Alun perin vuonna 2011 Helsinki-kirjojen kautta ilmestyväksi ilmoitettu Lentävänniemi jäi syystä tai toisesta julkaisematta. Helsinki-kirjoilta tuli uutuuksia vielä vuonna 2012, joten Lymin kirjan ilmestymättömyys ei välttämättä liity kustantajan toiminnan loppumiseen. Mahdollista on, että kustantamon 2011 antamat ennakkotiedot olivat ennenaikaisia eikä suunniteltu kirja koskaan tullut valmiiksi. Vain julkaisua vailla olevalle käsikirjoitukselle olisi kustannusmaailmassa luullut halukkaita ottajia löytyvän.
Ainakin vielä alkuvuonna 2012 Lymin kirja oli vielä kesken ja työn alla: "Minun piti kirjoittaa novelleja, mutta romaaniksi tämä tuntuu kääntyvän", hän luonnehtii tekeillä olevaa teostaan Anna-lehden numerossa 5.…
Hei,
näistä kirjoista voisi olla apua
Heikkilä: Tilastollinen tutkimus, 2014, 978-951-37-6495-1
Tähtinen: Tilastollisen aineiston käsittelyn ja tulkinnan perusteita, 2020, 978-951-29-8090-1
Vehkalahti: Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät, 2014, 978-951-792-649-2
Vilkka: Tutki ja kehitä, 2021, 978-952-370-154-0
Kuvaamasi kaltainen kohtaus löytyy ainakin Metsoloiden 12. jaksosta "Lasi shampanjaa". Kohtauksessa Kari Kaukovaara ja kunnanjohtaja Tolonen keskustelevat lounaan äärellä laskettelukeskuksen sijoituspaikasta. Kohtaus alkaa jaksossa noin 34 minuutin ja 30 sekunnin kohdalla.
Jakso on katsottavissa Yle Areenasta vielä 19.3.2022 asti. Suora linkki: https://areena.yle.fi/1-1592176
Sofi Oksasen esikoisromaani Stalinin lehmät (2003) koukuttaa ensimmäisestä lauseesta lähtien. Kirja on moniulotteinen ja hienosti kirjoitettu teos, jonka yhtenä teeman on päähenkilön bulimia. Koskaan ennen ei oksentamista ole kirjoitettu yhtä hienosti.
Riikka Pulkkisen romaani Vieras (2012) liikkuu kahdessa aikatasossa. Päähenkilö Maria on nuori naispappi, joka yrittää selvittää menneisyyttään, äitisuhdettaan sekä suhdettaan omaan ruumiiseensa. Nuori 13-vuotias Maria kärsii anoreksiasta, käyttää syömättömyyttä selviytymiskeinona.
Laulu löytyy kokonaisuudessaan Youtubesta
https://www.youtube.com/watch?v=MaEfxUkz_YM
nimellä Komppanian kokki, esittäjinä Matti Jurva ja Heinz Munsoniuksen Kristalliorkesteri.
Tässä vinkkejä englanninkielisestä kauhusarjakuvasta:
Cullen Bunn: Harrow County -sarja, Tales from Harrow County -sarja
Emily Carroll: Trough the Woods
I. N. J. Culbard: The case of Charles Dexter ward, The dream-quest of unknown Kadath, The shadow out of time, The king in yellow
Joe Hill: Basketful of heads
Junji Iton tuotanto
Carmen Maria Machado: The low, low woods
Mike Mignola: Hellboy-sarja, Baltimore-sarja
Suomeksi:
Corben, Richard: Shokki : Richard Corbenin kuvittamia tarinoita Creepy- ja Eerie -lehdistä, Osat 1-2
Wrightson, Bernie: Shokki : täydellinen kokoelma Bernie Wrightsonin tarinoista ja kuvituksista lehdistä Creepy ja Eerie
Varhaisen suomenkielisen virsirunouden vaikutusta Aleksis Kiven tuotantoon ja sen esiintymiä hänen teoksissaan tutkinut Heikki Laitinen nostaa Kiven tärkeimmäksi virsilähteeksi ns. Vanhan virsikirjan, vuonna 1701 ilmestyneen Ruotsin valtakunnan ensimmäisen virallisen suomenkielisen virsikirjan. Toisaalta hän huomauttaa, että "Kiven äiti oli tunnetusti kova Sionin Wirsien veisaaja". Laitisen mukaan Kiven vanhempien perunkirjassa ja huutokauppapöytäkirjassa keväältä 1866 luetellaan "kaikkiaan kolme virsikirjaa, joista kaksi pitkää (= Vanhan Virsikirjan erilaisia painoksia) sekä lisäksi 1790 ensi kerran ilmestyneet Sionin Wirret vanhempana ja uudempana painoksena ja kaksi Abraham Achreniuksen virsivihkosta 1700-luvun puolivälistä".
