Tässä joitakin vanhoja lastenkirjoja, jotka sijoittuvat Afrikkaan. Tuntuisikohan näistä jokin tutulta? Kuvaukset on poimittu Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta.
Born, Adolf: Hannu Väkevä : metsästysseikkailuja buurien ja zulukafferien maassa (1925)
Hollantilaisen isän poika, buuri elefantinmetsästäjä Hannu Väkevä kiertelee Etelä-Afrikassa tovereidensa Viktorin, Bernhardin ym. kanssa. He taistelevat myös matabilaisia, jotka ovat ottaneet vangiksi hänen morsiamensa Katrin, sekä zululuja vastaan. Hannu joutuu itsekin vangiksi ja joutuu orjalaivaan. Pelastuttuaan Hannu perustaa Katrin kanssa maatilan Nataliin.
Defoe, Daniel: Seikkailu Afrikassa (1945)
Nuori Bob ryöstetään lapsena, ja hän viettää nuoruutensa vieraiden holhouksessa.…
Kirjailija Pauliina Rauhala esitellään teoksessa Kotimaisia nykykirjailijoita 10. Hakuteos esittelee kirjailijan tuotannon ja teosten saamaa vastaanottoa. Myös tekijän saamat kirjallisuuspalkinnot löytyvät teoksesta. Nämä tiedot löytyvät myös Kirjasammon sivuilta. Yleisradion kulttuurivieraana Rauhala on esitelty vuonna 2018.
Kotimaisia nykykirjailjoita 10 Helmetissä
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2205845__Spauliina%20rauh…
Pauliina Rauhalan esittely Kirjasammossa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac…
Pauliina Rauhala Yle:n kulttuurivieraana
https://yle.fi/uutiset/3-10118564
Emme pysty neuvomaan yksityiskohtaisissa lakiasioissa, mutta Verohallinnon sivuilta ja oikeusaputoimistosta saa ohjeita perintöasioissa.
Perintöoikeutta säätelee perintökaari.
Kirjallisuutta aiheesta:
Juha Koponen: Kuolinpesän osakkaan opas (2020)
Matti Norri: Perintö ja testamentti (2017)
Tullin elintarvikevalvonta tutkii kasvinsuojeluainejäämiä ja muita torjunta-ainejäämiä vihanneksista ja kasviksista.
https://tulli.fi/web/tullilaboratorio/elintarvikkeet/mita-elintarvikkei…
Kotimaisia elintarvikkeita valvovat kuntien elintarvikevalvontaviranomaiset, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Lisätietoa kasvinsuojeluainejäämien valvonnasta voi kysyä Ruokavirastosta.
https://www.luke.fi/ruokafakta/peltomaan_kasvit/torjunta-ainejaamat/
https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/yhteiset…
https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/yhteiset…
Kuten wikipedian artikkelissa todetaan, suomalaisten vaatetehtaiden luetteloon ei ole sisällytetty aivan pienimpiä ja lyhytaikaisimpia lähdekirjallisuudessa mainittuja yrityksiä. Helsingin Neule Oy lienee ollut pienehkö vaateompelimo, eikä siitä verkkohaulla tosiaan löydä mitään tietoja. Myöskään kirja Kansakunnan vaatettajat ei mainitse yritystä.
Helsingin Sanomien aikakone antaa sen verran tiedonripettä, että yrityksen sijainti selviää. Helsingin Neule Oy toimi osoitteessa Sturenkatu 9. Kuten Kaija Nenosen toimittama teos Herrasväen ja työläisten kaupunki kertoo, kyseessä on vuonna 1946 valmistunut asuintalo, jonka kivijalassa toimi vielä 1980-luvun alussa useita liikkeitä: Siivouspiste Oy, paperi- ja…
Oravan ensimmäinen poikue syntyy huhti-toukokuussa, ja kantoaika on 35 vuorokautta. Ravinnon määrä ja sääolot vaikuttavat kosioleikkien aloitusajankohtaan. Veikkaanpa, että kisailussa oli kyse nimenomaan kosioleikeistä.
