Ikävä kyllä tämä lehti ei enää ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Lehti on aikaisemmin tullut Pasilan kirjastossa sijaitsevaan Monikieliseen kirjastoon, ja sen tiedot näkyvät vielä Helmet-haussa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1017941__SPhu%20nu%20dien…
Helmet-kirjastojen asiakkaiden on mahdollista lukea kahta vietnaminkielistä lehteä PressReader-palvelussa. Palvelussa on luettavissa mobiililaitteilla ja tietokoneilla sanoma- ja aikakauslehtiä noin 120 maasta 60 kielellä. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
Kyseessä on todennäköisesti Kivisten ja Sorasten spin-off -sarja Kivikylän mukulat (The Flintstone Kids). Sarjaa tehtiin vuosina 1986-1988 yhteensä 34 jaksoa.
https://www.imdb.com/title/tt0240265/
Vahingollisen gammapurkausken osuminen maapallolle aivan yllättäin on hyvin epätodennäköistä. "The good news is that Earth being blasted by a GRB is a pretty unlikely event. That's because these bursts occur so far away that the chances of being harmed by one are quite small. Still, they are fascinating events that grab the attention of astronomers whenever they occur. " https://www.thoughtco.com/gamma-ray-burst-destroy-life-earth-3072521
Purkaukset kyllä tulevat yllättäin, mutta ne saapuvat niin kaukaa, etteivät enää ole kovin vahingollisia maapallolle. Ilmakehä suojaa meitä jonkin verran.
Lähilinnunradan tähtiä olemme tutkineet jo niin kauan, ettei aivan äkillinen yllätys varmaankaan osu kohdalla. Toki yllätyksiä voi aika…
Discogs-tietokannan mukaan pasuunasoolon soittaa Maynard Ferguson venttiilipasuunalla.
Äänitteen Ferguson, Maynard: M.F. Horn Two tiedot Discogs-tietokannassa:
https://www.discogs.com/Maynard-Ferguson-MF-Horn-Two/release/1171365
"' -- Siis kuule sa neuvoa ystävän: / mitä rakastat kaikista enimmän, / se kiireimmin heitä sa luotasi pois / kuin jos henkesi uhristas riippuva ois. / Ja jos muutu ei kohtalos siitä, / ei vielä sun uhrisi riitä.'" on yksi V. A. Koskenniemen runon 'Polykrates ja hänen ystävänsä' yhdeksästä säkeistöstä. Se on Koskenniemen tekstissä loppuosa Egyptin kuninkaan ystävälleen Polykrateelle kirjoittamasta viestistä (säkeistöt 4-6). Alun perin runo julkaistiin Koskenniemen vuonna 1917 ilmestyneessä kokoelmassa Elegioja.
Suomenkielisessä kirjassa ( Taleb, Nassim Nicholas: Antihauras. Suom. Kimmo Pietiläinen. 2013. Terra Cognita.) sitaatti on sivulla 189.
"Käsitykseni modernista stoalaisesta tietäjästä on ihminen, joka muuntaa pelon järkevyydeksi, tuskan informaatioksi, virheet uusiksi aluiksi ja halun toimeen ryhtymiseksi."
Brigitta Janssonin lyhytanimaatiosta Ur en kos dagbok suomenkielinen versio Lehmän päiväkirjasta, jonka kertojana oli Elina Salo.
Kansallisen audiovisuaalisen arkiston KAVIN ylläpitämän Elonet-tietokannan mukaan elokuvasta tehtiin videotallenne (Lehmän päiväkirjasta/Kulkukissa ja yksinäinen susi), mutta tallennetta ei ole lainattavissa Suomen kirjastoissa. Sitä ei myöskään näytä olevan vuokrattavissa mistään.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_105741
Kysymykseesi ei voi antaa varmaa vastausta. Joidenkin mielestä on mahdollista, että ihminen juo elämänsä aikana saman vesimolekyylin. Esimerkiksi ekonomisti Chris Blattmanin mukaan tämä on hyvin todennäköistä:
https://chrisblattman.com/2016/06/09/whats-the-chance-of-having-drunk-the-same-water-molecule-twice/
Nyyrikki-lehtiä voi lukea Oulun pääkirjastossa mikrofilmeiltä.
https://outi.finna.fi/Record/outi.850400
https://outi.finna.fi/Record/outi.1478380
Lehtiä pääsee lukemaan myös Oulun yliopiston Tiedekirjasto Pegasuksessa. Siellä lehdet kuuluvat vapaakappalekokoelmaan eli niitä ei saa kotilainaan.
https://oula.finna.fi/Record/oy.991515143906252
Valitettavasti aiheesta löytyy niukasti kaunokirjallisuutta. Nuortenkirjoista J. S. Meresmaan Dodo saattaisi olla kiinnostava. Siinä yläkouluikäisen Iinan poikaystävä Tuukka kärsii masennuksesta ja uupumuksesta.