Kiven…
Netistä löytyvän tietokannan mukaan kone on valmistettu 1923. Tai mahdollisesti vuosiluku voidaan myös tulkita ajankohdaksi, jolloin jollekin valmistuserälle on varattu sarjanumerot, mutta niihin aikoihin kuitenkin.
Singer Sewing Machine Serial Number Database
Toinen tietokanta antaa valmistusvuodeksi niin ikään 1923, mutta mainitsee myös valmistuspaikan: Elizabethport, New Jersey, Yhdysvallat.
Lienee ja sen runokielinen muoto lie ovat olla-verbin muotoja, sen potentiaali. Sitä käytetään silloin, kun vastaavassa varmaksi asian esittävässä tapaluokassa olisi olla-verbi.
Liitteen -kin kielteinen pari on -kaan/-kään. Korrektia olisi sanoa "sun piilos missä lie(nee)kin" tai "sun piilos missä lie(nee)kään". Hermeksen sanat kynäillyt Hector lienee turvautunut runoilijan vapauteen ja uhrannut tiukan oikeakielisyyden loppusoinnun vuoksi (vieköön – lieköön).
”Missä lienee koittaa huomen?” Potentiaalin ongelmia - Kielikello
Liitteet -kin ja -kaan/-kään: yölläkin, ei ollutkaan (kielitoimistonohjepankki.fi)
Runo Im Süden (Etelässä) sisältyy Friedrich Nietzschen teoksen Die fröchliche Wissenschaft, La gaya scienza, 1882) lopussa olevaan osaan Anhang: Lieder des Prinzen Vogelfrei (Liite: Prinssi Henkipaton lauluja).
Teoksen suomennos Iloinen tiede ilmestyi vuonna 1963 J. A. Hollon kääntämänä. Aarno Peromies ja Toivo Lyy suomensivat teoksen runot. Prinssi Henkipaton laulut ovat Toivo Lyyn ”suomeksi tulkitsemia”.
Vuoden 1972 painoksessa Etelässä-runo on sivulla 244.
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Alkuperäisen teoksen voit lukea täältä:
http://www.nietzschesource.org/#eKGWB/FW
Curla verbi tarkoittaa samaa kuin spela curling. Suomeksi siis curlaaminen on pelata curlingia. Sana curling tulee urheilulajista, jossa graniittikiveä liutetaan jäätä pitkin kohti kentän keskipistettä ja avuksi käytetään harjaa, jolla pienennetään kitkaa, jolloin kivi liukuu helpommin. Tästä on lähtöisin termi curling-vanhemmus, jolla viitataan siihen, että jotkut vanhemmat haluavat liiaksi siloitella lastensa elämää poistaen kaikki esteet ja vaikeudet. Lisää aiheesta voi lukea Kielikellon sivuilta: Curling-vanhemmat - Kielikello
Kappaleesta ei valitettavasti näytä olevan painettua nuottia. Teoksesta Toivelauluja: iskelmien aarreaitta. 121 (Musiikki Fazer, 1981) löytyy ainoastaan kappaleen sanat. Jonkinlaisen sointukartan kappaleeseen voi katsoa täältä.
