Asiakkaiden lainaushistoriaa ei tallenneta kirjaston asiakastietoihin, joten et pääse tarkastelemaan lainaamiasi kirjoja 20 vuoden ajalta. Finna-verkkokirjastossa on ollut muutaman vuoden käytössä lainaushistoria, jota asiakas pääsee itse tarkastelemaan. Ominaisuus pitää kuitenkin itse laittaa päälle verkkokirjastossa, eikä se näytä lainoja takautuvasti, vaan lainaushistorian tallennus alkaa siitä hetkestä, kun sen on verkkokirjastossa laittanut päälle.
Ohje lainaushistorian käyttöön Finnassa: https://outi.finna.fi/Content/verkkokirjasto#history
Valitettavasti en onnistunut löytämään kysymääsi lorua Kirsi Kunnaksen runoteoksista, jotka sain käsiini. Selailin myös useita runo- ja lorukokoelmia ja pyysin apua kollegoilta, mutta lorulle ei löytynyt tekijää tai lähdettä. Tunnistaisiko joku tämän palstan lukijoista lorun?
Oodissa on A2-valokuvatulostin, mutta se tällä hetkellä poissa käytöstä. Tulostin varataan Varaamo-sivuston kautta: https://varaamo.hel.fi/resources/awvxuj4coy3a?date=2023-04-01
Voit seurata printterin tilannetta Varaamon sivuilla tai kysyä tarkempaa tilannetta suoraan Oodista.
Oodin yhteystiedot: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Yhteystiedot
Peukutusnapit toi kymmenisen vuotta sitten suomalaiseen joukkoliikenteeseen Veolia Transport, jolla oli pääkaupunkiseudun linjoillaan 150–200 tällaisin painikkein varustettua bussia.
Veolian ranskalainen emoyhtiö oli jo vuonna 2011 fuusioitunut toisen ranskalaisen joukkoliikennekonsernin Transdevin kanssa, ja yhdistynyt yhtiö sai nimekseen Transdev. Suomen Veoliasta tuli Transdev Finland vuonna 2015. Transdev Finland on sittemmin lopettanut toimintansa, ja on mahdollista, että samalla on päättynyt myös peukutusnappien tarina. Tutkimistani lähteistä ei selvinnyt, mihin yhtiön bussikalusto päätyi.
Bussimatkustajat kiittävät peukuilla - Mesta | HS.fi
Ulkomaalaiset ihmettelevät Suomen busseissa olevia peukutusnappeja: "Ovatko suomalaiset…
Välitin kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, mikäli joku siellä tietää vastauksen. Vai tietäisiköhän joku palstamme seuraajista kysyjän etsimää kappaletta?
Löysin Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitokselle tehdyn venäjänkielisen Pro Gradu -tutkielman. Sen suomenkielisessä tiivistelmässä kerrotaan, että tutkielma käsittelee "vanhojen suomenvenäläiseten sukunimien" muutosanomuksia. Statschkun-sukunimi ja sen suomennos löytyy tämän tutkielman liitteestä.
Arvelisin siis, että sukunimi on mahdollisesti venäläisperäinen, mutta sen tarkoitusta en ole löytänyt. Pro gradu -tutkielman lähdeluettelossa on monia suomenkielisiäkin sukunimiä koskevia teoksia. Niistä on ehkä mahdollista löytää lisätietoa tästä kyseisestä sukunimestä.
Linkki tutkielmaan https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/79835/gradu03045.pdf?seque…
Suomen kauppalaivastotietokannasta voi hakea Suomen Etelä–Amerikan Linjan aluksia:
http://kauppalaiva.nba.fi/results.php?vowners=Oy+Suomen+Etel%C3%A4-Amer…
Merimieshuoneiden arkistoista on koottu sähköinen Merimiehet -tietokanta, joka on käytettävissä Suomen sukututkimusseuran maksaneille jäsenille heidän Sukuhaku-portaalinsa kautta: https://sukuhaku.genealogia.fi/
Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön arkistoa hallinnoi Suomessa Forum Marinum https://www.forum-marinum.fi/fi/, jolta voi tiedustella ko. yhtiön miehistöistä.
Kyseeseen saattaisi tulla Constance Heaven, jolta 70-luvulla suomennettiin kolme Venäjälle sijoittuivaa romaania, ns. Kuragin-trilogia: Natalia (1972), Astrovin perintö (1973) ja Vaarallinen rakkaus (1979). Nataliassa nuori englantilaistyttö Amaryllis "Rilla" Weston saapuu Kuraginin sukukartanoon lähelle Pietaria kreivin viisivuotiaan pojan kotiopettajattareksi. Rilla rakastuu kreivin Andrei-veljeen, jonka kanssa sitten avioituu. Astrovin perinnössä Rillan luokse Venäjälle matkustaa hänen sisarensa Sophie.
