Wikipedia-artikkelin mukaan jo toisella vuosituhannelle ennen ajanlaskun alkua Välimeren merikansat tekivät ryöstöretkiä. Alla linkki artikkeliin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Merirosvous
Merirosvoja on ollut niin monina aikoina ja monenlaisissa kulttuureissa, että varmasti joukossa on ollut niin perheellisiä kuin perheettömiäkin.
Asiasanalla "liikuntasosiologia" löytyy kirjallisuutta liikunnan yhteiskunnallisesta vaikutuksesta. Alla muutama Vaskin verkkokirjaston hausta poimittu teos:
Nelimarikka, Kirsi & Kauppinen, Tapani. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (2007)
Kauravaara, Kati. Mitä sitten, jos ei liikuta? : etnografinen tutkimus nuorista miehistä. Jyvaskylä: Likes-tutkimuskeskus (2013)
Zacheus, Tuomas. Kaupunkilaisten liikunta ikäpolvittain : turkulaisten liikuntatottumukset 2000-luvun alussa. Turun yliopisto (2003)
Vehmas, Hanna. Liikuntamatkalla Suomessa : vapaa-ajan valintoja jälkimodernissa yhteiskunnassa. Jyväskylän yliopisto (2009)
Berg, Päivi & Kokkonen, Marja.…
Kirjailija kiittää palautteesta! Aijalin saaren tarut on saamassa jatkoa, sillä kolmas osa Sudenhampaat ilmestyy aivan näinä päivinä. Tässä kirjassa päähenkilö Pöllö matkaa vuoristoon ja joutuu jälleen jännittävään seikkailuun.
Verkkokirjastossa (https://satakirjastot.finna.fi/) voi uusia koko perheen lainat yhdellä kirjautumisella. Tähän tarvitaan jokaisen perheenjäsenen kirjastokortin numero ja PIN-koodi, jonka saa kirjastossa käymällä. Lainat voi myös uusia puhelimitse; lainauspalveluiden numero on 02-623 4200.
Kansikuvan perusteella ei pysty tekemään hakuja, ja koska muistosi kirjan sisällöstä melko vähäisiä, täytyy turvautua ilmeisimpään mieleen tulevaan vaihtoehtoon. Tässä tapauksessa se on Enid Blytonin Viisikko vanhassa majakassa. Verkosta löytyy kirjan vanhojen painosten kansikuvia, jotka vastaavat kuvaustasi. Lisäksi Blyton oli erittäin suosittu kirjailija juuri noihin aikoihin.
Eipä taida tällaista tietoa mistään löytyä siitä yksinkertaisesta syystä, että käsite "aihe" on kovin epämääräinen. Monet tviitit eivät "käsittele" yhtään mitään ja monissa on useita eri aiheita esillä. Koska yksittäisen tviitin sisältö on mielivaltainen, ei tällainen aiheperusteinen, systemaattinen tilastointi ole mahdollista. Jos joku sellaista tekee, tilasto on joka tapauksessa erittäin karkea.
On myös äärimmäisen vaikea määritellä, milloin tviitti käsittelee jotain aihetta, milloin aihe vain mainitaan. Twitter-yhtiöllä on todennäköisesti tilastotietoa sellaisista yksinkertaisista asioista kuten esimerkiksi monessako tviitissä on mainittu presidentti Donald Trumpin nimi. Nimi voi kuitenkin esiintyä myös tviitissä, jonka aihe on on…
Neuroliitosta kerrottiin, että apuvälineitä käyttävistä ei ole tarkkaa tietoa. Arvio on noin 20-30% kaikista sairastavista (sairastavia n. 9 500 henkilöä).
Kirja on varmaankin Kicki Stridhin kuvakirja Kaamea kummitustalo, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1992. Kuvittaja on tosiaan Eva Eriksson. Kirja esitellään Kirjasammon sivuilla:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9518733791
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi kirjan! Ilmoitamme mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palstamme seuraajista kyseistä satukirjaa?
