Arkeologit piirtävät käsin varmasti monestakin syystä, mutta Johanna Roihan pro gradu tutkielmasta löysin pari selitystä.
Tiedon säilytys on vielä ongelmallista uusilla menetelmillä: ".... erityisen tärkeää olisi ratkaista tiedon säilyttämiseen liittyviä kysymyksiä. 3D-mallinnus dokumentointimenetelmänä on nopeasti yleistymässä ja mikäli malleja ei lopulta virallisesti talleteta mihinkään tai missään muodossa, ne ovat lopulta vaarassa kadota. Samalla menetettäisiin tietoa, johon tulevaisuudessa olisi vaikea enää kenenkään palata. Tarvitaan siis monenlaisia ratkaisuja siihen, mikä on ”hyvää” dokumentointia nykymenetelmillä, mitkä menetelmät toimivat missäkin tilanteessa, millainen on hyvä raportti ja miten tietoa käsitellään sekä…
Suomen kuvalehti julkaisi vuonna 2011 Vaaliraha-sarjan, joka on netissä luettavissa. Se käsittelee osin aihettasi:
https://suomenkuvalehti.fi/avainsana/vaaliraha-sarja/
Kaleva-lehdessä (2008-06-08, s.3) on ollut aiheesta artikkeli: Ennen vaalirahaa tuli ulkomailta / Pirjo Kukko-Liedes, Janne Nyyssönen.
Alla oleva kirjasta löytyy myös tietoa:
..vaikka voissa paistais? : Venäjän rooli Suomessa : juhlakirja professori Osmo Jussilalle 14. maaliskuuta 1998 / toimittanut Jorma Selovuori (1998)
CuChullaine O'Reilly -niminen toimittaja on kirjoittanut kirjan nimeltä Deadly Equines: The Shocking True Story of Meat-Eating and Murderous Horses:
https://www.amazon.co.uk/Deadly-Equines-Shocking-Meat-Eating-Murderous/dp/1590480031
Horsetalk.co.nz-sivustolla käsitellään kirjaa ja mainitaan myös Yrjö IV:n Intiaan lahjoittama hevonen, josta kirjan mukaan tuli ihmisten ja eläinten lihaa syövä tappaja:
https://www.horsetalk.co.nz/2012/04/17/horses-as-meat-eating-killers/
Mitään vahvistusta näille väitteille ei löytynyt.
Kyseinen Jerusalemin kuningas oli nimeltään Balduin IV. Balduin eli keskiajalla aikana, jolloin Jerusalem oli kristillisten frankkien ja temppeliherrojen vallassa, s. n.1161- k.1185. Balduin sairastui lepraan jo alle 10-vuotiaana, mutta eli vastoin odotuksia aikuisikään saakka. Balduin kuitenkin valittiin kuninkaaksi 13-vuotiaana ja hän osallistui sotaretkille muslimeja vastaan jo 14-vuotiaana. Tämä oli kuulun Saladinin valtaan nousun aikaa. Muslimien keskinäisen valtataistelun aikaan ja vielä Saladinin päästessä vallan kahvaan, Balduin taisteli voitokkaasti häntä vastaan, suurimman voittonsa Saladinista hän saavutti Montgisardin taistelussa 1177. Tämän jälkeen vähitellen vaikeudet kasvoivat, kristillisten sotaherrojen…
John Q. Tullius vaikuttaisi olevan parhaiten tunnettu kysymykseen sisältyvästä suklaa-aiheisesta lausahduksestaan. Vastaani tulleiden häntä itseään koskevien pienten tiedonmurusten perusteella Tullius on amerikkalainen pilapiirtäjä.
Tekijänoikeus tietysti suojaa koko elokuvaa ja sen yksittäisiä kuvin. Tässä tapauksessa varmaan kuitenkin voi hieman joustaa, koska kuva tulee vain yksityiseen käyttöön.
