Kookospalmun sisältämä kirkas neste on oikeastaan nimeltään kookosvesi. Elintarvikkeenakin tunnettu kookosmaito taas valmistetaan juuri siemenvalkuaisesta jauhamalla, puristamalla ja uuttamalla. Tätä siemenvalkuaista kasvin alkio käyttää ravinnokseen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kookosp%C3%A4hkin%C3%A4
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/tiedatko-mita-eroa-on-kookos…
https://en.wikipedia.org/wiki/Coconut_water
https://en.wikipedia.org/wiki/Coconut_milk
Hei, en löytänyt kirjastossamme paikalla olevista kirjoista käyttäjien omia kokemuksia yliannostuksesta. Kertomakirjallisuudessa kuvauksia kyllä on.
Voit tutustua seuraaviin sivuihin:
Lääkemyrkytys | Mehiläinen (mehilainen.fi)
Duodecim Terveyskirjasto® - luotettavaa tietoa terveydestä - Terveyskirjasto sisältää tietoa eri sairauksista ja niihin käytetyistä lääkkeistä. Sivustolla on hakumahdollisuus. Jos haet sanalla yliannostus, saat artikkeleita, joista voi olla sinulle apua. Muita hyviä hakusanoja ovat väärinkäyttö ja sekakäyttö.
Lääkeinfo.fi - lääkevalmisteiden pakkausselosteet (laakeinfo.fi) sivustolta voit lukea yksittäisten lääkevalmisteiden pakkausselosteet. Niissä on usein myös kerrottu yliannostuksen oireista.
Oman varauksen voi peruuttaa osoitteessa varaamo.espoo.fi. Kirjaudu sisään palveluun samoin kuin varausta tehdessäsi ja peruuta varaus Omat varaukseni välilehdeltä.
Jos et ole itse tehnyt varausta, voit perua sen ottamalla yhteyttä kirjaston henkilökuntaan.
Yle Arkistosta kerrottiin, että Vainaja kaupan päälle -kuunnelman viidennessä jaksossa kuultavat musiikkikatkelmat ovat kappaleesta nimeltä Kuulethan syömmeni kutsun. Sen esittää Ritva Simuna.
Kappale on alunperin saksalainen, säveltäjiksi mainitaan Erich Stocklein ja Gerald Plato. Suomenkieliset sanat on tehnyt Erkki Ainamo.
Kuulethan syömmeni kutsun -kappaleesta on tehty LP-äänite, jota valitettavasti ei ole muualla kuin Suomen Kansalliskirjastossa, jossa niitä voi käydä kuuntelemassa kuunteluhuoneessa. CD:llä kappaletta ei ole kuultavissa lainkaan.
Yle Arkisto
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://finna.fi/
Canthin näytelmässään siteeraaman virren voi kokonaisuudessaan lukea esimerkiksi 1800-luvulla käytössä olleesta Suomalaisesta wirsi- ja ewankeliumikirjasta, jossa se on virsi numero 274.
Suomalainen wirsi- ja ewankeliumi-kirja, sühen sopiwain kappalten kanssa ... - Google-kirjat
Alkuperäisen tekstin ”For the beauty of the earth” on kirjoittanut Folliott Sandford Pierpoint (1835-1917). Samaan tekstiin on sävelletty useita eri melodioita. Nuotissa “Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon lauluja” (Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko, 1985) laulu on nimellä ”Kauneudesta maailman”. Sen on säveltänyt Conrad Kocher. Alkuperäisen sanoittajan nimi mainitaan, mutta ei suomenkielisen sanoituksen tekijää. Laulu alkaa: ”Kauneudesta maailman, kirkkaudesta taivaitten”. Suomenkielisiä säkeistöjä on kolme. Tämä laulukirja löytyy myös verkosta.
