Valitettavasti nuottia ja suomenkielisiä sanoja Kaj Westerlundin säveltämään kappaleeseen Huoneen lämpimäksi teet (Din värme) ei ole julkaistu missään nuottijulkaisussa. Sanoja ei myöskään ole äänitteiden liitteinä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
Helsingin Sanomien arkistosta ohjelman ensimmäinen esitystieto löytyy päivämäärältä 30.12.1996. Cartoon Network -kanava esitti tuona maanantaina sarjan puolituntisen jakson klo 10.30.
Vuonna 1997 sarjan jaksojen esitysajat kanavalla vaihtelivat. Lähetysaika saattoi olla myös klo 9.30, klo 10.00 tai 12.00.
Helsingin Sanomat, aikakoneen haku.
Kyseessä lienee 1998 ilmestyneet Pulu-albumin nimikkokappale, jossa lauletaan seuraavasti:"
se on sitä sielujen sympatiaa
henkien harmoniaa, suurta sinfoniaa
jota sodassa soitellaan"
https://www.ismoalanko.com/sanoitukset/pulu/
En löytänyt muita samanlaisia. Etsin korutaidekirjoista, mutta niistäkään en onnistunut löytämään. 1970-luvulla suuret korut (sekä hopea että pronssi) olivat varsin muodikkaita ja niitä suunnitteli moni korutaiteilija, mm. Matti Hyvärinen, Helky Juvonen, Pentti Sarpaneva, Tapio Wirkkala ja Björn Weckström. Liisa Vitalin koruista löytyy vähän tietoa Caratiasta.
Apua voisi kysyä Designmuseosta, info@designmuseum.fi.
Verkosta voi yrittää selata Googlen kuvahaulla, Helsingin Pantista tai Tori.fi:stä. En kylläkään onnistunut sieltäkään löytämään kuvaamaanne.
Kyseessä on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ja A-klinikkasäätiön Lahjoita lämpöä -kampanja, jossa haastetaan ihmisiä neulomaan asunnottomille ja muille vähäosaisille villasukkia ja lapasia.
Lahjoita lämpöä -kampanja alkaa - EHYT ry
Lahjoita lämpöä -kampanja alkaa | A-klinikkasäätiö (a-klinikkasaatio.fi)
Lahjoita lämpöä! | Helmet
Kyseessä on Tommy Tabermannin runo Kynttilänpätkä pullossa kokoelmasta Duende (1996). Runo alkaa lauseella "Tähtikirkas öinen laulu halkaisee maailman musertavan pimeyden".
https://finna.fi/Record/satakirjastot.83003#componentparts
https://outi.finna.fi/Record/outi.327376
Jo aiemmassa vastauksessa linkatusta Tilastokeskuksen julkaisusta (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/98780/xksk_vrm_1749-1999_1999_dig.pdf?sequence=1) löytyy pelkän väestönlaskennan lisäksi paljon muutakin tietoa väestön rekisteröimisestä.
Julkaisun sivulla 25 kerrotaan läsnäolevan ja poissaolevan väestön jaottelusta: ”Läsnäoleva väestö sisälsi kunnan alueella vakinaisesti asuvan väestön. Poissaoleva väestö jaettiin kolmeen osaan siten että erotettiin (1] ulkomailla olevat, (2) muualla Suomessa olevat, jotka eivät olleet kirjoissa muussa seurakunnassa ja (3) ne henkilöt, joiden olinpaikasta ei ollut tietoa.”
Kuten julkaisusta käy ilmi, muuttojen rekisteröimiseen liittyi paljon epätarkkuutta. Julkaisussa kerrotaan: ”…
Hei!
