Nykysuomen sanakirjan mukaan oihkia on '(tuskissaan) valittaa, voihkia, voivottaa", eli aika lailla samoja asioitahan ne oihkiminen ja voihkiminen ovat.
Välitin kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, mikäli joku siellä tietää vastauksen. Vai tietäisiköhän joku palstamme seuraajista kysyjän etsimää kappaletta?
Löysin Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitokselle tehdyn venäjänkielisen Pro Gradu -tutkielman. Sen suomenkielisessä tiivistelmässä kerrotaan, että tutkielma käsittelee "vanhojen suomenvenäläiseten sukunimien" muutosanomuksia. Statschkun-sukunimi ja sen suomennos löytyy tämän tutkielman liitteestä.
Arvelisin siis, että sukunimi on mahdollisesti venäläisperäinen, mutta sen tarkoitusta en ole löytänyt. Pro gradu -tutkielman lähdeluettelossa on monia suomenkielisiäkin sukunimiä koskevia teoksia. Niistä on ehkä mahdollista löytää lisätietoa tästä kyseisestä sukunimestä.
Linkki tutkielmaan https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/79835/gradu03045.pdf?seque…
Kirja "Papalagit : samoalaispäällikkö Tuiavii valkoisen miehen maailmassa" (Otava, 1981) sopii kuvaukseen. Kirjan esipuheen mukaan Tuiavii ei tarkoittanut puheitaan julkaistaviksi. Hän luonnosteli muistiinpanonsa alkuasukaskielellä omille maanmiehilleen. Erich Scheurmann sai haltuunsa Tuiaviin muistiinpanot ja käänsi ne saksaksi. Saksankielinen alkuteos on nimeltään "Der Papalagi" (1920). Suomentaja on M. Leikola. Papalagi tarkoittaa valkoihoista tai muukalaista.
Pohjois-Pohjanmaan vapaussotureista löytyy kirja Pohjois-Pohjanmaan vapaussoturit (Yrjö Ensio, 1997). Suosittelen aluksi tutustumaan siihen. Vapaussotureista on myös elämäkerrastokokoelma Kansallisarkistossa Helsingissä. Se on tarkoitettu mm. sukututkimustarkoituksiin. Löydät lisätietoa siitä alla olevasta linkistä.Linkki OUTI-verkkokirjastoon: https://outi.finna.fi/Record/outi.355658?sid=4711123700Vapaussoturien elämäkerrasto: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/vapaussoturien-el…
Albert Camus'n näytelmästä Oikeamieliset (Les justes,1950) on kaksi suomennosta.Eugen Terttula suomensi näytelmän vuonna 1980. Suomennos on muutaman Suomen kirjaston kokoelmissa ja näyttää olevan saatavissa myös kotilainaan.https://finna.fi/Record/tuni.991800644205973?sid=4713291098Reita Lounatvuoren suomennos vuodelta 2001 on vain Taideyliopistojen Sörnäisten kampuskirjaston kokoelmissa näytelmämonisteena.https://finna.fi/Record/uniarts_print.993310894206249?sid=4713292430
Ilmeisesti teosta ei ole muualla kuin Rautatiemuseon kirjastossa. Jos teosta olisi olemassa useita kappaleita, sitä pitäisi periaatteessa olla vapaakappalekirjastoissa; tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei teosta ole kuin yksi kappale.Vaikuttaisi siltä, että rata on Venäjän puolella kulkenut ainakin Kantalahteen.
