Mestaritontun seikkailut (1919) on kirjoittanut Aili Somersalo.
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta voit lukea lisää Mestaritontun seikkailuista ja Aili Somersalosta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4d41493d-e3ca-4c00-bad6-7…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175955886274
Runo Pyhä kalkki sisältyy Lauri Pohjanpään vuonna 1949 ilmestyneeseen kokoelmaan Aamu ja ilta ja muita runoja. Se on jälkimmäinen osa myytillisiin tarinoihin perustuvassa kokonaisuudessa Kaksi kansantarinaa.
Hei!
Tein hakuja Kirkes -alueelta ja sain seuraavia hakutuloksia. Arvelisin, että monetkaan näistä eivät ole suoraan sopivia 1-2 -vuotiaille. Niitä voinee käyttää kuitenkin vinkkeinä, miten näitä aiheita voisi käsitellä pienen kanssa.
Kinnear: Kunnon lohikäärme
Lampela: Prinsessa Pikkiriikki -kirjat
Gehm: Mahdottomat aikuiset
Simon: Matti sanoo ei
Davidson: Pöydässä ei törttöillä, tiikerit!
Kettunen: Aarteitani Suomesta
Garhamn: Ruu ravintolassa
Ruohonen: Ei, Rane ei!
Maclainen: Tapataiturit
Allepuz: Se on minun!
Weninger: Pasi yllättää äidin
Kallio: Onnikujan kavertukset ja suuri prööt!
McMillan: Laila & Harri: hyvien tapojen kirja
Scarry: Kohtelias elefantti
Kelly: Atsiih!
Smallman: Hate haisuli
Landa: Anteeksi!…
Finna haku löysi vain yhden suomennoksen. Näytelmä Puutarhurin koira on julkaistu Tyyne Tuulion suomennoksena. Linkki Finna-hakuun.
Adlibriksen valikoimista de Vegan teoksia löytyy espanjan lisäksi myös ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi. Linkki Kirjakauppaan.
Välitin kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, mikäli joku siellä tietää vastauksen. Vai tietäisiköhän joku palstamme seuraajista kysyjän etsimää kappaletta?
Singerin C-sarjan ompelukoneiden yksityiskohtaisia tuotantotietoja ei ole säilynyt. Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero alkaa C-kirjaimella, on valmistettu yhtiön Wittenbergin tehtailla Saksassa. Tehdas aloitti toimintansa 1903, ensimmäiset ompelukoneet valmistuivat 1904. Koneita tehtiin vuoteen 1940 saakka, jolloin valtaosa tehtaan tuotantokapasiteetista otettiin sotatarviketeollisuuden käyttöön. C-sarja oli tuotannossa vuodesta 1908 lähtien. Koneet numeroitiin juoksevasti; C-sarjassa päästiin seitsennumeroisiin lukuihin. Tarkemmat tuotantotiedot ovat kadonneet sodan melskeisiin. Tehtaan laitteisto kuljetettiin Neuvostoliittoon vuonna 1946.
Wittenbergin tehtaan historiaa https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/german-factory…
Hei, ruumiskuoriaisilla tarkoitetaan todennäköisesti raatokuoriaisia eli haiskiaisia tai turkkiloita. Ne ovat melko yleisiä, kookkaita kovakuoriaisia joista osa syö raatoja osa pyydystää ruokansa elävänä. Raatokuoriaisilla on erinomainen hajuaisti, jolla ne haistavat mätänevän ruumiin jopa kahden kilometrin päästä.
Lisätietoa:
Ötökkätieto: Ötökkätieto – Haiskiaiset, turkkilot (Raatokuoriaiset) (otokkatieto.fi)
Suomen Luonto: Raatokuoriainen hoivaa jälkikasvuaan (suomenluonto.fi)
Romaaneja sydämensiirroista löytyi muutama:
Pirkko Jurvelin: Sydän, sydän! (2020) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Laura Summers: Sydämenlyönnin päässä (2012) https://www.finna.fi/Record/keski.2689721?sid=4686063704
Sandra Brown: Naamioleikki (1995) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12653
Henry Denker: Lahjomaton sydän (1991) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12364?language=fi
Lisäksi englanniksi löytyy nämä kolme alla olevaa:
Clare Mackintosh: The Donor (2020) https://www.finna.fi/Record/piki.4905230?sid=4685916791
Dani Atkins: A Sky Full of Stars (2021) https://www.finna.fi/Record/keski.3131313?sid=4685916791
Emma Heatherington: The legacy of Lucy…
Kysymyksesi on kinkkinen, sillä lajia ei kovin hyvin voi etukäteen tosiaan määritellä. Seuraavasta lähteestä voisit saada ajatusleikillesi lisää taustaa:Miten laji määritellään? – Natura (naturalehti.fi) Todella syvälle pääsee tämän tutkielman kautta: Lajikäsitteiden ja lajinrajaamisen problematiikka (oulu.fi)Siitä ehkä tärkein nosto tässä lajimietinnössä, mikä tukee jo omaa näkemystäsi, jonka esitit kysymyksessä: "Kielitoimiston verkkosanakirjan (2022) mukaan laji määritellään biologian alalla eliöryhmäksi, jonka jälkeläiset pystyvät lisääntymään keskenään. Tämä lisääntymiseen ja elin- ja lisääntymiskykyisten jälkeläisten tuottamiseen perustuva rajaus onkin yleisin käytetty määritelmä, jota kutsutaan myös biologiseksi…