Natalia | Kirjasampo
Astrovin perintö | Kirjasampo
Porsas säästämisen symbolina kytkeytyy säästöpossun historiaan. Yhden teorian mukaan säästöpossu sai alkunsa keskiaikaisessa Englannissa, jossa kotitalouksien moniaisiin tarpeisiin valmistettiin erilaisia astioita ja purnukoita oranssinsävyisestä savesta, josta käytettiin nimeä "pygg". Kolikoiden säilyttämiseen käytetystä savikiposta ("pygg jar") kehkeytyi kielenkäytössä "pygg bank", joka edelleen 1700-luvun puoliväliin tultaessa oli muokkautunut muotoon "piggy bank". Tämä antoi savenvalajille inspiraation muotoilla "piggy bankeistaan" sianhahmoisia "säästöpossuja".
Lähde:
Sandra & Harry Choron, Money : everything you never knew about your favorite thing to find, save, spend & covet
Riippuu mm. paikkakunnasta sekä ajasta ja olosuhteista, jolloin siirto on tehty. Tietoja voi löytyä esimerkiksi paikkakunnan kaupunginarkistosta, maakunta-arkistosta tai paikallisilta historiantutkijoilta, paikkakuntaa käsittelevistä historiateoksista tai paikallisesta museosta. Myös itse rakennuksessa voi olla merkintä, milloin ja mistä siirto on tehty. Rakennuksen arkkitehtuuristakin pystyy joskus päättelemään, miltä ajalta tai mistä paikkakunnalta se on kotoisin. Usein tietoja joutuu yhdistelemään eri lähteistä ja tekemään salapoliisityötä.
Kukaan vastaajistamme ei muistanut lorulle jatkoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista? Tietoja jatkosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Vihdin kunnassa on 86 järveä ja ne näkyvät Järvi-meriwikissä kartalla. Järvi-meriwikiin on koottu tiedot kaikista vähintään hehtaarin kokoisista järvistä Suomessa. Vihti – Järvi-meriwikiOsa Vihdin järvistä on listattu Wikipedian artikkeliin. Luokka:Vihdin järvet – Wikipedia
Kyseessä taitaa olla varta vasten mainokseen tehty ja ainoastaan sen yhteydessä esiintynyt kappale.Lähekkäin Raa-raa | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet Lähekkäin Hammastahna TV-mainos, Kultainen Klaffi 1978
Varhaisimmat tiedot joita löysin, olivat Mannelin-nimisten syntymäpaikat vuosina1888–1920 (1). Syntymäpaikat sijaitsevat pääasiassa Satakunnan ja Pirkanmaan alueella (Pori, Laitila, Kokemäki, Pöytyä, Lavia, Urjala ja Tampere). Myös Vaasassa ja Helsingissä syntyi Mannelineja tuona ajanjaksona.Alla linkki myös Digi- ja väestötietoviraston sukunimihakuun (2).https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/mannelin.htmlhttps://nimipalvelu.dvv.fi/sukunimihaku?nimi=Mannelin
Hämeenlinnan pääkirjaston käsikirjastosta löytyvässä, Juha Vallin toimittamassa Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli - kirjassa (1993) ei ole kyseistä signeerausta. Valitettavasti ammattitaitomme ei riitä arvioimaan tauluja tai tunnistamaan taiteilijoita. Kysyjän kannattaa itse kääntyä esimerkiksi seuraavien lähteiden ja palvelujen puoleen:Taidehuutokaupat ja asiantuntija-arvioijat: esimerkiksi Bukowskis Arviointi Online - BukowskisHagelstam Arviointi verkossa - Stockholms AuktionsverkAlueellinen taidemuseo, tässä tapauksessa Hämeenlinnan taidemuseo: https://www.hameenlinnantaidemuseo.fi/meidan-museomme/yhteystiedot/
Kirjaston kokoelmista kirjoja ei yleensä voi ostaa - mikäli ei satu niin hyvä onni, että etsitty kirja olisi päätynyt poistokirjamyyntiin.
Kathryn B. Jacksonin lastenkirjaa Kolme karhunpoikaa (Sly little bear, suom. Marjatta Kurenniemi, Tammi, 1965, useita lisäpainoksia) kannattaa etsiskellä antikvariaateista. Etsiminen sujuu helposti esimerkiksi nettiantikvariaateissa, joiden sivustoja löytyy vaikkapa googlettamalla kirjan nimellä.
Valitettavasti nuottia ja suomenkielisiä sanoja Kaj Westerlundin säveltämään kappaleeseen Huoneen lämpimäksi teet (Din värme) ei ole julkaistu missään nuottijulkaisussa. Sanoja ei myöskään ole äänitteiden liitteinä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
Kyseessä voisi olla Sirpa Tabetin romaani Punainen metsä (Otava, 1989). Kirjan kuvaus ja tekstinäyte Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_48726.
Sirpa Tabetin tuotannosta löytyy esittelyjä DekkariNetistä: https://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=TabetSirpa.
Tässä muutama muu kirjavinkki:
Marianne Cedervall: Ajattelen sinua kuolemaasi saakka
Kirja kertoo kahden erilaisen gotlantilaisen naisen ystävyydestä, kostosta ja ajatusten voimasta. Kolme miestä kuolee muutaman viikon välein. Kuolemantapaukset vaikuttavat luonnollisilta, mutta mitä jos ne eivät olekaan?
Anna-Maria Eilittä: Kun olen poissa
Ilonalla on mies, perhe, työ opettajana, monin tavoin aivan tavallinen elämä. Paitsi että hän on kuollut. Ilona…