Toivonlinnan yhteiskoulun kuoro on levyttänyt John Rutterin sävellyksen samaan runoon englanniksi. Kuoron cd-levyn ”Nousee laulu taivaaseen” tiedoissa…
En löytänyt Aku Ankkoja ilmaiseksi luettaviksi ruotsiksi, niitä ei laillisesti lienekään. Kalle Ankan sivuilta löytyy ankka-asiaa ruotsiksi. Tilauksiin kuuluu ilmainen digitaalinen numero, mutta se edellyttää siis, että lehden tilaa. Lehti tulee useaan yleiseen kirjastoon, joten siellä sitä pääsee lukemaan kuluitta. Jos omasta kirjastostasi ei löydy lehteä, voit jättää aineistoehdotuksen kirjastoosi.
Vaikuttaa todella siltä, ettei kysymyksen sitaatti ole Brechtiltä peräisin. Siinä voi kuitenkin nähdä selviä yhteyksiä Brechtin kirjoittamiin teksteihin – eritoten runoon Gegen die Objektiven (1933) ja suunniteltuun, mutta keskeneräiseksi jääneeseen Koloman Wallisch Kantate -sarjaan kuuluvaan fragmenttiin Wer zu Hause bleibt (1935). Gegen die Objektiven tunnetaan Hanns Eislerin säveltämänä lauluna, ja Eislerin oli tarkoitus säveltää myös Koloman Wallisch Kantate. Tekstit on sittemmin julkaistu Brechtin lyriikasta toimitetuissa kokoelmissa.
Gegen die Objektiven sanoo seuraavaa: "Wer kämpft, sagen sie, muß verlieren können" ('Sen, joka taistelee, sanotaan, on kyettävä häviämään'). Wer zu Hause bleibt puolestaan sisältää…
Singerin ompelukoneiden sarjanumeroluettelo löytyy osoitteesta https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
Luettelon mukaan tuo ompelukone on valmistettu 8.1.1930.
Ompelukoneen arvon määrittely onkin sitten vaikeampi kysymys. Sitä kannattaisi tiedustella antiikki- ja huutokauppaliikkeistä. Jos on myymässä tavaraa, niin silloinhan oikea hinta eli arvo on se, joka sekä myyjälle että ostajalle sopii.
Hakemalla PIKI-verkkokirjastosta (https://piki.finna.fi/) esim. hakusanoilla "paksulehtiset valokuvat" löytyy valokuvin kuvitettuja pahvisia katselukirjoja. Näistä suurin osa tosin keskittyy erilaisiin eläimiin ja esineisiin, mutta selaamalla löytyy myös vauva- ja lapsiaiheisia kirjoja. Varauksen tekemällä saat kirjat lähikirjastoosi.
Tässä joitakin vinkkejä:
Ahtola, Nina: Nina's babies
Hurme, Vuokko: Maailman napa
Rudnert, Björn: Osaan itse sisällä; Osaan itse ulkona
Sirett, Dawn: Värit : kukkuu!; Vauvan päivä : kukkuu!; Vauva sanoo kukkuu!; Silmät, nenä suu : kukkuu!
Tapiolan kirjastossa ei valitettavasti ole Diakuvien skannaus mahdollisuutta.
Sellainen löytyy kuitenkin Entressen, Ison Omenan ja Sellon kirjastoista. Ajan voit varata osoitteesta varaamo.espoo.fi kirjautumalla sisälle esim. kirjastokortillasi. Linkki diaskanneri hakuun
En löytänyt tähän mitään lähdettä, mutta käsittääkseni jossakin vaiheessa on ollut tapana liittää suruadressin väliin rahamuistaminen, joka on tarkoitettu hautajaiskulujen kattamiseen. Sillä tavoin on haluttu osanoton lisäksi antaa taloudellista tukea tilanteessa, jossa surun keskellä on paljon hoidettavia asioita ja taloudellisia menoja. Tapa on pitkälti jäänyt unholaan ja rahamuistamiset osoitetaan nykyään erilliselle muistotilille, jos sellainen on avattu.