Voit saada aiheesta tietoa muun muassa alla olevista lähteistä; ensimmäinen on helposti lähestyttävä radio-ohjelma, jossa kasvifysiologi Kurt Fagerstedt kertoo aiheesta, ja toinen on tieteellinen artikkeli, joka paneutuu tarkemmin erityisesti niihin mekanismeihin, joiden kautta puut tunnistavat vuodenaikoja.Mattila, Leena & Kurt Fagerstedt (2016): Tiedeykkönen: Mistä puu tietää, onko nyt kevät, kun säähän ei voi luottaa? https://areena.yle.fi/podcastit/1-3255982Rajesh Kumar Singh, Rishikesh P Bhalerao, Maria E Eriksson (2020): "Growing in time: exploring the molecular mechanisms of tree growth". Tree Physiology, 41(4), sivut 657–678. https://academic.oup.com/treephys/article/41/4/657/5848548
Löysin Helmet-verkkokirjastosta hakemalla seuraavanlaisia teoksia:Kielletyt kartat. Karjala 1928-1944 (AtlasArt, 2006)Kielletyt kartat 2. Luovutetun Karjalan kylät ja tilat. (AtlasArt, 2007)Sukukirjassa Kemppisen suku Hiitolasta : elämänvaiheita ja muistoja vuosilta 1900-2010 (BooksOnDemand, 2022) on myös valokuvia ja kartta-aineistoa. Voisikohan näistä olla apua?Hiitola -asiasanalla hakemalla löytyy myös muuta sekalaista aineistoa Helmet-haussa, kannattaa tutkia vielä nämäkin:hiitola | Hakutulokset | helmet.fi
Etsin Finna.fi haulla Siikonen K. nimistä kirjailijaa, mutten löytänyt. Siikosia on kyllä ruunsaasti tekijöinä. Hakuun tarttui Siikonen Lauri Kustaa, mutta hänen alansa näyttäisi olevan sähkötekniikka.Yritin myös Fonectan haulla, muttei sekään tunnistanut Siikosella etunimeä K.Toivotaan joku kommentoija tietää kestä on kyse.
Kyseessä taitaa olla varta vasten mainokseen tehty ja ainoastaan sen yhteydessä esiintynyt kappale.Lähekkäin Raa-raa | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet Lähekkäin Hammastahna TV-mainos, Kultainen Klaffi 1978
Kirjasto myy dvd- tai cd-r-levyjä 1,50 euron hintaan, jos omaa levyä ei ole mukana. Laitteiden käyttö sinänsä ei maksa mitään, mutta kirjastokorttia tai henkilötodistusta voidaan edellyttää. Näet Varaamo-tilavarauspalvelusta Helsingin kirjastojen digitointipalvelut hakusanalla "digitointi". Tällä hetkellä digitointi on mahdollista Vuosaaren, Itäkeskuksen ja Pasilan kirjastoissa. Palvelun kuvauksista näet kirjastokohtaiset tarkemmat tiedot käyttöoikeudesta, laitteistosta ja siitä, mitä tallennemuotoa on mahdollisuus käyttää.
Hieman huonosti löytyy koottuja kuvastoja ikkunoista.
Finna (museoiden ja kirjastojen aineistohaku) löysi 73 osumaa hakusanoilla ikkunat ja perinnerakentaminen. Finnan hakutulos
Helmet löysi samalla haulla vain yhdeksän osumaan. Pari kuitenkin samaa kuin Finnassa.
Suomalainen ikkuna / Teppo Korhonen, Jouko Eskelinen sekä Korjauskortisto. 8 : Ikkunoiden korjaus / [teksti Ulla Rahola ; kuvat Ulla Rahola, Tommi Lindh, Mikko Anttila ; julkaisija Museovirasto, rakennushistorian osasto] Helmet hakutulos
Museo- ja arkistoihmiset voisivat kuitenkin tietää vielä parempia lähteitä. Kannattaa kysyä esim. Arkkitehtuurimuseosta tai Tampereen yliopiston Kansanperinnearkistosta
Vapriikin…
Menossa on laaja trendi karsia sukupuolittuneita ilmaisuja kielestä esim."Suomen kielessä työmarkkinat näyttäytyvät miesten hommina. Tuttu ilmiö konkretisoitui Duunitorin sisältöpäällikölle Laura Gladille keväällä, kun oman työpaikan sivustolla silmään osui työpaikkailmoitus, jossa haettiin mittamiestä.– Mietin, miten vielä vuonna 2019 voidaan hakea töihin mittamiestä. Googlettelin, ja sanalle on olemassa selkeä sukupuolineutraali nimeke eli mittaaja. Tästä lähti laajempi keskustelu, voitaisiinko meillä tehdä asialle jotain, Glad kertoo. Lopputuloksena Duunitorin hakukoneelta voi torstaista alkaen etsiä töitä perinteisten ammattinimikkeiden lisäksi myös sukupuolineutraaleilla vaihtoehdoilla. Esimerkiksi varastomiehen…
Sinun pitäisi kuvata kaksi itsellesi tärkeää tilannetta, joissa olet ollut tekemisissä toisen elävän olennon kanssa.