Etsin Finna.fi:stä, mutta sieltä ei löytynyt koottua teosta Keski-Suomen pitäjien tunnuslauluista. Hakusanoilla kotiseutulaulut ja keski-suomi lähin hakutulos oli nuottikirja Laulu kotiseutuni, kaiu! : lauluja Keski-Suomesta (T. H. Piha, 1980), mutta kappaleluettelon perusteella siinä ei ole varsinaisia pitäjälauluja. Kokeilin myös hakusanana myös yksittäistä paikannimeä Pylkönmäkeä ja rajasin haun nuotteihin. Tuloksena oli nuottijulkaisu Pelimannisävelmiä. 2, Soitteita Keski-Suomesta (toim. Voitto Mäkelä, 1973). Tämäkään ei vastannut pyydettyä teosta.
Tekijänoikeudet ovat sen verran mutkikkaita, että kannattaa kääntyä suoraan Kopioston puoleen ja selvittää tarkasti miten ja mihin tarkoitukseen haluatte…
Singerin ompelukoneiden sarjanumeroluettelo löytyy osoitteesta https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
Luettelon mukaan tuo ompelukone on valmistettu 8.1.1930.
Ompelukoneen arvon määrittely onkin sitten vaikeampi kysymys. Sitä kannattaisi tiedustella antiikki- ja huutokauppaliikkeistä. Jos on myymässä tavaraa, niin silloinhan oikea hinta eli arvo on se, joka sekä myyjälle että ostajalle sopii.
Kirja "Papalagit : samoalaispäällikkö Tuiavii valkoisen miehen maailmassa" (Otava, 1981) sopii kuvaukseen. Kirjan esipuheen mukaan Tuiavii ei tarkoittanut puheitaan julkaistaviksi. Hän luonnosteli muistiinpanonsa alkuasukaskielellä omille maanmiehilleen. Erich Scheurmann sai haltuunsa Tuiaviin muistiinpanot ja käänsi ne saksaksi. Saksankielinen alkuteos on nimeltään "Der Papalagi" (1920). Suomentaja on M. Leikola. Papalagi tarkoittaa valkoihoista tai muukalaista.
Tieteen termipankki määrittelee liettymisen seuraavasti: "pintavesimuodostuman pohjanläheisten osien täyttyminen sedimenteillä."
Meillä Suomessa vesistöjen, jokien ja järvien liettymistä aiheuttavat esimerkiksi metsätalous- tai turvesoiden ojitusten seurauksena ojista kulkeutuva erilainen orgaaninen aines ja kiintoaines. Tämä aines järveen päätyessään sedimentoituu pohjaan. Ojitusten lisäksi muita vesistöihin kulkeutuvan kiintoaineksen lähteitä ovat maatalouden pellot, kaupunkien ja taajaminen maankäyttö sekä kaivokset ja maanotto.
Kiintoaineen eroosio ja sedimentaatio virtavesissä - luonnollisesta prosessista virtavesien ongelmaksi: https://helda.helsinki.fi/items/ee5f20a9-e7c6-4df7-88dd-3debe329b574
Periaatteessa samat mekanismit…
Saimme vinkin lukijaltamme. Laulu on Kotikylän laulu, se on Georg de Godzinskyn säveltämä ja Kaarlo Nuorvalan sanoittama balladi elokuvasta Saariston tyttö. Sen on esittänyt Leif Wager.
En löytänyt tähän mitään lähdettä, mutta käsittääkseni jossakin vaiheessa on ollut tapana liittää suruadressin väliin rahamuistaminen, joka on tarkoitettu hautajaiskulujen kattamiseen. Sillä tavoin on haluttu osanoton lisäksi antaa taloudellista tukea tilanteessa, jossa surun keskellä on paljon hoidettavia asioita ja taloudellisia menoja. Tapa on pitkälti jäänyt unholaan ja rahamuistamiset osoitetaan nykyään erilliselle muistotilille, jos sellainen on avattu.