Porsas säästämisen symbolina kytkeytyy säästöpossun historiaan. Yhden teorian mukaan säästöpossu sai alkunsa keskiaikaisessa Englannissa, jossa kotitalouksien moniaisiin tarpeisiin valmistettiin erilaisia astioita ja purnukoita oranssinsävyisestä savesta, josta käytettiin nimeä "pygg". Kolikoiden säilyttämiseen käytetystä savikiposta ("pygg jar") kehkeytyi kielenkäytössä "pygg bank", joka edelleen 1700-luvun puoliväliin tultaessa oli muokkautunut muotoon "piggy bank". Tämä antoi savenvalajille inspiraation muotoilla "piggy bankeistaan" sianhahmoisia "säästöpossuja".
Lähde:
Sandra & Harry Choron, Money : everything you never knew about your favorite thing to find, save, spend & covet
Digitointilaite löytyy Helsingistä Pasilan, Itäkeskuksen ja Vuosaaren kirjastoista ja Vantaalta Tikkurilan kirjastosta. Kaikissa mainituissa kirjastoissa digitointi tapahtuu itsepalveluna ja on maksutonta.Pasilan kirjastossa on mahdollista digitoida VHS-nauhoja, C-kasetteja ja LP-levyjä. Varaus tehdään Varaamon kautta: varauslinkkiItäkeskuksen kirjastossa on mahdollista digitoida vinyylilevyjä ja C-kasetteja. Varaus tehdään Varaamon kautta: varauslinkkiVuosaaren kirjastossa on mahdollista digitoida VHS-nauhoja ja C-kasetteja. Varaus tehdään Varaamon kautta: varauslinkkiTikkurilan kirjastossa on mahdollista digitoida LP-levyjä ja C-kasetteja. Varaus tehdään Timmi 360 -palvelun kautta: varauslinkki
Jalmari Finnen kertomus Sandelsin hattu sisältyy Martti Airilan, Eero Salolan ja Aarni Penttilän lukukirjaan Lukemisto Suomen lapsille. Oma kansani. Teoksen ensimmäinen painos on julkaistu jo vuonna 1931 ja teoksesta on sittemmin toettu lukuisia uusintapainoksia.https://finna.fi/Record/kuopio.115624?sid=4803198833Näyttää siltä, että teosta ei ole Kyyti-kirjastojoen kokoelmissa, mutta muualla Suomessa teosta on, joten voit tilata sen kaukolainaan.
"Karitsan ylistyksestä" on versio, jossa Maija Hapuoja on esittäjänä, Valittujen Palojen julkaisemalla kokoelmalla Hengellisen musiikin toivekonsertti (1981). Kuuden LP-levyn kokoelmaa ei ole Vanamo-kirjastojen kokoelmissa, mutta muilta alueilta löytyy kappaleita. Levystä voi tehdä kaukolainapyynnön.
Putkinotko-tv-sarjan ilmestymisen hetkellä Suomessa oli voimassa vuoden 1996 eläinsuojelulaki, jossa säädettiin myös eläinten kohtelusta elokuvia tehtäessä. Lain pykälä 19 on nimeltään “Eläinten pitäminen näytteillä ja käyttäminen esityksissä”, ja sen ensimmäinen momentti kuuluu näin: “Eläimen näytteillä pitämisestä taikka käyttämisestä valo- tai elokuvauksessa tai muussa esityksessä ei saa aiheutua eläimelle kipua tai tuskaa.” Saman pykälän seuraavassa momentissa todetaan myös: “Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, kunnaneläinlääkäri voi erityisestä syystä antaa luvan sellaiseen 1 momentissa tarkoitettuun toimintaan, josta eläimelle voi aiheutua vähäistä kipua tai tuskaa. Jos 1 momentissa…
Kukaan vastaajistamme ei muistanut lorulle jatkoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista? Tietoja jatkosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