Koneen tai teoksen kanssa vuorovaikutus jää yleensä yksisuuntaiseksi. (poikkeuksena esittävä taide)
Vuorovaikutusta tapahtuu arjessa esim. perheen kesken, työssä ja opinnoissa. Tilanne voi olla positiivinen tai negatiivinen, jos se on ollut sinulle jollain tapaa arvokas.
Tehtävässä halutaankin sinun kertovan, millä tavalla vuorovaikutus on ollut tärkeää.
Merkityksellinen = jolla on merkitystä, merkittävä, huomattava, tärkeä, arvokas
Vuorovaikutus = keskinäinen, vastavuoroinen vaikutus Suomalaisten kielten keskuksen sanakirja
Lähetin kysymyksesi Suomen Laivahistorialliselle yhdistykselle, ja odottelen, josko heillä olisi tietoa kyseisestä aluksesta. Lisäys 21.10.: Suomen Laivahistoriallisen yhdistyksen mukaan talvisodan aikana ei ainakaan Suomessa ollut yhtään Björneborg-nimistä laivaa. Viimeinen myytiin heinäkuussa 1939. Olisiko kyse jostain toisesta aluksesta?
Yhdistyksen sivuilla on myös linkkejä merenkulkua käsitteleville sivustoille. https://www.slhy-laiva.fi/
Joitain tietoja ja kuvia Björneborg-nimisestä aluksesta löytyi seuraavilta nettisivuilta (viitattu 19.10.2021):
Turkusteamers.com. http://www.turkusteamers.com/rannikkoliikenne/bjorneborg/laiva.html.
Wikiwand.com. https://www.wikiwand.com/fi/…
Kyseessä voisi olla Sirpa Tabetin romaani Punainen metsä (Otava, 1989). Kirjan kuvaus ja tekstinäyte Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_48726.
Sirpa Tabetin tuotannosta löytyy esittelyjä DekkariNetistä: https://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=TabetSirpa.
Tässä muutama muu kirjavinkki:
Marianne Cedervall: Ajattelen sinua kuolemaasi saakka
Kirja kertoo kahden erilaisen gotlantilaisen naisen ystävyydestä, kostosta ja ajatusten voimasta. Kolme miestä kuolee muutaman viikon välein. Kuolemantapaukset vaikuttavat luonnollisilta, mutta mitä jos ne eivät olekaan?
Anna-Maria Eilittä: Kun olen poissa
Ilonalla on mies, perhe, työ opettajana, monin tavoin aivan tavallinen elämä. Paitsi että hän on kuollut. Ilona…
Vanhat hallituksen esitykset ja muut valtiopäivät löytyvät digitoituina eduskunnan palvelusta https://avoindata.eduskunta.fi/#/fi/digitoidut/. Palvelussa ovat valtiopäiväasiakirjat ajalta 1907-2000.
Tässä kysymäsi HE 2/1958 https://www.eduskunta.fi/pdf/HE/HE2-1958.pdf.
Palvelun käytöstä on Eduskunnan kirjaston YouTube-kanavalla koulutusvideo Digitoitujen asiakirjojen hakuun https://www.youtube.com/watch?v=8W2hvarlW8o.
Valitettavasti en onnistunut löytämään kysymääsi lorua Kirsi Kunnaksen runoteoksista, jotka sain käsiini. Selailin myös useita runo- ja lorukokoelmia ja pyysin apua kollegoilta, mutta lorulle ei löytynyt tekijää tai lähdettä. Tunnistaisiko joku tämän palstan lukijoista lorun?
Suomen armeijan uusia marssitapoja esiteltiin ensimmäisen kerran 5.5.1984 televisioidussa Spede show'n jaksossa. Sketsi sisältyy DVD-koosteeseen Spede show. [2], Voihan rähmä 1973-1984.
Spede Show 5.5.1984 - YouTube
Marsseja kohdissa 3:57–4:32, 6:06–6:20, 10:36–10:56, 18:25–18:45, 20:55–21:10, 26:00–26:14