Valtioneuvoston sivuilta löytyvät tiedot puolueavustuksista vuodelle 2019. Tiedot ovat erikseen ajalle 1.1.-30.-4 ja 1.5.-31.12. huhtikuussa järjestettyjen eduskuntavaalien takia:
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/valtioneuvosto-myonsi-puolueavustuksia
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/puolueavustukset-myonnetty-loppuvuodelle-2019
Helsingin Sanomat uutisoi 16.4. 2012, että suomalaispuolueet saavat puoluetukea 12,25 euroa äänestäjää kohden, ja että luku on huomattavasti EU:n keskiarvoa suurempi. Tieto on peräisin saksalaisesta Wirtschaftswoche-talouslehdestä:.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000002526475.html
Kaikkien lainojen eräpäiväksi on ajettu 6.5.2020, joten vaikka aineistosta olisi varaus, uusintakerrat täynnä tai kyseessä on pikalaina ei ole syytä huoleen. Jos kuitenkin haluat palauttaa lainasi niin suurimmassa osassa Kouvolan kirjastoja on palautusluukku. Pääkirjastossa se on pihan puolella alaoven vieressä.
Vallilan kirjastoa ei ole vielä avattu. Helmet-kirjastot valmistelevat lainaustoiminnan aloittamista, joten kannattaa seurata Helmet-sivustolta tarkempaa aikataulua.
Vallilan kirjasto ottaa palautuksia vastaan pääovella.
Lainat eivät eräänny 16.3.–31.5.2020. Lisäksi kirjasto jatkaa 20.1.–15.3.2020 erääntyneiden lainojen laina-aikaa. Laina-ajan jatkamisesta ei kerry myöhästymismaksua.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Palautuksia_aletaan_vastaanottaa_Helmetk(210346)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vallilan_kirjasto
Enter ry on tehnyt selkeän esityksen tästä amerikkalaisesta yhtiöstä Se löytyy alla olevasta linkistä:
https://bin.yhdistysavain.fi/1577988/mI6VEavfJZxtCCbENKe40SdYOs/Kansalliset_Seniorit_Googlen_palvelut.pdf
Barcelonassa on katolisia luostareita ja useita dominikaani- sekä benediktiiniläisjärjestöjä (jotka nekin katolilaisia). Osa näistä järjestää keskusta-alueella majoitusta opiskelijoille, sairaille ja köyhille. Esimerkiksi Siervas de Maria -nunnajärjestön luostarin lähellä on majoitusta, ja benediktiiniläinen Recidencia Maria Inmaculada sekä dominikaaninen Reina de la Pau järjestävät asumista opiskelijoille. Vanhuksille, etenkin köyhimmille, asumista järjestää ainakin Angelícas. Varsinaista "uskontoturistien" asumista Barcelonassa ei järjestetä, joskin osa hotelleista on sijoitettu strategisesti lähelle Pedralbesin ja Sant Matiesin luostarien läheisyyteen.
Anni Polvan Tiina-kirjoista uusin on vuonna 1986 ilmestynyt Taitaa olla rakkautta, Tiina. Tämän jälkeen monista Tiina-kirjoista on otettu uusia painoksia ja viime vuosina myös yhteisniteitä. Yhteisniteissä saattaa olla mukana useampikin kirja. Näin esim. teoksessa Tiina ja mummo on mukana kirjat Tiina kesälaitumilla, Tiinalla on hauskaa ja Tiinalle otetaan pikkusisko. Yhteisnide Avulias Tiina koostuu taas kirjoista Tiinalla on hyvä sydän ja Tiina on aina Tiina. Tiina-yhteisniteitä on monia. Varsinaisia uusia Tiina-kirjoja ei ole siis ilmestynyt sitten vuoden 1986.
Luonnossa vaatekoi elelee lintujen ja muiden eläinten pesissä. Siellä koin toukat syövät eläinten irronneita karvoja ja höyheniä, kuivunutta verta ja hyönteisten jämiä.
Lähde:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaatekoi
Suomalaisten kirjastojen Kirjasampo-verkkopalvelussa voit tehdä hakuja kansikuvan aiheen perusteella. Tässä linkki kettu-aiheisiin kansikuviin:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=kettu&o=title_asc
Pikaisella selauksella näyttää, että vain Thomas Tidholmin teoksessa "Det var en gång en räv som sprang i mörkret" (Alfabeta, 2014) on kannessa kettu, jonka häntä näyttää liekehtivän:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Tätä kirjaa ei ole tosin suomennettu ja se on julkaistu vasta 2014.
Selasin myös teoksia, joissa olisi revontuliin liittyviä satuja, mutta tuloksetta.
