2010 ilmestyneet suomalaiset lastenkirjat löytyvät rajoittimina kaksi tähteä ** kokoelmista lasten kokoelma, aineisto kirjat ja kieli suomi sekä vuosirajauksena jälkeen 2009 ja ennen 2011. Hakutulos antoi 1719 teosta http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=**&searchscope=1&m=1&l=fin&b=&…
En löytänyt kysymykseesi vastausta. Kysyin asiaa Yleltä ja he vastasivat seuraavasti:"TV-arkistosta ei löytynyt ko. ohjelmaa. Olisiko ollut MTV3:n ohjelma, koska he ovat kuitenkin julkaisseet 1991 tuon konserttitallenteen?"
MTV:n puolelta asiaa voi tiedostella täältä:
http://www.mtvmedia.fi/yhteystiedot/index.shtml?palaute
Nettiä selailemalla löytyy monen tapahtuman juhlavuodet. Vaikuttaa siltä, että tapahtumia juhlitaan samalla periaatteella kuin ihmisiäkin. Toisin sanoen odotetaan, että vuosi tulee täyteen ennen kuin juhlitaan. Pieni ihminen viettää yksivuotispäivää vasta kun on elänyt yhden vuoden eikä heti syntyessään. Samoin Kotkan Meripäiviä juhlitaan vasta sitten, kun on kulunut 50 vuotta siitä, että ne aloitettiin. Ehkä juhlien nimen pitäisi olla jotakin muuta, jos juhlittaisiin 50. kertaa.
Esimerkiksi tänä vuonna on Savonlinnan oopperajuhlien 100-vuotisjuhlavuosi. Ensimmäiset oopperajuhlat järjestettiin 1912, joten sama periaate tässäkin on.
Tähän ilmiöön vaikuttanee se, että ihmiselle on helpompaa laskea vuosia kuin laskea yksitellen tapahtumien…
Voimme kertoa Helmet-kirjastokortin numeron vain asiakkaalle, joka tulee kirjastoon ja todistaa henkilöllisyytensä virallisella henkilöllisyystodistuksella. Meillä ei ole mahdollista tunnistaa asiakasta sähköisesti, joten valitettavasti ainoa mahdollisuutesi on pyytää jotakin tuttavaasi etsimään kirjastokorttisi ja tarkistamaan sen numeron.
Olet varmaankin yrittänyt kirjautua ePressiin muualla kuin kirjastossa? Kuten ePressin ohjeissa sanotaan, palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa. Se ei vaadi käyttäjätunnusta eikä salasanaa. Etäkäyttömahdollisuutta ePressissä ei siis ole.
Hämeenlinnan pääkirjaston suomen kielen hyllystä (88.2.)löytyvät esim. seuraavat teokset: Suomalainen fraasisanakirja; Kari Erkki: Naulan kantaan: Nykysuomen idiomisanakirja, 1993; Kuisma Juha: Tupenrapinat: idiomeja ajan uumenista, 2015; Päivä pulkassa, pyy pivossa, 2014; Muikku-Werner Pirkko: Suurella sydämellä, ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja, 2008; Tervomaa Raija: Päin mäntyä: suomen kielen sanontoja, 2002.
Suomen suurin nuottikäsikirjoitusten arkisto on Kansalliskirjastossa (tiedot löytyvät pääosin Viola-tietokannasta). Taidemusiikkia on merkittäviä määriä arkistoitu myös Sibelius-Akatemian kirjaston arkistoon sekä Turussa Sibelius-museon arkistoon. Yleisradion nuotistolla on ollut merkittävä kokoelma orkesteripartituureja ja muuta arkistoaineistoa, mutta se on siirretty pääosin Kansalliskirjastoon. Samoin on tehnyt SULASOL, jonka kuoromusiikin käsikirjoitusarkisto on pääosin siirtynyt tai siirtymässä Kansalliskirjastoon. Samaan paikkaan on päätynyt pääosa Fazer-kustantamon arkistoaineistosta, joskin Fennica Gehrmanilla on sitä vielä jonkin verran. Pienempiä sävellyskäsikirjoitusten arkistoja on runsaasti, mm. Kansallisoopperalla ja…
VHS-kasetteja voi digitoida pääkirjaston musiikkiosastolla ja ajan voi varata paikan päällä tai soittamalla. Palveluun kuuluu opastus. Alla musiikkiosaston puhelinnumero:
Musiikkiosasto puh. (02) 262 0658
Tämä Erkki Liikasen käännösversio on tosiaan hankala tapaus, koska se on Viola-tietokannan mukaan julkaistu vain LP-levyllä Laululoota ( FinnsoundFSC03, 1973) ja Finnsoundin vuonna 1967 julkaisemalla single-levyllä FS002, joka sisältää tämä Liikasen esityksen lilsäksi Aarno Ranisen tulkinnan laulustaan Entisen varjo. Käytännössä ainoa tapa saada sanat on varata Kansalliskirjaston musiikkiosastolta kuunteluaika ja kirjoittaa sitten kuuntelemalla sanat muistiin. On tietysti mahdollista, että Erkki Liikasella on itsellään sanat tallessa, mutta en osaa sanoa, miten häneen voisi saada yhteyden. Nuottia laulusta ei ole koskaan julkaistu.
Heikki Poroila
Tavoitteena on saada Helsinkiinkin Emagz-palvelu käyttöön, ja tällöin niin, että lehtiä voi lukea myös etäkäyttöisesti kirjastojen ulkopuolella. Espoossa ja Vantaallahan palvelussa on mahdollista lukea lehtiä vain kirjastoissa.
Kustantaja (HarperCollinsNordic) sivuilta löytyi vain kolme suomeksi käännettyä osaa, joten neljättä ei suomeksi vielä löydy. Englanninkielinen löytyy kyllä Kyyti-kirjastoista.
