-luvun alussa alkoivat revolverisankarien päivät olla ohi. Yhdeksi rajapyykiksi kirjassa Villi länsi arvioidaan viimeinen traditionaaliseksi Villin lännen junaryöstöksi kuvattu Texasin junaryöstö Drydenin ja Sandersonin paikkakuntien välillä, 13.3.1912. Ryöstö epäonnistui ja sen yhteydessä kuoli Ben Kilpatrick, joka oli kuulunut Hurjaan joukkoon, the Wild Bunch. Päivämäärä löytyi Legends of America -sivustolta ja Kongressin kirjastoon taltioidusta kuvasta, Wikipediassa näyttää olevan Kilpatrickin kuolinpäiväksi kirjoitettu 12.3.
May Robin, Villi länsi.
Ben Kilpatrick, https://www.legendsofamerica.com/we-benkilpatrick/
Library of…
Astia-palvelusta löydät digitoituna lähes kaikki sodissa 1939-1945 kaatuneiden kantakortit.
Muut kantakortit ovat tilattavissa Astia-palvelun kautta.
Lisätietoja:
https://arkisto.fi/fi/palvelut/n%C3%A4in-tilaat-kantakortin
Teemaan osuvia lastenkotikuvauksia ei tullut suositeltavaksi asti mieleen, mutta Kirjasampo-palvelusta voi hakea lisää luettavaa esimerkiksi seuraavilla asiasanoilla: ongelmanuoret, alkoholismi, koulukodit, nuorisokodit, kasvatuslaitokset, lastenkodit, sijaiskodit, yksinhuoltajat, vanhempi-lapsisuhde, mielenterveysongelmat, psyykkisesti sairaat, vanhempi-lapsisuhde.
Ainakin oheisissa teoksissa kuvataan alkoholismin, mielenterveysongelmien tai muiden vaikeiden kotiolojen vaikutusta lapseen:
Pirkko Saisio: Betoniyö
Alex Schulman: Unohda minut, Eloonjääneet
Kreetta Onkeli: Ilonen talo
Elina Hirvonen: Että hän muistaisi saman
Sara Stridsberg: Niin raskas on rakkaus
Helmi Kekkonen: Tämän naisen elämä
Taija Tuominen: Tiikerihai,…
Tuo valikko aukeaa HelMetin mobiiliversiossa, jos näppäiset Kirjastot ja palvelut -palkin oikealla puolella olevaa plus-merkkiä. Näppäise sen sijaan Kirjastot ja palvelut -palkin päältä, niin tuo vastauksessa mainittu pudotusvalikko (Näytä kirjastot, joissa on...) aukeaa ja taas näppäisemällä Valitse palvelu -kohtaa voit etsiä tarvitsemasi palvelun vierittämällä listaa alaspäin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Emme ole onnistuneet kirjallisuudesta tai verkkojulkaisuista löytämään rönsyleinikin tarkkaa kompensaatiopistettä. Iltalehdessä julkaistun Heidi Haapalahden artikkelin mukaan useimmille rikkakasveille otollisin hävitysaika on keskikesä, jolloin kasvit ovat käyttäneet juuriinsa kertyneen kasvuvoiman, mutta eivät ole vielä ehtineet kerätä juuristoonsa uutta energiaa ja ravinteita. Koska rönsyleinikki leviää sekä rönsyjensä avulla että siementämällä, siihen voi soveltaa molempien leviämistapojen parhaimpia torjuntakeinoja.
Lähteitä:
https://pihallaauringontahtiin.com/rikkaruohot-pihanomistajan-riesana/
https://www.iltalehti.fi/piha/a/31a8f7c6-13e9-4c3b-b8fd-74cef3acfcc4
https://www.suomela.fi/piha-puutarha/Puutarhanhoito/…
Tällaisesta kylmän sodan aikana Pohjois-Suomeen pudonneesta neuvostoliittolaisesta lentokoneesta ei löytynyt tietoja, mutta voisiko kyseessä ollakin Lappiin pudonnut neuvostoliittolainen ohjus? Sellainen löytyi Inarijärveltä tammikuussa 1985. Ohjus oli pudonnut jo joulukuun lopussa 1984.
