Aivan täysin yksiin kysymyksessä kuvatun kanssa se ei mene, mutta siinä määrin lähelle, että ehdotan P. C. Jersildin kirjaa Lasten saari (Tammi, 1976). Siinä lähes 11-vuotias Reine päätyy viettämään kesää Tukholmassa, kun hän jättää menemättä kesäsiirtolaan ('Lasten saari'), jonne hänen yksinhuoltajaäitinsä on poikaa lähettämässä. Reine saa kaikenlaista toimittelevan juoksupojan paikan Olga-tädin ateljeesta, jossa maalataan tekstejä hautaseppeleiden nauhoihin. Tarinan mies, jonka kanssa Reine viettää joutilasta aikaansa, on Stig, "yksi äidin kavereista, joka oli nukkunut muutaman yön vierashuoneessa viime pääsiäisenä".
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9205
"Maledetta primaveran" esitti ensimmäisenä italialainen laulaja Loretta Goggi vuoden 1981 San Remon musiikkifestivaaleilla. Hänen levytyksensä julkaistiin singlenä saman vuoden helmikuussa.
Jos kysymyksen loppuosalla tarkoitettiin, löytyykö suomenkielistä versiota "Aikuinen nainen" Helmet-kirjastoista, vastaus on kyllä. Alimmasta linkistä näkee, millä äänitteillä ja nuottijulkaisuilla sävellystä on saatavissa Helmet-kirjastojen kokoelmassa.
https://it.wikipedia.org/wiki/Maledetta_primavera/Mi_solletica_l%27idea
https://www.discogs.com/Loretta-Goggi-Maledetta-Primavera/master/44041
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28aikuinen%20nainen%29%20…
Googlailemalla löytyy jonkin verran hajatietoa ajan helsinkiläisistä autoliikkeistä, mutta erittäin suositeltava teos tässä tapauksessa olisi Kalevi Karusuon kirjoittama Fiude : sata vuotta helsinkiläistä autokauppaa (Helsingin automuseo, 2004). Se on lähes tuhatsivuinen järkäle, joka kertoo kaupungin autoliikkeistä ja maahantuojista vuosikymmenten varrelta. Kirja on lainattavissa helmet-kirjastoista
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1705643__Sautoliikkeet__O…
Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneilla on Aikakone-palvelun avulla mahdollista tutkia Helsingin Sanomien näköislehtiä vuosilta 1889-1997. Autoliikkeiden ilmoituksia vuosina 1985-1992 oli usein sivukaupalla.
Pääkirjoituksen kirjoittaa päätoimittaja, erillinen pääkirjoitustoimittaja tai se voi olla useamman toimittajan yhteistyötä. Yleensä päätoimittaja kuitenkin hyväksyy kirjoituksen.
https://juttutyypit.fi/juttutyypit/paakirjoitus/
Mikäli haluat tietää juuri näiden päivien pääkirjoitusten kirjoittajat voit kysyä sitä palautelomakkeella https://oma.media.fi/ess/yhteystiedot/anna-palautetta/ .
Huomattava osa kaupunki-ilmassa olevista hengitettävistä hiukkasista on peräisin autojen renkaiden alla jauhautuneesta asfaltista ja hiekoitussepelistä. Erityisesti nastarenkaat kuluttavat voimakkaasti asfaltin pintaa.
Muita katupölyn lähteitä ovat mm. teiden suolaus, rengas- ja jarrupöly, raitiovaunujen jarruhiekka, rakennustyömailta ja luonnonympäristöistä kulkeutuva maa-aines sekä kaduilla jauhautuvat kasvintähteet ja siitepöly. Tosin vain osa katupölystä on varsinaisesti pienhiukkasia (alle 2,5 mikrometrin kokoisia ilmakehässä leijuvia kiinteitä hiukkasia). Merkittävä osa katupölystä on kooltaan 2,5-10 mikrometriä. Pienhiukkasia kulkeutuu kaupunkiin myös kaukokulkeumien mukana.
YTV teki pienhiukkastutkimuksia…
Kyseessä on P. Mustapään runo Vanha juttu kokoelmasta Laulu ihanista silmistä (1925). Runo sisältyy myös teokseen P. Mustapää: Kootut runot (1969).
https://finna.fi/
Yhdistyksiä on hyvin monenlaisia, rekisteröityjä ja rekisteröimättömiä, suuria ja pieniä. Julkisoikeudellisten yhdistysten toiminta perustuu erityiseen lakiin tai asetukseen. Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterissä oli tänä vuonna yli satatuhatta yhdistystä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdistys_(Suomi)
Yhdistyslain mukaan yhdistys saa harjoittaa vain sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, josta on määrätty sen säännöissä tai joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.