Tulotason vaikutusta ruokavalintoihin on tutkittu. Alla linkki Taru Lindblomin (Tampereen yliopisto) artikkeliin tutkimuksen tuloksista:
http://blogit.utu.fi/tita/tulotaso-ja-talouden-suhdanne-nakyvat-ruokavalinnoissa/
Talouselämä-lehti uutisoi vuonna 2015 suomalaisten kulutuksen tuloeroista riippumatonta samankaltaistumista. Uutinen perustuu erikoistutkija Juha Nurmelan Tieto&Trendit-blogista saatuihin tietoihin:
https://www.talouselama.fi/uutiset/olivat-tulot-suuret-tai-pienet-nain-suomalaiset-kayttavat-rahansa-tutkija-hammastyi-kulutuksen-samankaltaisuutta/183563a8-2b25-39a4-87a3-e171b8a694a9
Kuluttamisesta ja ympäristöjalanjäljestä on kirjoitettu paljonkin, mm. nämä kirjat:
- Nettopositiivisuus : menestyvän ja vastuullisen…
Aliaksen eli salanimen saat lisättyä asiakastietoihisi minkä tahansa Helmet-kirjaston asiakaspalvelusta esittämällä kirjaston hyväksymän voimassa olevan henkilöllisyystodistuksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_kayttosaannot(37540)
On hyvinkin mahdollista, että kirja löytyy kirjaston hyllystä, vaikka se näyttää vielä olevan lainassa kortillasi.
Ota yhteyttä siihen kirjastoon, johon olet palauttanut kirjan.
Henkilökunta etsii kirjaa hyllyista ja palautuskärryistä ja palauttaa sen löydettyään. Silloin se poistuu kortiltasi.
Jos joku toinen lainaa kirjan, se poistuu myös kortiltasi.
Jos kirjaa ei löydy kirjastosta, se voidaan uusia viisi kertaa. 1-5 kk aikana asiat yleensä ilmestyvät paikalle tai löytyvät jostain oudosta piilostaan...
Tiedetoimittaja Maija Karalan vastaus:
Kysymys on kiehtova, mutta siihen on ikävä kyllä mahdotonta antaa tarkkaa vastausta. Selkärankaisten fossiileja sisältäviä kerrostumia, jotka kattaisivat ajan molemmin puolin liitukauden lopun joukkosukupuuttoa, on vain kourallinen, eivätkä ne tarjoa kattavaa käsitystä koko maailman lajistosta.
66 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneen joukkosukupuuton kuuluisimpia uhreja ovat dinosaurukset. Myös siipisaurukset eli lentoliskot ja monet merieläinryhmät katosivat kokonaan, eli näiden ryhmien kaikki lajit kuolivat sukupuuttoon. Selvinneidenkin eläinryhmien riveissä tapahtui suuria tappioita. Kaikkiaan arvioidaan, että vähintään 75 % kaikista lajeista katosi. Yli 25 kilogramman painoisia…
Kielitoimiston ohjeissa sanotaan vieraskielisten nimien taivutuksesta muun muassa näin:
Nimiä, jotka loppuvat sekä äännettäessä että kirjoitettaessa konsonanttiin, taivutetaan lisäämällä nimen ja päätteen väliin sidevokaali i. Sääntö pätee yleensä myös s-loppuisiin vieraskielisiin nimiin (esim. Memphis - Memphisin, Torres - Torresin). Jos vieraskielinen nimi toistuu kielenkäytössä usein tai se koetaan tutuksi, se saattaa kuitenkin mukautua suomen kielen -ks-taivutukseen (vertaa sana varis, variksen).
Saksalais-yhdysvaltalaisen arkkitehdin Ludwig Mies van der Rohen sukunimen ensimmäinen osa, joka äännetään saksalaisittain /mi:s/, muistuttaa suomen mies-sanaa, mutta taivutetaan suomen…
Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on aikaisemminkin kysytty postimyyntiyrityksistä. Tässä kysymykseen annettu vastaus https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-loytaisin-tietoja-postimyyntiyrityk… .
Internetin kuvahaulla löytyy jonkin verran kansikuvia luetteloista https://www.google.com/search?sxsrf=ACYBGNTLYrmDttLuygSEAHHUErzLAcU1WQ:…
Myytäviä kuvastoja https://www.antikvariaatti.net/pienpainatteet/tuoteluettelot-kuvastot-j…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/07/28/kalle-anttila-perusti-tavarata…
Voisikohan etsimäsi kirja olla mahdollisesti Oscar Hedlundin Friida-koiran tarina (WSOY, 1986)? Itsekin luin kirjan lapsena ja muistan siinä tosiaan olleen mustavalkokuvia tarinan koirista. Löysin kuvan kirjan kannesta täältä: https://www.finlandiakirja.fi/fi/oscar-hedlund-friida-koiran-tarina-102631.html
Luonnonvarakeskus kertoo verkkosivuillaan näin: "Yli 80 prosenttia suomalaisesta naudanlihasta tulee markkinoille maidontuotannon sivutuotteena tuotannosta ylijäävien vasikoiden ja poistolehmien kautta. Loppuosan tuotannosta kattavat naudanlihantuotantoa varten kasvatettavat liharotuiset naudat."
Lähde: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/maatalous-ja-maaseutu/lihantuotanto/
Hakupalvelu Finnan kautta löytyy jonkin verran opinnäytteitä, kirjoja ja artikkeleita Veikkauksesta ja sen monopoliasemasta. Uusimmasta päästä opinnäytteet ovat verkossa luettavissa. Alla linkki hakutulokseen hakusanoilla Veikkaus monopoli*:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=veikkaus+monopoli%2A&type=AllFields
