Olisiko kyse ollut kuitenkin Kruunuvuoresta eikä Kruunuhaasta? Kruunuvuoren alueesta on olemassa Minna Torpan ja Aurora Reinhardin teos Kruunuvuori: unohdettujen huviloiden tarina (Helsingin kaupunginmuseo, 2009). Siinä on runsaasti vanhoja ja uusia kuvia rakennuksista sekä paljon tietoa.
Kollega arveli, että kyseessä voisi olla Kruunuvuoressa sijaitseva Villa Hällebo, jonka ”pihasta laskeutuivat graniittiportaat rantaan vievälle polulle” (s. 143). Talossa mainitaan olevan lasikuisti ja yläkerrassa kaksi makuuhuonetta. Rannasta löytyy hirsisauna, jota kutsuttiin Isoksi saunaksi.
Edellä mainitussa kirjassa on useita muitakin mahdollisia huviloita. Alue siirtyi sotien jälkeen Neuvostoliitolle ja Suomen Kommunistisen Puolueen…
Mitään yhtenäistä käsitystä ei varmasti ole olemassa. Suuri osa ei varmasti ajattele meitä lainkaan. Riku Rantala kirjoitti kolumnissaan Helsingin Sanomissa (28.3.2015), että suomalaisia ei pidetä maailmalla yhtään minään, koska Suomi on monille täysin tuntematon maa. Artikkeli löytyy (kirjautuminen tarvitaan) alta:
https://www.hs.fi/matka/art-2000002812140.html
Käsityksistä suomalaisista on kirjoitettu paljon. Alla linkit artikkeliin Etelä-Saimaasta (23.9.2017) ja bloggaaja Lena ajatuksiin:
https://esaimaa.fi/mielipide/kolumnit/c3d44546-6d3a-40f6-974e-452f5d0150a0
https://www.rantapallo.fi/lena/2015/03/30/mitas-ne-ulkomaalaiset-meista-suomalaisista-oikein-ajattelevat/
Lapsen kerrontataitoa tukemaan on kehitetty sadutusmenetelmä. Ainakin nämä meillä saatavana olevat kirjat liittyvät saduttamiseen:
Malander, Eeva-Leena: Ipana-impro : opas osallistavaan satuimprovisaatioon
Kotka, Riika: Tarinat tunteiden tulkkina : toiminnallisia ideoita satujen ja draaman maailmasta
Nuotio, Eppu: Maami Mustikka : satuja ja satutehtäviä
Nuotio, Eppu:. Karhu-kaverit : tarinoita ja tehtäviä
Kantele, Sylvi: Aapponen : haastava aapinen
Hakamo, Maija-Leena: Puhekuplia : lapsen puheen ja kielellisen tietoisuuden kehittäminen…
Myllypuron mediakirjastossa voit saada käyttöösi medialäppärin, jolla voit polttaa cd- tai dvd-levyjä mp3-tiedostoista muistitikulta. Henkilökunta auttaa sinua tarvittaessa.
Voit ottaa yhteyttä Myllypuroon, puh. 09 310 85 5092, ja varata ajan etukäteen.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy muutama merikartta, joissa on myös Viipurin lahden alue:
Merikarttasarja = Sjökortsserie. A, Viipuri - Helsinki = Viborg - Helsingfors (Liikennevirasto, 2016)
Merikarttasarja. A : Viipuri - Helsinki = Viborg - Helsingfors (Liikennevirasto, 2013)
Ajantasaisen tilanteen merikarttojen saatavuudesta voitte tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Ylioppilastutkinnon alkuvuosina, 1800-luvun alkuvuosikymmeninä, hylkääminen jossakin aineessa merkitsi sitä, että kokelas sai ”prolongatsionin” eli pitkittymisen, ja hänellä oli oikeus kuukauden tai enintään vuoden kuluessa suorittaa koe uudelleen. Tämä koski myös alinta hyväksyttyä arvosanaa.
Lähde: Sivistyksen portti – Ylioppilastutkinnon historia, tekijät Mervi Kaarninen ja Pekka Kaarninen
Ylioppilastutkintolaki uudistettiin edellisen hallituskauden aikana ja uusi laki 502/2019 astui voimaan 1.8.2019. Uuden lain mukaan hylättyä koetta voi uusia kolme kertaa tutkinnon ollessa kesken, ja ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen hylättyä koetta (hylättyä ylimääräistä koetta tai kompensoitua koetta) voi uusia rajattomasti. Tämä koskee…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanaa "veistellä" käytetään kielikuvana merkityksessä leukailla, naljailla, pilailla, vitsailla, lohkoa. Mainintaa murteellisuudesta ei ole, joten se ilmeisesti on käytössä eri puolilla Suomea.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Kyseessä on Alexander Mackendrickin ohjaama Naisentappajat (The ladykillers) vuodelta 1955, pääosissa mm. Alec Guinness ja Peter Sellers.
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/141716
https://www.imdb.com/title/tt0048281/?ref_=fn_al_tt_2
Entressen kirjasto (kuten muutkin Espoon kirjastot) ottaa vastaan pieniä kirjamääriä. Kirjaston lainattaviin kokoelmiin otetaan vain sellaisia kirjoja, joista on
pulaa helmet-kirjastoissa. Loput laitetaan kierrätyshyllyyn/ asiakas voi noutaa ne takaisin. Isoja kirjamääriä ei voida ottaa vastaan.