Verkosta löytyy kyllä esimerkiksi tapauskohtaisia selvityksiä erilaisten yhdistysten varainhankinnasta, sekä yleisluontoisempia yhdistysten taloudellisen…
25.1.1975 Helsingin Sanomat tosiaan uutisoi kaupungin viimeisen työhevosen kuolemasta. Kyseessä ei kuitenkaan ollut Liisa, vaan kuorma-auton alle jäi 18-vuotias Ukko-hevonen. Onnettomuus tapahtui Muurimestarintiellä. Ukon ylittäessä tietä tuli kuorma-auto vauhdilla hevosen kylkeen. Paikalle saapunut poliisi lopetti pahasti loukkaantuneen eläimen. Murheen murtama ajomies saattoi vain seurata kuinka halko-ja tukkikuormia kiskonut työkumppani menehtyi.
Liisa-hevosesta emme ikävä kyllä löytäneet tietoa. Liisaa ei mainita myöskään Helsingin Sanomien aikoinaan julkaisemassa kaupungin kortteleista kertovassa juttusarjassa. Ajureita, hevosia ja hevostalleja kyllä Kallion vanhoissa puutalokortteleissa riitti. Kortteli 308, joka sijoittui…
Etsitty kirja on Lars Rudebjerin ja Dan-Erik Sahlbergin Hiirosen perheen värikestit (Lasten parhaat kirjat, 1991), jonka suomeksi riimitteli Hannele Huovi.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa myöhästymismaksu on 20 senttiä vuorokaudelta aikuisen kortille lainatusta aikuisten aineistosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Jos lainaamastasi aineistosta ei ole varauksia eikä se ole esimerkiksi Bestseller, voit uusia lainan verkkokirjastossa. Tämä edellyttää, että korttiisi on liitetty pin-koodi ja ettei tiedoissasi ole maksuja yli 30 euroa.
En löytänyt sellaista lähdettä, jossa kaikkien Toivo Kärjen ja Reino Helismaan "Uutta ja vanhaa" -sikermien kappaleet olisi lueteltu. Sikermät, joita on yhteensä 32, koostuvat lyhyistä pätkistä, joista osa on Kärjen sävellyksiä, osa muita sävelmiä. Helismaa käytti osittain alkuperäisiä sanoituksia, mutta kirjoitti myös uusia tekstejä. Esimerkiksi osan 15 "Tyttö ja kulkuri" -valssisikermän viimeisen valssin melodiana on kuullun perusteella M. D. Tomnikovskin säveltämä "Taikayö", mutta sanoitus on uusi. Se alkaa: "Ei se käy ei sitten millään".
Kaikkien 32 sikermän sanat sisältyvät Kullervon (eli Tapio Lahtisen) toimittamien "Toivelauluja" -vihkosten osiin 15-28 ja 34 (Fazerin musiikkikauppa, 1954-1958). "Uutta ja vanhaa 15" -sikermän…
Kuvassa on Helsingin yliopiston Metsätalo, joka sijaitsee Unioninkadun ja Fabianinkadun välissä. Kuva on otettu Metsätalon Unioninkadun puoleiselta sisäänkäynniltä (Unioninkatu 40), sisäpihalta.
https://vaantaja.wordpress.com/2013/08/18/metsatalokierros-kerros-kerro…
https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003tyf
https://finna.fi/Record/lusto.knp-144029
Vaski-kirjastojen valikoimassa on runsaasti cd- äänikirjoja, jotka ovat lainattavissa kaikille asiakkaille joilla on kirjastokortti ja lainausoikeus. Joidenkin äänikirjojen kohdalla on merkintä ”Daisy-äänikirja vain lukemisesteisille”. Nämä ovat Celia-kirjaston materiaalia, jotka ovat tarkoitettu vain lukemisesteisille ja Celian rekisteröityneille käyttäjille. Lukemisesteisiksi katsotaan henkilöt, joille lukeminen on vaikeaa tai mahdotonta esimerkiksi vamman, sairauden tai lukivaikeuden vuoksi.