Aikuisille suunnatun kirjallisuuden puolelta löytyy Eva F. Dahlgrenin teos Mihin kadotin itseni? : dokumenttiromaani työuupumuksesta.
Suomen alueella jaettiin 1500- ja 1600-luvuilla läänityksinä kreivi- ja vapaaherrakuntia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kreivi-_ja_vapaaherrakunnat
Wikipedia mainitsee lähdeteoksissaan Mauno Jokipiin kirjoittaman kaksiosaisen Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat -teoksen. Nämä helmet-kirjastojenkin kokoelmiin kuuluvat teokset sisältävät myös karttoja.
Niin ikään helmet-kirjastoista löytyy "läänityslaitos" -hakusanalla Janne Haikarin väitöskirja Isännän, Jumalan ja rehellisten miesten edessä : vallankäyttö ja virkamiesten toimintaympäristöt satakuntalaisissa maaseutuyhteisöissä 1600-luvun jälkipuoliskolla (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009)
Yrjö Blomstedt: Laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen…
Makupalat.fi:stä löytyy hakusanalla maalaukset museoiden sivuja, joissa on valokuvia niissä esillä olevasta maalaustaiteesta, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A65824. Niitä kannattaa käydä selailemassa.
Luontomaalareita löytyy monesta maasta ja aikakaudelta. Suomessa esim. von Wrightin veljekset maalasivat luontoa ja esimerkiksi sarjan lintuja puissa eri vuodenaikoina. Werner Holmberg ikuisti hämäläistä metsämaisemaa lukuisissa teoksissaan. Veikko Vionojalta löytyy maalauksia, joissa tuvan ikkunasta näkyy puu eri vuodenaikoina.
Vincent van Gogh ikuisti maisemia eteläisessä Ranskassa sypresseineen ja poppeleineen. Paul Cezannen ja Paul Signacin taiteessa on lukuisia maalauksia puista.…
Uusimpia kirjoja löysin hakusanoilla seksuaalinen identiteetti ja elämäkerrat. Käytin Helmet ja Finna hakuja.
Golgatalta Gambriniin : hihhulista homoksi / Matti Helelä
Rohkeudella Elina Gustafsson / Ulla-Maija Paavilainen
Koppava kloppi / Stephen Fry ; suomentanut Titia Schuurman
Kaunokirjallisuuden puolella voisi olla myös:
Harakkapoika / Jera Hänninen
Paperilla toinen / Emmi-Liia Sjöholm
Monisuhdetta : Päiväkirjamerkintöjä polyamoriasta / Sara Valta (sarjakuva)
Nuorten puolelta löytyivät.
Homopojan opas / Eino Nurmisto
Yölapsi / Hanna Gustavsson ; suomentanut Elias Lahtinen (sarjakuva)
Pojat / Jessica Schiefauer ; suomentanut Säde Loponen
Amsterdam, Anne F. ja…
Jyväskylän uusi kauppahalli avattiin yleisölle pitkän odotuksen jälkeen 28.1.1960 osoitteessa Ilmarisenkatu 2. Nykyisen Aren aukion laidalla toimineessa hallissa oli paikat kaikkiaan 45 elintarvikeyritykselle, kukkamyymälälle ja myöhemmin eteisaulassa avattavalle baarille. Tilaa hallissa oli noin 1000m2. Järjestystä valvoi hallimestari Yrjö Lindén ja hallin toiminnasta vastasi hallin kauppiaista valittu hallitoimikunta. Ilmarisenkadun kauppahallin toiminta loppui vuonna 1976. Toiminnan hiipumisen syyksi mainittiin mm. huomaamaton liikepaikka ja liikenneongelmat. (KSML 3.2.2020)
Keskisuomalaisen artikkelissa (3.2.2020) on kuvia avajaistungoksesta, muttei kuvaa kauppahallista ulkoapäin.
Jussi Jäppisen kirjoistakaan ei löydy…
Kirjaa on Helmet-kirjastojen kokoelmissa yksi kappale. Tällä hetkellä kirjasta on neljä varausta ja kirja on Odottaa noutoa - tilassa. Tämä tarkoittaa, että kirja on jonkin kirjaston varaushyllyssä odottamassa, että kirjan varannut henkilö noutaa sen. Saat ilmoituksen, kun kirja odottaa noutoa sinulle.
