Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole Ljuko Dashvarin kirjoja suomeksi eikä englanniksi. Tarkistin kansallisbibliografia Fennicasta, joka on luettelo suomalaisesta julkaisutoiminnasta, eikä sieltä löytynyt Dasvarin kirjojen suomennoksia, joten niitä ei ole suomennettu. Tarkistin myös maakuntakirjastojen ja yliopistokirjastojen kokoelmat ja ikävä kyllä niistä ei löytynyt Dashvarin kirjoja englanniksi.
Kaikkia näitä (lehtiä ovat Haava, Systole ja Pinsetti) löytyy Helsingin yliopiston Meilahden kampuskirjastosta (Haarmaninkatu 4). Valitettavasti tämä kirjasto on suljettu heinäkuun ajan.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/terkko/
Myös Herndonin 'Total burn care' olisi siellä.
Kirjan aikaisempaa painosta (2002) on pääkaupunkiseudulla ainakin Helsingin Töölön sairaalan klinikkakirjastoissa.
Haava-lehteä on myös Arcada-ammattikorkeakoulun kirjastossa (https://www.arcada.fi/sv/bibliotek/bibliotek ), Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjastossa (http://www.diak.fi/Kirjastopalvelut/Sivut/yhteystiedot.aspx, Helsingin toimipiste suljettu elokuun alkuun), Metropolia-ammattikorkeakoulun kirjastossa (sekin kiinni elokuun puolelle)
Systole-…
Dagens nyheter -lehti vuodelta 1975 löytyy Suomesta vain Åbo Akademin kirjastosta.
Uppsalassa ilmestyi tuolloin Upsala nya tidning -lehti. Lehteä ei ole Suomen kirjastoissa, mutta se löytyy muutamasta Ruotsin yliopiston kirjastosta, ainakin Lingköpingin yliopiston kirjastosta.
Molemmat lehdet ovat mikrofilmimuodossa. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta.
Maksun voi maksaa käymällä missä tahansa Eepos-kirjastossa https://eepos.finna.fi/OrganisationInfo/ tai Eepoksen verkkokirjastossa https://eepos.finna.fi/ omissa tiedoissa kohdassa maksut, jos maksu on 65 senttiä tai enemmän. Maksu peruuttamattomasta varauksesta on Seinäjoella 1 euro, joten sen pystyy hoitamaan myös verkkokirjastossa. Summa ei kasva korkoa.
Hei,
Kysymäsi tie lienee yhdystie 4001 Viinikanmäki–Koitsanlahti. Kartassa ei kyllä silmiini Viinikanmäkeä sattunut, mutta tuo tiennumero löytyy Parikkalasta n. 10 km etelään ihan kuutostien varresta Koitsanlahden kohdalla. Kyseessä on siis lyhyt tienpätkä. Voi olla, että liikennejärjestelyjen muutos on pudottanut viitan tien varresta. Lisätietoa osannee antaa Kaakkois-Suomen tiepiiri.
Kyseessä voisi olla alaskalainen kirjailija Eowyn Ivey, jolta on suomennettu teokset Lumilapsi (Bazar, 2013) ja Maailman kirkkaalle laidalle (Bazar, 2017). Kirjailijan teokset sijoittuvat Alaskan erämaihin ja ovat olleet Suomessakin paljon esillä tiedotusvälineissä ja kirjablogeissa.
Tässä joitakin pienille lapsille sopivia kirjoja vammaisuudesta ja linkit kirjojen esittelyyn. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista.
- Nina Bell, Leppäkerttu ilman pilkkuja: https://www.invalidiliitto.fi/ajankohtaista/leppakerttu-ilman-pilkkuja
- Jeanne Willis, Susanna nauraa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_951873979X
- Katariina Romppainen, Leppäkerttu ja huuliharppu: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au25eae56a-9556-4650-9eaa-9a6824ffe788
- Heljä Liukko-Sundström, Olli ja Dolli: tarina ystävyydestä: http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9511204386&qtype=b
Hei,
Yllättävän paljon tuo muistelu painottuu tuonne vanhuspuolelle. Jotain soveltuvaa löytynee seuraavista:
Korkiakangas, P.: Muisti, muistelu ja perinne. Teoksessa: Lönnqvist, B., Kiuru, E & Uusitalo, E(toim.)
Kulttuurin muuttuvat kasvot : Johdatusta etnologiatieteisiin.
Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden seura, 1999
Hohenthal-Antin, L : Muistot näkyviksi : muistelutyön menetelmiä ja merkityksiä.
Jyväskylä. PS-kustannus, 2009
Anja Kuukasjärvi, Outi Linnossuo ja Jussi Sutinen (toim.):
Taidetyöskentely arjen näyttämöillä : teoriaa, menetelmiä ja sovelluksia /
Turku: Turun amk, 2011
Rantala, Jukka. Lapset Historiakulttuurin Kuluttajina.