https://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/orava
Singerin sarjanumeron J 767080 ompelukone on valmistettu vuonna 1904. Listalta voi etsiä eri sarjanumeroiden (Register Numbers) valmistusvuosia:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-j…
Tyyppinumeron (Machine Class / Model Number) lopussa oleva K kertoo, että kone on tehty Skotlannissa, tarkemmin sanottuna Kilbowien tehtaalla Clydesiden kaupungissa.
https://www.singersewinginfo.co.uk/locations
"Mondragonoidinen" David Foster Wallacen Päättymättömässä riemussa viittaa Incandenzan perheen äitiin Avriliin, jonka tyttönimi on Mondragon. Halin "mondragonoidinen nenä" (s. 31) on siis sellainen, jossa on nähtävissä hänen äitinsä puoleiselle suvulle ominaisia piirteitä.
Teemme kirjastossa tiedonhakuja pyynnöstä mm. artikkelihakuja tietystä aiheesta. Pääsääntöisesti hakutulokset ovat viitteitä eli tieto missä lehdessä ja koska ao arvostelu on ollut. Asiakkaalle jää tehtäväksi tulla kirjastoon selaamaan ao lehdet ja ottamaan niistä esim. kopiot itselleen. Osa vanhemmista lehdistä saattaa olla selattavissa vain mikrofilmeinä kuten sanomalehdet. Mm. Aleksi-tietokannassa ei pysty hakemaan kustantajalla lainkaan vaan esim. arvostellun teoksen nimellä tai sen tekijällä. Samoja tietokantoja pääsee selaamaan myös asiakas itse kirjaston työasemilla.
Poikkeuksen viiteluettelotietokannoista tekee Media-arkisto, jossa ao artikkeli on suoraan luettavissa ja esim. tulostettavissa. Media-arkistoon pääsee samoin…
On hyvin todennäköstä, että tämä runonpätkä ei ole Kantelettaresta. Kävimme läpi suomenkielisen Kantelettaren osoitteessa http://www.gutenberg.org/etext/7078 ja ruotsinkielisen käännöksen Visor och ballader ur Kanteletar översatta av Marita Lindquist, Ole Torvalds, Thomas Warburton. Schildt 1989. Valitettavasti on mahdonton sanoa mistä tämä runo / loru löytyisi.
Hakuteoksia ei löytynyt, mutta muutama käyttökelpoinen www-sivu.
Suomalaista musiikkia kannattaa etsiä www.yle.fi/aanilevysto tai www.laulut.fi
www.allmusic.com ja siellä advaced search eli tarkennettu haku voi olla myös kayttökelpoinen
Kyseessä on Toivo Laakson runo, joka alkaa "Ei veikkoset!" Jatko menee hiukan toisin, kun kysyjä muistaa, mutta samasta runosta on kyse.
Runo sisältyy Laakson runojen kokoelmaan Olen vieras sattumalta : valitut runot (Otava, 1986). Kyseinen kokoelma näyttää kuuluvan kirjastoalueesi kokoelmiin.
https://vaski.finna.fi/
Laakso, Toivo: Olen vieras sattumalta : valitut runot (Otava, 1986)
http://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto
Tämän tyyppisiä ilmauksia sanotaan bahuvriihi-yhdyssanoiksi, ja tällä hakusanalla etsimällä niistä löytyy tietoa esimerkiksi näiden linkkien kautta:
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2004_347.pdf
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1342
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2354
Melinda-tietokannasta löytyy myös muutamia aiheesta tehtyjä opinnäytetöitä:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/SHAST4QIV7ESFI8ELPNYQP1SIDD2GUD8D…
En tiedä, mistä kiikastaa. Pitäisi kyllä toimia, kun asiakkaalla on helmet-kortti. Kannattaa kysyä asiaa oheisista sähköpostiosoitteista, valinta riippuu siitä, millä ohjelmalla luette Ellibs: tuki@ellibs.com tai käytä Ellibs-kirjaston Anna palautetta -lomaketta.
