Tällä hetkellä on kirjastoissa saatavissa vain dvd-versiot 5. ja 6. kaudesta. Voi olla, että tulevat myöhemmin blu-ray:na myös kirjastolevitykseen. Tietoa siitä en löytänyt.
Kovin pitkää tai varsinkaan kattavaa listaa emme onnistuneet laatimaan. Kesätoimittajat tai toimitusharjoittelijat eivät kuulu kirjojen sisältöä kuvaileviin asiasanoihin. Toimittajat ja toimitukset ovat asiasanoja, mutta näillä sanoilla kuvaillut kirjat kertovat varmaankin lähes kaikki varsinaisista toimittajista.
Kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon kirjojen sisällön kuvailun avulla löytyi muutamia kirjoja, eli yksi toimitusharjoittelijoita kuvaava romaani ja muutamia kesätoimittajia käsittelevä kirja.
Alla kirjat ja linkit Kirjasammon sivuille:
- Arja Puikkonen, Mauri (1983)
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_32162
- Mika Wickström, Kunniakierros (1998)
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%…
Emme löytäneet tämän väitteen tueksi tietoa. Ihmisten määrää ja maata merkittävämpiä ainakin pitemmällä tähtäimellä ovat elintavat ja kulutus. Aiheesta on uutisoitu esim. vuonna 2011 liittyen maapallon väestönkasvuun ja sen vaikutuksiin:
https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/wwf-maapallo-kestaa-10-miljardia-ihmista-jos-elintapoja-muutetaan/2229192#gs.RP1KXPk
Kuten itsekin toteat, hakuilmoituksessa todetaan kirjastonhoitajan koulutus "edellytykseksi". Ilmaisu tarkoittaa käytännössä, että muilla ei ole mahdollisuuksia.
Suomessa on koulutettuja ja muodollisesti päteviä kirjastonhoitajia työttömänä, joten on hyvin epätodennäköistä, ettei työtä hakisi kukaan muodollisesti pätevä. Sellaisessa hakutilanteessa kouluttamattomalla ei ole edes teoreettista mahdollisuutta jatkoon. Epäpätevä ei voi ohittaa muodollisesti pätevää.
Ainoa tilanne, jossa alalle kouluttamaton saattaisi saada edes lyhytaikaisen pestin, on sellainen, johon yksikään koulutuksen saanut ei ole hakenut toistuvista yrityksistä huolimatta. Pelkällä lukion käymisellä ei valllitsevissa työllisyysoloissa kuitenkaan taida olla…
Valitettavasti meksikolaisen Carlos Chavezin (1899-1978) tästä sävellyksestä ei näytä olevan saatavissa nuottia. Ulkomaisissa nuottijulkaisujen verkkokaupoissa on myynnissä muutaman yhtyeteoksen ohella lähinnä Chavezin pianomusiikkia, jota valtaosa hänen tuotannostaan on. Grove Music -tietokannan mukaan Invencion III harpulle on vuodelta 1967. Julkaistuja äänityksiäkin teoksesta on ilmeisesti vain yksi. Se on kysyjän linkin lisäksi kuunneltavissa Youtubessa sekä myytävänä latauksena Amazonissa.
Kirjan kustantajan eli Tammen sivuilta löytyy tieto, että kirja ilmestyy huhtikuussa 2019. Kirjastoihin se tulee pian ilmestymisen jälkeen. Kirjaa tilataan Helmet-kirjastoihin todennäköisesti tammikuussa 2019, jonka jälkeen siihen voi jo tehdä varauksen.
Tammen sivuilta löytyy lisätietoja kirjasta: https://www.tammi.fi/kirja/ninni-schulman/vastaa-jos-kuulet/97895204012…
Tämä minisarja on nähty Suomen televisiossa TV 1:llä ilmeisesti kahdestikin, mutta kirjastoista sitä ei löydy. Kirjastot voivat hankkia kokoelmiinsa vain sellaisia elokuvia, joille on myönnetty lainausoikeudet. Ilmeisesti tällä sarjalla ei niitä ole.
Ehkä kannattaa lähettää Ylelle palautetta ja toivoa sarjan esittämistä uudelleen:
https://palaute.yle.fi/
Alkuperäiset Muumi-sarjakuvat ovat kaikki mustavalkoisia ja aikuisille tarkoitettuja. Myös kaikki uusintapainokset ovat mustavalkoisia kanttaan lukuunottamatta.
Lapsille on julkaistu Muumi-sarjakuvia värillisinä. Niitä löytyy Muumi-lehdessä ja kuvakirjoissa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumipeikko_(sarjakuva)
1. Helmet-verkkokirjastossa ei näytä olevan yhdistettyä maailmankartastoa ja tiekarttaa. Eurooppa on laajin alue, josta tiekartta löytyy. Voit tarkastella hakua täältä https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2333899__Stiekartat__P0%2C4__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt.
Netissä haku tuottaa ainakin yhden verkkokaupan, josta löytyy Giant World Road Map. Senkään tiedoissa ei kuitenkaan mainita sisältääkö se välimatkat ja tienumerot. https://www.mapstudio.co.za/product/giant-world-road-map/
2. Tietokoneesi merkki ei ole tiedossani, mutta esimerkiksi HP tuen sivulta löytyy ohjeita otsikolla ”HP:n pöytätietokoneet - päivämäärän ja kellonajan asettaminen, kello jättää, kellonaika ja päivämäärä ovat…
Helsingin urheiluhallien liikuntapaikoissa ei ole erillisiä uimavuoroja muslimitaustaiselle naisväestölle. Yrjönkadun uimahallissa Helsingissä miehillä ja naisilla on omat erilliset uintivuoronsa. Hallissa on perinteisesti uitu alasti, mutta uima-asun käyttö on ollut sallittua vuodesta 2001.