Helsinki: Helsingin yliopisto : Historiallis-…
Kyseessä on Casa di Lorenzo Manilio Rooman juutalaisessa kaupunginosassa Piazza Giudian laidalla. Talo on rakennettu vuonna vuonna 1468, mutta talon rakennuttaja Lorenzo Manilio halusi kunnioittaa kaupungin roomalaista perintöä ja merkitsi talon rakennusvuodeksi 2221, joka laskettiin Rooman perustamisvuodesta 753 jKr.
http://roma.mysupersite.it/romaantica/regio-9-circus-flaminius/porticod…
https://iviaggidifra.wordpress.com/curiosita/curiosita-romane/la-casa-d…
https://www.romeartlover.it/Iscrizio.html
https://www.romeartlover.it/Vasi29.html
Euroopassa 70-luvun lopulta näihin päiviin saakka käytössä olleen kesäajan taustalla on vuosikymmenen alun öljykriisi ja sen myötä huomattavasti kohonnut energian hinta. Kellonajan siirtäminen tunnilla eteenpäin vuoden lämpimämmän puoliskon ajaksi nähtiin hyväksi keinoksi pienentää energiankulutusta. Tästä oli saatu lupaava ennakkotapaus Yhdysvalloista, missä vuonna 1973 oli otettu käyttöön ympärivuotinen kesäaika; öljykriisin mentyä siirryttiin "normaalimpaan" puolen vuoden mittaiseen jaksoon.
Richard Nixonin ja Yhdysvaltain kongressin jäljessä eurooppalainen edelläkävijä kesäajan uuden tulemisen takana oli Giscard d'Estaingin Ranska. Keväällä 1975 d'Estaing julisti, että seuraavasta vuodesta alkaen…
Japanilaisista puutarhoista löytyy useita teoksia Helmet-kirjaston kokoelmasta.
Yoko Kawaguchin Japanese Zen gardens paneutuu japanilaisten puutarhojen alkuperään, Zen-buddhalaisuuden taiteelliseen ilmentymään niissä, kivien ja kukkien merkityksiin. Kirjassa on esimerkkejä puutarhoista 1300-luvulta lähtien.
Helena Attleen The Gardens of Japan on johdatus japanilaiseen puutarhaan, sen historiaan ja olemukseen. Kirjassa esitellään yksityiskohtaisesti 28 puutarhaa.
Yoko Kawaguchilta löytyy myös suomennettu teos Japanilainen puutarha, inspiraatiosta toteutukseen. Siinä esitellään tapoja soveltaa japanilaista puutarhasuunnittelua mutta myös japanilaisen puutarhan historiaa ja filosofiaa.
Lisää teoksia voi Helmetistä etsiä hakusanoilla…
Kirjastot täydentävät tilastonsa Kirjastot.fi:n Yleisten kirjastojen tilastot -palveluun. Aluehallintovirastot tarkistavat lukujen oikeellisuuden https://tilastot.kirjastot.fi/intro.php Luvut ovat sinänsä siis luotettavia, tilastojen tulkinta tehokkuuden mittaamisessa sen sijaan on vaativaa. Pelkkien numeroiden vertailu ei kerro kaikkea kirjastojen vaikuttavuudesta ja kirjastot ovat keskenään usein varsin erilaisia toiminnaltaan ja painotuksillaan. Tutustumisen arvoinen lähde on Hyötyä, tietoa, elämyksiä -kirjastojen vaikuttavuuden ulottuvuuksia, https://vaikuttavuus.kirjastot.fi/index.html.
Pirko Manolan (!) saksankielinen versio Who put the Bompista on Wikipedian mukaan nimeltään "Bam-schi-bam"
https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%BCsse_im_Mondschein
Venäläisellä subscribe.ru -sivustolla on Bam-schi-bamin saksankieliset sanat, mutta ei ole varmuutta ovatko ne oikein
https://subscribe.ru/group/nemetskij-yazyik-estradnyih-pesen/2975346/
Tämä lausahdus on peräisin Lewisin esseekokoelmaan The weight of glory and other addresses sisältyvästä esitelmästä "Is theology poetry?"
Matias Pehkonen on suomentanut sitaatin Kristillisessä lääkärilehdessä 1/2016 julkaistuun artikkeliinsa "Lääketieteen syvintä olemusta etsimässä" seuraavasti: "Uskon kristinuskoon kuten uskon auringon nousseen: ei pelkästään siksi että näen sen, vaan koska sen paistaessa näen kaiken muun." (s. 25)
Liikenne- ja viestintäviraston kokoaman Katsastusalan tilannekatsaus -raportin mukaan Suomessa suoritetaan ajoneuvoille vuosittain noin 2,7 miljoonaa määräaikaiskatsastusta.
https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/Katsatusalan%20tilannekatsastus%202019.pdf
Valitettavasti ei.
Emme myy vähän käytettyjä kirjoja, koska niille voi äkkiä löytyäkin kysyntää.
Tätä kirjaa voi ostaa enää satunnaisesti antikvariaateista, joten se kannattaa säilyttää kirjaston kokoelmissa kaikkien luettavana.
Voit varata kirjan lähikirjastoosi ilmaiseksi.
Valtioiden asukkaiden hyvinvointia on todellakin mitattu YK:n toimesta, sellaisessa tutkimuksessa kuin World Happiness Report. Suomi on ollut ensimmäisellä sijalla jo kolmatta kertaa peräkkäin ja kaikki Pohjoismaat olivat tuoreimmassakin, tänä vuonna julkistetussa raportissa seitsemän parhaan joukossa.
Raportissa onnellisuutta on mitattu tarkastelemalla tarkastelemalla erilaisia hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, kuten bruttokansantuotteen, korruption, ihmisten terveyden, sosiaaliset tukiverkostot, anteliaisuuden ja vapauden tehdä valintoja.
Lähteet:
https://yle.fi/uutiset/3-11266978
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006446171.html
https://worldhappiness.report/
https://en.wikipedia.org/wiki/World_Happiness_Report
Kirjastoissa noudatetaan hallituksen linjauksia koronavirusepidemian vuoksi. Valitettavasti poikkeusaikana asiakkaat eivät voi tulla kirjaston tiloihin lainkaan.