OverDrive: helmet.overdrive.tuki@hel.fi. Sieltä löytyy tällaisiin ongelmiin asiantuntemus.
Nauvossa toimineen 29. Kenttäsairaalan talvisodan aikaiset sotapäiväkirjat ovat luettavissa verkossa:
http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=211944 .
Perimätietoa voisi lähteä metsästämään alueen veteraani- ja paikallishistoriikkien kautta:
Kirveennummi, A. & Räsänen, R. (2000). Suomalainen kylä kuvattuna ja muisteltuna. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kujala, A. (2003). Nagu krigsveteraner r.f: S 25-års jubileumskrift. [Nagu]: Nagu krigsveteraner.
Mörne, P. (2001). Nagualbum: Bilder från Nagu förr och nu. [Nagu]: Nagu hembygdsförening.
Puolustusvoimien kuva-arkisto on käytettävissä verkossa (http://www.sa-kuva.fi/), mutta juuri kyseisestä kenttäsairaalasta ei näyttäisi olevan valokuvia. Sota-aikaisista…
Suomen yleisten kirjastojen yhteinen Kysy kirjastonhoitajalta-palvelu pyrkii vastaamaan kaikkiin sinne lähetettyihin kysymyksiin. Palvelussa on mukana yleisten kirjastojen lisäksi muitakin vastaajakirjastoja. Vaikeissa erikoiskysymyksissä pyrimme ohjaamaan palveluun, josta kysyjä voi saada pätevää apua.
Kysy.fi on Helsingin kaupunginkirjaston verkkotietopalvelu, jossa kysymyksiin vastaavat kirjaston työntekijät ja palvelun käyttäjät. Palvelun mottona on ’Kysy mitä vain!’
Suurikokoisia uimalakkeja voi hakea verkosta hakusanoilla tilava uimalakki. Hakutulosten joukossa on parikin kotimaista verkkokauppaa.
Kyseinen Modan numero löytyy monesta Vaski-kirjastosta. Näät lehden saatavuustiedot tästä linkistä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.635953
Selaamalla alaspäin löydät 2012 vuoden numerot.
Voit tehdä varauksen haluamaasi numeroon verkkokirjaston kautta tai mennä lainaamaan lehden kirjastosta, jossa sitä on paikalla.
Kyseessä on todennäköisesti puhelimen käyttöjärjestelmän päivitysilmoitus, johon on järkevää vastata myönteisin klikkauksin. Jos kuitenkaan ei ole selvää, minkä päivittämisestä on kysymys, kannattaa mennä puhelimen kanssa siihen myymälään, mistä puhelin on ostettu ja kysyä sieltä neuvoa. Näin kannattaa toimia myös silloin, jos ei ole koskaan mitään ohjelmistopäivityksiä tehnyt. Normaalisti ne eivät vaadi käyttäjältä muuta kuin hyväksymisen (yksi Enter), mutta tietämättä tämän enemmän on mahdotonta tarkemmin neuvoa.
Puhelimien käyttöjärjestelmiä on useita. Tavallisimpia ovat Android (useimmat merkit), Applen oma ja Microsoftin oma.
Heikki Poroila
Hei,
Konsultoin aiheesta kirjoittanutta Juri Nummelinia. Jonkin verran riippuu tarkoitetaanko kirjallisesti merkittäviä vai lajityypin historiaan vaikuttaneita. Joka tapauksesta näistä voisi lähteä liikkeelle. Lista on romaanin alkuperäisen ilmestymisvuoden mukaisessa järjestyksessä.
Wister, Owen: Virginialainen (Virginian, 1902)
Grey, Zane: Purppurarinteiden ratsastajat (Riders of the purple sage, 1912)
Tilburg Clark, Walter Van: Väärä tuomio (The Ox-Bow Incident, 1940)
Shaefer, Jack: Etäisten laaksojen mies (Shane, 1949)
McCarthy, Cormac: Veren ääriin (Blood meridian, 1985)