Merkintä Ei saatavilla tarkoittaa vain, ettei yksikään kirjan kappale ole Hyllyssä-tilassa eli vapaasti lainattavissa. Kun kirja palautuu eikä siitä ole enää varauksia, tämä kohta kertoo, missä kirjastossa kirja on Saatavilla.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2373713?lang=fin
Varhaisen suomenkielisen virsirunouden vaikutusta Aleksis Kiven tuotantoon ja sen esiintymiä hänen teoksissaan tutkinut Heikki Laitinen nostaa Kiven tärkeimmäksi virsilähteeksi ns. Vanhan virsikirjan, vuonna 1701 ilmestyneen Ruotsin valtakunnan ensimmäisen virallisen suomenkielisen virsikirjan. Toisaalta hän huomauttaa, että "Kiven äiti oli tunnetusti kova Sionin Wirsien veisaaja". Laitisen mukaan Kiven vanhempien perunkirjassa ja huutokauppapöytäkirjassa keväältä 1866 luetellaan "kaikkiaan kolme virsikirjaa, joista kaksi pitkää (= Vanhan Virsikirjan erilaisia painoksia) sekä lisäksi 1790 ensi kerran ilmestyneet Sionin Wirret vanhempana ja uudempana painoksena ja kaksi Abraham Achreniuksen virsivihkosta 1700-luvun puolivälistä".
Kiven…
Voisit ehkä pitää Sara Osmanin uutuusromaanista Kaikki mikä jäi sanomatta. Nuorten aikuisten kirjallisuudestakin löytyy varmasti paljon kriteerisi täyttäviä teoksia, esimerkiksi Emma Luoman Perhosten aika.
Jos jännärit ovat mielestäsi usein liian pelottavia, voit kokeilla lukea hiukan kevyempää jännitystä, ns. ”cosy crime” kirjallisuutta, esimerkiksi Alan Bradleyn Flavia de Luce-sarjaa, Louise Pennyn Gamache-sarjaa tai Elly Griffithsin Ruth Galloway-sarjaa.
En löytänyt sellaista lähdettä, jossa kaikkien Toivo Kärjen ja Reino Helismaan "Uutta ja vanhaa" -sikermien kappaleet olisi lueteltu. Sikermät, joita on yhteensä 32, koostuvat lyhyistä pätkistä, joista osa on Kärjen sävellyksiä, osa muita sävelmiä. Helismaa käytti osittain alkuperäisiä sanoituksia, mutta kirjoitti myös uusia tekstejä. Esimerkiksi osan 15 "Tyttö ja kulkuri" -valssisikermän viimeisen valssin melodiana on kuullun perusteella M. D. Tomnikovskin säveltämä "Taikayö", mutta sanoitus on uusi. Se alkaa: "Ei se käy ei sitten millään".
Kaikkien 32 sikermän sanat sisältyvät Kullervon (eli Tapio Lahtisen) toimittamien "Toivelauluja" -vihkosten osiin 15-28 ja 34 (Fazerin musiikkikauppa, 1954-1958). "Uutta ja vanhaa 15" -sikermän…
Arabiaksi on melko vähän kirjoja Suomesta, suomen historiasta tai talvi- ja jatkosodasta.
Helmet haku löysi yhden kirjan Suomen historiasta Iktashef Finlanda / [Liisa Suvikumpu ; tarjamat = translated by Youssef Naja]. Helmet.fi
Hieman enemmän tietoa löytyy yleensä Suomesta ja suomalisista. Helmet.fi
Myös WorldCat haku löytää muutaman teoksen. Tosin ainakin kaksi niistä on Kalevala. Worldcat.org
Arabiankielisellä haulla löytyy hieman tarkemmin (?) suomen historiaa arabiaksi, mutta suurin osa niistä on lehtiartikkeleita. Worldcar.org
Kyse voi olla useista eri tapahtumista ja laivoista. Sotalapsia kuljettivat Turun-Tukholman ja Vaasan-Uumajan reiteillä ainakin höyrylaivat Arcturus, Heimdall, Brynhilde ja Ariadne.
Kotiliesi-lehden haastattelussa sekä Talentia-lehden artikkelissa mainitaan Arcturus-laivan olleen jäissä kiinni talvella 1942. Teoksessa Elämän pituinen matka: Keski-Suomen Sotalapset ry 20 v kerrotaan Arcturuksen auttaneen Heimdall-höyrylaivaa 1940-luvun alussa vaikeissa jääolosuhteissa. Sotatilan ja ahtojäiden takia matka Tukholmaan saattoi kestää useita vuorokausia.
Alkuvuoden 1942 jääongelmista uutisoitiin aikalaislehdissä, ja esimerkiksi Kansan Lehti kirjoittaa 22.1.1942 Arcturuksen viivästyneen jääesteiden vuoksi, ja 30.1.1942 Aamulehti kirjoittaa…