Jukka Itkosen runo Runo on seuraa vailla löytyy hänen teoksestaan Kuutanssi: runoja kasvaville (1999, s. 24).https://lumme.finna.fi/Record/lumme.257089?sid=4787894459
Nuotissa "Oi jouluyö : kauneimmat joululaulut" (WSOY, 1996) laulu on suomenkielisin sanoin nimellä "Hyvä kuningas Wenceslas". Laulu alkaa: "Pidoissa on Tapanin". Säkeistöjä on kaksi. Tämän sanoituksen on tehnyt Paavo Alanne.Liisa Tenkun suomenkielinen sanoitus sisältyy nuottiin "Seimen äärellä : joulukuvaelmia ja -legendoja" (Fazerin musiikkikauppa, [19-?]) nimellä "Legenda" ja nuottiin Tenkku, Liisa: "Punainen posetiivi. Oppilaan kirja" (Gummerus, 1997) nimellä "Joululegenda". Tämä sanoitus alkaa: "Wenceslas on kuningas".Teosofi-lehden numerossa 4 sivulla 122 (01.04.1927) on suomenkielinen teksti "Hyvä kuningas Wenceslas", joka alkaa: "Katsoi hyvä Wenceslas". Kirjoittajan nimeä ei mainita.Monissa julkaisuissa laululla on suomenkielinen…
Jos mahdollista, ota yhteyttä sen kaupungin kirjastoon, joka omistaa rikkoutuneen aineiston. Voit kuitenkin hoitaa asian myös muissa kaupungeissa.Rikkoutunutta, sotkeentunutta tai kadonnutta aineistoa ei voi enää laittaa lainattavaksi. Siksi joudut korvaamaan sen hankintahinnan tai kiinteän korvaushinnan.Yleensä voit myös sopia kirjaston kanssa hankkivasi uuden kappaleen korvattavan tilalle. Usein kysyttyä | helmet.fi
Porin ruotsinkielinen nimi on Björneborg, joka tarkoittaa Karhukaupunkia tai Karhulinnaa. Sen viimeisestä tavusta -borg Pori on nimetty. Latinaksi Björneborg on arctopolis, koska arktos tarkoittaa karhua ja polis kaupunkia.Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pori (Porin nimestä viidennessä kappaleessa)
Osa varmaan löytyy teoksesta teoksessa Albert Edelfelt och Ryssland : brev från åren 1875-1905, josta saatavuustiedot:
http://www.helmet.fi/search*fin/++ftlist/++ftlist/1,1,1,B/frameset~1694…^bib165,1,3,41
Svenska littertursällskapet i Finland on se instanssi, josta Edelfeltin kirjeet.
Katso tiedot:
http://www.sls.fi/HLA.htm
Suomen kirjallisuuden tietokeskuksen FILIn ylläpitämästä käännöstietokannasta voi helposti hakea ruotsiksi käännettyjä teoksia. Tietokanta löytyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran internetsivuilta, osoitteesta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Riittää kun hakulomakkeeseen kirjoittaa kirjailijan nimen ja käännöskielen.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy kirja Oy Kumela: lasimaalaamosta tehtaaksi 1937-1985. Kirja on näyttelyjulkaisu Suomen lasimuseossa Riihimäellä 2002 pidetystä näyttelystä. Kirjan asiasanojen mukaan siinä esitellään mm. tehtaan historiaa, tuotteita ja lasinpuhaltajia. Kirjan saatavuustiedot osoitteessa www.helmet.fi
Tilanne tällä hetkellä (20.7.09 klo 9:03):
Kirjoja on 8 kpl, joista 6 on lainassa. Näistä kuudesta 3 kpl on bestsellereitä, joihin varaukset eivät tartu. Yksi nide on käsittelyssä ja yksi nide on odottamassa noutoa. Näin ollen varausjonoa ovat tähän mennessä purkaneet ne kolme nidettä jotka ovat jo lainassa eivätkä ole bestsellereitä ja se yksi nide, joka odottaa noutoa, joten siis neljä varausta on poistunut jonosta edeltäsi. Olit kertomasi mukaan alun alkaen jonossa sijalla 13. Nyt jonosta on siis edeltäsi poistunut neljä varausta. 13-4=9. Olet siis tällä hetkellä sijalla 9, eikä kukaan ole ohittanut sinua varausjonossa. Tarkastin lisäksi sen, että kaikki ne kahdeksan varausta, jotka ovat jonossa edelläsi, on todellakin tehty ennen sinun…
Здравствуйте. Ваши данные не видны в нашей библиотеке. Обратитесь, пожалуйста, по ссылке (tampereen.kaupunginkirjasto@tampere.fi)в Вашу библиотеку в Тампере.
Tällä hetkellä on kirjastoissa saatavissa vain dvd-versiot 5. ja 6. kaudesta. Voi olla, että tulevat myöhemmin blu-ray:na myös kirjastolevitykseen. Tietoa siitä en löytänyt.