Mainitsemasi kirjan aiheita ovat esimerkiksi työelämän kiemurat, ihmissuhteet, naispäähenkilön etninen tausta, oman itsensä etsiminen sekä huumori. Näihin teemoihin liittyen uutta luettavaa voisi löytyä esimerkiksi seuraavista teoksista:
Thomas, A., Jackson, T. D., Stone, N., Woodfolk, A., Clayton, D., Yoon, N. & Järvinen, O. (2022). Blackout. Otava. (linkki)
Acevedo, E. & Ojalatva, L. (2019). Runoilija X. Karisto Oy. (linkki)
Rooney, S. & Sivill, K. (2019). Keskusteluja ystävien kesken. Otava. (linkki)
Kaskiaho, R. (2022). Maantiekiitäjä. Myllylahti Oy. (linkki)
Latvala, T. (2015). Ennen kuin kaikki muuttuu. Otava. (linkki)
Leilani, R. & Sivill, K. (2021). Kiilto. Otava. (linkki)
Suurin on Ylä-Enonvesi (12 km2) Saimaan Sääminginsalossa. Sääminginsaloa erottaa yhdeltä puolelta keinotekoinen kanava (Raikuun kanava).
Jos Sääminginsaloa ei pidä aitona saarena, niin suurin on Kulkemus Pihlajaveden Partalansaaressa (5,8 km2).
Lähde: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Recursive_islands_and_lakes kohta Lakes on islands in lakes.
Kirjansitomo V&K Jokinen | Tarkk'ampujankatu 9 A 3 | 00120 Helsinki
Tällä kirjansitomolla on 90 vuoden kokemus opinnäytetyön kansittamisesta. Liike sijaitsee Tarkkámpujankadulla, mutta he palvelevat myös postitse.
Puh 09 635143, 09 635142 | info@kirjansitomovkjokinen.fi
Kyseinen teksti on Platonin Valtio-teoksen seitsemännestä kirjasta (518a), jossa Sokrates esittelee Glaukonille niin sanotun luolavertauksen. Lainaamasi englanninkielinen käännös katkeaa ehkä hieman liian aikaisin alkuperäiseen kreikankieliseen tekstiin nähden. Marja Itkonen-Kaila (teoksessa Platon, Valtio, Otava 1999) on kääntänyt tekstikohdan seuraavalla tavalla:
"Järkevä ihminen muistaa, että silmien häiriötiloja on kahdenlaisia, kahdesta eri syystä johtuvia: joko siitä, että siirrytään valosta pimeyteen, tai päinvastoin. Hän ottaa huomioon, että sama koskee myös sielua, ja siksi hän ei rupea tyhmästi nauramaan nähdessään sielun, joka ei pysty hämmennyksissään näkemään jotakin asiaa."
Tarkoittanet osoitteenmuutosta Helmet-kirjastojen asiakastietoihin. Kun sinulla on tunnusluku korttiisi, voit itse muuttaa osoitteesi ja muut yhteystietosi omissa tiedoissasi. Jos sinulla ei ole tunnuslukua, osoitteenmuutos ja muut muutokset asiakastietoihin pitää tehdä kirjastossa. Nimenmuutoksen voi tehdä ainoastaan kirjastossa.
Jos olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, saat uuden tunnusluvun käyttämällä tunnusluvun palautustoimintoa:
Palauta tunnuslukusi
Jos meillä ei ole sähköpostiosoitettasi, sinun pitää käydä kirjastossa, jotta saat uuden tunnusluvun. Ota henkilötodistus mukaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
Hei!
Löysin pajulinnusta runon "Lintuin keräjät" Kantelettaresta.
http://runosto.net/kanteletar/kaikille-yhteisia-lauluja/lintuin-kerajat/
Voisiko se olla kyseessä?
Lisäksi pajulintu mainitaan Jukka Itkosen, Pertti Niemisen ja Aili Lipposen runoissa.
https://www.facebook.com/LappajarvenKunnankirjasto/posts/1824737444422846/
Sinä olet pajulintu,
minä paju,
lehahdat syliini joka yö,
nukut kainalooni, soperrat unesi tuuleen
vain minun kuulla,
minun, minunkin uneksia,
sinä lintu, minä paju.
- Pertti Nieminen
http://www.mediapinta.fi/isbn/978-952-236-886-7
Olisiko joku näistä oikea?