Lähde: https://www.google.com/search?rls=com.microsoft:fi-FI&q=helsingin+uimahallit&npsic=0&rflfq=1&rlha=0&rllag=60179059,24929562,1542&tbm=lcl&ved=2ahUKEwiGmvuIlpblAhWIxMQBHf1DA_oQjGp6BAgKEDw&tbs=lrf:!2m1!1e2!2m1!1e3!3sIAE,lf:1,lf_ui:2&rldoc=1#rlfi=hd:;si:107549101948292786;mv:[[60.281656899999994,25.158165399999998],[60.1511272,24.8457044]];tbs:lrf:!2m1!1e2!2m1!1e3!3sIAE,lf…
Kyseessä saattaisivat olla Erich Ballingerin kirjoittamat Hirviötieto ja Salapoliisitieto.
Hirviötieto: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1150399?lang=fin Kansikuva: https://www.goodreads.com/book/show/18484192-hirvi-tieto
Salapoliisitieto: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1150732?lang=fin Kansikuva: https://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=781871
Eräs kollega muisteli, että Marian Potterin Jere jarruvaunussa (Tammen kultaiset kirjat 63) on koko aukean metsämaisema, mutta kirjan aihepiiri on kyllä kaukana prinsessoista.
Myös Kolme karhua -kirjassa on koko aukeaman metsämaisema. Kolme karhua löytyy myös Tammen kultaisesta juhlakirjasta.
Makuluu tai ydinluu on luu, joka antaa makua vaikkapa lihaliemille tai keitoille. Esimerkiksi klassisessa lombardialaisessa Osso buco -ruokalajissa keskeisenä ainesosana on luullinen naudan potka. Makuluu antaa umamisen lihaisaa makua ruoalle.
Luun halkaisu viitannee luuytimen syömiseen. Monien mielestä paahdettu luuydin on vertaansa vailla oleva herkku.
Suomen elokuva-arkiston julkaisema Suomen kansallisfilmografia on ilmestynyt kymmenosaisena kirjasarjana. Sarjaan on tallennettu suomalaiset, kokoillan elokuvat vuodesta 1907 alkaen. Osassa 9 on tiedot vuosina 1981-1985 ilmestyneistä elokuvista ja osassa 10 vuodet 1986-1990.
Elonet https://elonet.finna.fi/Content/filmography kirjasto(at)kavi.fi
Yleisradion televisiosarjoista voi tiedustella Yleisradiosta https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Elävä arkisto 1980-luvulla https://yle.fi/aihe/kategoria/elava-arkisto/1980-luvun-ilmioita
Oulun elokuvakeskukseen kannattaa myös olla yhteydessä https://www.oulunelokuvakeskus.fi/oek/kirjasto .
Eino Leinon runo Virta venhettä vie –runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Pyhä kevät (1901).
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100760/Pyha_kevat_runoja.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Runo Höyhensaaret ("Mitä siitä jos nuorna mä murrunkin…”) on kokoelmasta Sata ja yksi laulua (1898), sen ensimmäinen runo sikermästä Hymni.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100818/Sata_ja_yksi_laulua.pdf?sequence=1&isAllowed=y
http://www.gutenberg.org/cache/epub/14649/pg14649-images.html
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
Otan osaa suruunne! Vainajan hautaamista varten tarvittavan hautausluvan kirjoittaa vainajaa hoitanut lääkäri, mikäli kuolemansyyn selvittämiseksi tehtäviin tutkimuksiin ei ole aihetta. Tässä tapauksessa teidän pitäisi siis saada se terveyskeskuksesta.
https://www.hautajaiset.fi/ensiohje-vainajan-omaisille.html
https://thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/valtion-sosiaali-ja-terveydenhuo…
Virkatodistuksen saatte maistraatista, https://dvv.fi/henkiloasiakkaiden-asiakaspalvelu tai vainajan seurakunnasta, esim. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat löytyvät täältä https://evl.fi/seurakunnat.
Perunkirjoitukseen tarvittavista asiakirjoista löytyy tietoa mm. verotoimistosta sekä esim. Seniori.infosta, https://…
Kansalliskirjastossa Helsingissä on Venäläinen topografinen kartta 1:42000, jonka kartan VI:22 tiedoissa Finnassa mainitaan "vuonna 1899 valmistunut rantarata karttalehdellä". Kartta (VI:22) koskee Pohjaa, Kiskoa ja Tenholaa (ca. 1900).
https://www.finna.fi/Record/fikka.4300942
Ainakin tässä kartassa mainitaan rantarata kuvailussa, mutta muita radan alueen 1900-luvun alkupuolen topografisia karttoja tutkimalla selviää, näkyykö niissäkin rantarata. Kansalliskirjastossa karttoja saa luettavaksi lukusaliin.
Jussi Iltasen teoksessa Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2009) on luku rantaradasta, jossa on muutamia 1880-luvun topografisia karttoja (pieniä), joihin on jälkikäteen lisätty rantaradan linja.…
Tällä tarkoitettaneen "muna-asentoa", jonka ensimmäisenä esitteli ranskalainen syöksylaskun olympiavoittaja (1960) Jean Vuarnet. Kananmunan muotoa jäljitellyt aerodynaaminen laskuasento levisi alppirinteiltä myös hiihtoladuille.
Lisätietoa eri kielillä Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_Vuarnet
https://en.wikipedia.org/wiki/Jean_Vuarnet
https://fr.wikipedia.org/wiki/Jean_Vuarnet
Vastaus saatiin Urheilumuseon tietopalvelusta.