Mikäli tarkoitat Kotiliesi-lehteä, ohessa ne Sylvi Kekkosta koskevat artikkelit, jotka löytyvät tällä hetkellä Arto-artikkeliviitetietokannasta
https://finna.fi
Kotilieden digiversion mukaan löytyy lisäksi nämä artikkelit https://kotiliesi.fi/haku/?fq=topic%3Aissue_page&q=sylvi+kekkonen
Nämä kaksi Sami Sykön "Tervetuloa takaisin" -artikkelia käsittelevät tiettyä teemaa, jossa Sylvi Kekkonen lähinnä kuvittaa aihetta. "Palautamme mieliin menneiden aikojen ihanuuksia, joilla oli jälleen tilausta". Näissä artikkeleissa aiheina kattaus (8/2016 s. 82) ja veistokset (20/2017 s. 90).
Kirjaston käyttökieliä ovat ainakin suomi, ruotsi ja englanti. Melko usein myös venäjä ja viro. Joskus jopa arabia.
Koneessa oli varmaan jäänyt päälle edellisen asiakkaan kielivalinta.
Kirjaston henkilökunta hakee varauksia useita kertoja päivässä (tosin nyt sulun aikana tilanne on eri). Voi olla useita syitä, miksi toinen kirja lähtee matkaan nopeammin kuin toinen. Esimerkiksi viikonloppuna henkilökuntaa on vähemmän, jolloin aikaa varausten hakemiselle ei ole niin paljon kuin arkipäivinä. Joskus asiakaspalvelutilanne saattaa keskeyttää varausten haun. Joskus taas varattu kirja ei löydy helposti, vaan sen paikallistamiseen täytyy nähdä vaivaa.
HelMet-alueen kirjastoissa varattu nide siirtyy matkalla-tilaan, kun hakija löytää varauslistalla olevan niteen ja lukee sen tarkoitukseen suunnitellulla puhelimella. Fyysisesti varaukset lähtevät kirjastoista arkisin kerran päivässä.
Peter Sandström sopii hyvin näihin määritelmiin, esim. romaani Laudatur. Samoin sopivat Olli Jalonen ja Leena Parkkinen. Lisäksi, jos Tommi Kinnusen sukuromaanit Neljäntienristeys ja Lopotti ovat vielä lukematta, uskon niiden vetoavan. Anni Kytömäen Kultarinta ja Kivitasku ovat luonnon kauneutta tarkasti kuvaavia, lavean kertovia teoksia (myös useita sukupolvia mukana). Laura Lähteenmäen romaani Korkea aika sopisi myös minusta tunnelmaltaan joukkoon. Jos ulkomaiset kirjat kiinnostavat, suosittelisin Alice Munron novelleja ja John Williamsin romaaneja, erityisesti Stoner.
Kaunokirjallisuuden kuvauksia löytyy palvelusta Kirjasampo.fi.
En löytänyt suoraa vastausta kysymykseesi. Kävin läpi yleisimpiä seksikirjoja, eikä niissä edes mainittu autocunnilingusta. Naisten itsetyydystapoja ja orgasminsaatikeinoja on kyllä tutkittu, mutta autocunnilingusta ei mainittu niissäkään. Ehkäpä se on hyvin marginaalinen ilmiö akrobaattisuudessaan.
Väestöliitosta https://www.vaestoliitto.fi/ voi kysellä lisätietoja. Siellä tehdään myös seksitutkimuksia.
Lähde:
Kari Heusala: Naisen orgasmi (Like, 2008)
Kyseessä on todennäköisesti Kivisten ja Sorasten spin-off -sarja Kivikylän mukulat (The Flintstone Kids). Sarjaa tehtiin vuosina 1986-1988 yhteensä 34 jaksoa.
https://www.imdb.com/title/tt0240265/
Varauslistoja käsitellään useita kertoja päivässä, joten muutamaa tuntia pidempään ei yleensä mene. Jos kirjalla on kiire, voit myös soittaa kyseiseen kirjastoon, ja pyytää että henkilökunta käy hakemassa varauksen. Helmetin omista tiedoista näet kun varaus on noudettavissa varaushyllystä. Varausilmoitus lähetetään vasta seuraavana päivänä.
Tämä Maija Sakin toimittama kirja on Jyväskylän yliopiston kirjastossa lukusalikäytössä, eli sitä ei saa kotilainaan:
https://jyu.finna.fi/Search/Results?lookfor=maija+sakki+lapsuutemme+kyl…
Kirjastossa on nyt korona-aikana rajoitetut palvelut, lisätietoa alta:
https://kirjasto.jyu.fi/fi/ajankohtaista/koronatiedotteet/kirjasto-maal…
Kirja on lainakappaleena muutamissa kirjastoissa muualla Suomessa. Voit kysyä kirjaa kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=maija+sakki+%22lapsuutemme+…
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/kaukopalvelu
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan E 9 on tuberkuloosi (Tuberculosis), varmasti todettu. Aktiivi keuhkotauti (Tub.pulm.activa), paranemisen toiveita on. Aktiivisuudeltaan ja prognoosiltaan epävarmat tapaukset.
B 1 3 voisi olla B I 3, joka merkitsee pienikasvuisuutta, kääpiökasvua (Nanismus primordialis, hypophyseogenes, thyreogenes, chondrodystrophia s. achondroplasia). Pituus vähintään 148 sm, muuten kuten A II.
Lähde:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto.