Celian verkkosivuilla tarkemmat säännöt ja rajaukset palvelun käyttöön:
https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/tarkista-oikeus-palveluihin/
Äänikirjoja löytyy myös vapaasti kaikille kirjaston asiakkaille E-…
Waldemar Churbergin suomennoksessa vuodelta 1878 tämä kohta Charles Dickensin kertomuksessa Joulun-aatto (A Christmas carol) kuuluu näin:”Mutta, oi! hän oli perin armoton mies, tuo Scrooge! kiskova, kiristävä, kaappiva, haaliva, ahne, vanha synnin-orja!”https://www.gutenberg.org/cache/epub/24026/pg24026.html Werner Anttila suomensi vuonna 1932 saman kohdan näin:”Mutta voi, tämä Scrooge oli armottoman kova ihminen, kiristäjä, kiskuri ja ahne vanha syntinen.”Charles Dickens: Kaksi kertomusta; Jouluilta ; Uudenvuoden kellot (suom. Werner Anttila ja Kari Jalonen, 2000, s. 12) Marja Ahtola-Helasen suomennoksessa kyseinen sitaatti kuuluu seuraavasti:”Hän oli julma, armoton, kärkäs, kitsas, voitonhimoinen, ahnas vanha syntisäkki…
Jos haluat Helsingin Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen vuosikirjan 1966–1967 omaksi, kannattaa suunnistaa Antikvaari-palveluun. Yksi kappale julkaisua oli myynnissä vastauspäivänä 21.2.2023.
Helsingin kaupunginarkistoon on tallennettu Helsingin Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen asiakirjoja. Haulla ei tosin löytynyt juuri etsimääsi julkaisua. Oppilaitos toimii nykyään nimellä Mercuria kauppaoppilaitos. Heillä saattaa olla arkistoissaan selailukappale.
On hankala arvioida, kuinka avoimia eri yritykset olivat vierailijoille. Lista kaikista tornien yrityksistä löytyy täältä - CNN.com Specials
World Trade Center - kompleksissa oli yli 430 yritystä. 30 000-50 000 ihmistä työskentelivät päivittäin torneissa ja 150 000 vieraili tai kulki niitten kautta. Vierailijat tulivat ostoksille tornien eri kauppoihin, syömään niitten ravintoloissa ja ihailemaan näkymiä - World Trade Center History | National September 11 Memorial & Museum (911memorial.org).
Etelätornin näköalatasanne koostui etelätornin 107. kerroksessa sijaitsevasta observatoriosta, jossa oli sisätila ja ulkotila katolla. Vuosittain täällä vieraili 1,8 miljoonaa ihmistä - World Trade Center Facts and…
Täältä löydät listan kirjastoista, joissa on mahdollista digitoida VHS-kasetti DVD-levylle: https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/vhs-dvd--digitointilaite
Jyväskylän kaupunginkirjastossakin on digitointitila, mutta sen VHS-DVD-digintointi on valitettavasti tällä hetkellä poissa käytöstä. VHS-kasetin digitointi on Jyväskylän kaupunginkirjastossa mahdollista muistitikulle tai ulkoiselle kovalevylle.
Linkki Jyväskylän kirjaston digitointitilan ohjeisiin ja varauskalenteriin: https://keski.finna.fi/Content/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto?digitoi…;
JormaEton runo Kirjastonhoitaja on ensimmäisen kerran julkaistu hänen runokokoelmassaan Elämä on (1955). Voit lukea runon myös teoksesta Jorma Etto: Suomalainen ja muut valitut : runoja vuosilta 1955-1985 (1985).
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla: https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei!
Löysin pajulinnusta runon "Lintuin keräjät" Kantelettaresta.
http://runosto.net/kanteletar/kaikille-yhteisia-lauluja/lintuin-kerajat/
Voisiko se olla kyseessä?
Lisäksi pajulintu mainitaan Jukka Itkosen, Pertti Niemisen ja Aili Lipposen runoissa.
https://www.facebook.com/LappajarvenKunnankirjasto/posts/1824737444422846/
Sinä olet pajulintu,
minä paju,
lehahdat syliini joka yö,
nukut kainalooni, soperrat unesi tuuleen
vain minun kuulla,
minun, minunkin uneksia,
sinä lintu, minä paju.
- Pertti Nieminen
http://www.mediapinta.fi/isbn/978-952-236-886-7
Olisiko joku näistä oikea?
Suomen kauppalaivastotietokannasta voi hakea Suomen Etelä–Amerikan Linjan aluksia:
http://kauppalaiva.nba.fi/results.php?vowners=Oy+Suomen+Etel%C3%A4-Amer…
Merimieshuoneiden arkistoista on koottu sähköinen Merimiehet -tietokanta, joka on käytettävissä Suomen sukututkimusseuran maksaneille jäsenille heidän Sukuhaku-portaalinsa kautta: https://sukuhaku.genealogia.fi/
Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön arkistoa hallinnoi Suomessa Forum Marinum https://www.forum-marinum.fi/fi/, jolta voi tiedustella ko. yhtiön miehistöistä.