Lähde: Yle https://yle.fi/a/74-20004834?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
Peppi Pitkätossu seitsemällä merellä -elokuvan suomenkielisessä tekstityksessä nimet ovat muodossa Veri-Svente ja Puukko-Jokke. Hahmot esitellään noin seitsemän minuuttia elokuvan alkamisesta. Elokuva on suomeksi tekstitettynä katsottavissa Viddla-palvelussa. Sinne kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja pin-koodi, jonka voi käydä pyytämässä kirjaston asiakaspalvelupisteistä.
Nykysuomen sanakirjan mukaan oihkia on '(tuskissaan) valittaa, voihkia, voivottaa", eli aika lailla samoja asioitahan ne oihkiminen ja voihkiminen ovat.
Singerin ompelukoneiden sarjanumeroluettelo löytyy osoitteesta https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
Luettelon mukaan tuo ompelukone on valmistettu 8.1.1930.
Ompelukoneen arvon määrittely onkin sitten vaikeampi kysymys. Sitä kannattaisi tiedustella antiikki- ja huutokauppaliikkeistä. Jos on myymässä tavaraa, niin silloinhan oikea hinta eli arvo on se, joka sekä myyjälle että ostajalle sopii.
Löysin Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitokselle tehdyn venäjänkielisen Pro Gradu -tutkielman. Sen suomenkielisessä tiivistelmässä kerrotaan, että tutkielma käsittelee "vanhojen suomenvenäläiseten sukunimien" muutosanomuksia. Statschkun-sukunimi ja sen suomennos löytyy tämän tutkielman liitteestä.
Arvelisin siis, että sukunimi on mahdollisesti venäläisperäinen, mutta sen tarkoitusta en ole löytänyt. Pro gradu -tutkielman lähdeluettelossa on monia suomenkielisiäkin sukunimiä koskevia teoksia. Niistä on ehkä mahdollista löytää lisätietoa tästä kyseisestä sukunimestä.
Linkki tutkielmaan https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/79835/gradu03045.pdf?seque…
Sukututkimusseuran neuvonta voisi olla hyvä paikka tarkistaa asia. Seuralla on Hiski-tietokanta, jossa voi tutkia kirkonkirjoja, sitä kannattaa tutkia. Siellä pystyy esimerkiksi hakemaan kastettuja, jolloin saa tietoonsa kastetun vanhemmatkin.
"Nyt heinäniityll' on mun vanhempain" alkaa P. J. Hannikaisen sanoitus lauluun "Ikävöivä", jonka on säveltänyt Halfdan Kjerulf. Laulun alkuperäinen nimi on "Gud vet det hvar han vankar" (opus 11, nro 6). Opuksessa 11 on seitsemän laulua, jotka Kjerulf on säveltänyt lauluäänelle ja pianolle. Tämän laulun alkuperäinen sanoittaja on Daniel Klockhoff. Hannikaisen suomenkielinen sanoitus sisältyy nuottiin "Kansanvalistusseuran naisäänisiä lauluja. 2. vihko" (Kansanvalistusseura, 1911; kolmas painos). (Näitä vihkoja on ilmestynyt myös yhteensidottuina, esimerkiksi vihkot 1-19.)
Laulusta on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus nimellä "Miss' on hän, Herra tiennee". Se alkaa: "Nyt äiti, isä, sisko niitull' on". Tämä sanoitus sisältyy…
Valitettavasti tällaista tilastotietoa on mahdotonta antaa.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot löytyvät kyllä verkosta (https://tilastot.kirjastot.fi/), mutta yksittäisistä kirjoista ei ole olemassa lainaustilastoa, eikä sellaista voida tehdäkään. Esimerkiksi Viisikko-sarjan kirjoista on otettu vuosikymmenten saatossa useita eri painoksia. Niitä on hankittu kirjastoon, luettu puhki, poistettu valikoimasta ja hankittu taas uusia kappaleita aina 1950-luvulta asti. Ennen kuin kirjastojen lainausjärjestelmät siirtyivät tietokoneelle, yksittäisten kirjojen kiertomääristä ei myöskään kertynyt tietoa samaan tapaan kuin nykyään. Nytkin, kun niteiden lainauskerrat jäävät rekisteriin näkyviin, ne ovat kirjastokohtaisia. Suomen yleiset kirjastot…