"Teoksesta saa valmistaa muutaman kappaleen yksityiseen eli omaan ja perheen käyttöön. Yksityinen kopiointi korvataan oikeudenhaltijoille hyvitysmaksuna. Oppilaitoksessa tapahtuva kopiointi ei ole lain tarkoittamaa yksityistä käyttöä, joten teosten käyttöön opetuksessa tarvitaan yleensä lupa." https://tekijanoikeus.fi/wp-content/uploads/2015/03/ABC_esite_FIN_RGB.pdf
Helpoin tapa saada elokuvasta yksittäinen kuva, on ottaa se kännykällä pysäytysnäytöltä. Sen jälkeen kännykkäkuvasta voi tehdä tai teettää haluamansa kokoisen kuvan.
Ikaalisten punaisten muistopatsas paljastettiin 29. heinäkuuta 1945. Muistomerkin toimitti Tyrvään kiviteollisuusliike, mutta sen suunnittelijaa eivät lähteeni kertoneet. Hautausmaalle lähdettiin kulkueena Kilvakkalan työväentalolta kello 11. Varsinainen paljastusjuhla alkoi torvisoitolla kello 13.
Onni Lautsalo, Kansalaissota Ikaalisten seudulla
Pohjois-Satakunta-lehden vuoden 1945 heinä-elokuun vaihteen numerot
Elämäkerrat, kuten muukin kirjastoaineisto, valitaan monen kriteerin perusteella, joista yksi on yleinen kiinnostavuus: kokoelmaan pyritään hankkimaan aineistoa, jolle oletetaan löytyvän käyttäjiä. Julkaistavasta kirjallisuudesta kirjastot saavat tietoa niin ikään monin tavoin: sopimustoimittajiltaan, kirjankustantajilta, lehdistä, kirjastonkäyttäjiltä - ja niin edelleen. Elämäkerrat kuuluvat kirjastojen suosituimpiin tietokirjallisuuden osa-alueisiin, joten erilaisten henkilöhistoriallisten teosten hankintakynnys on melko alhainen.
Voisiko kyseessä jompikumpi seuraavista:
Opin lukemaan : lasten aapinen vuodelta 1962 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1354505?lang=fin
Iloiset aapiskuvat vuodelta 1965 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1375157?lang=fin
Kirjaston henkilökunta hakee varauksia useita kertoja päivässä (tosin nyt sulun aikana tilanne on eri). Voi olla useita syitä, miksi toinen kirja lähtee matkaan nopeammin kuin toinen. Esimerkiksi viikonloppuna henkilökuntaa on vähemmän, jolloin aikaa varausten hakemiselle ei ole niin paljon kuin arkipäivinä. Joskus asiakaspalvelutilanne saattaa keskeyttää varausten haun. Joskus taas varattu kirja ei löydy helposti, vaan sen paikallistamiseen täytyy nähdä vaivaa.
HelMet-alueen kirjastoissa varattu nide siirtyy matkalla-tilaan, kun hakija löytää varauslistalla olevan niteen ja lukee sen tarkoitukseen suunnitellulla puhelimella. Fyysisesti varaukset lähtevät kirjastoista arkisin kerran päivässä.
Valitettavasti ei.
Kirjastot ovat kiinni koko Suomessa, siis myös Ison Omenan kirjasto on kiinni.
Varaus kyllä säilyy varaushyllyssä kirjaston aukeamisen jälkeiseen aikaan.
Harmi, että tarina jäi nyt odottamaan jatko-osaa täältä hyllystä...
Leo Lenzin näytelmää Hochzeitsreise ohne Mann ei ole esitetty Suomessa.
http://ilona.tinfo.fi/default.aspx?lang=fi
https://www.dramacorner.fi/fi
https://www.finna.fi/
Peter Sandström sopii hyvin näihin määritelmiin, esim. romaani Laudatur. Samoin sopivat Olli Jalonen ja Leena Parkkinen. Lisäksi, jos Tommi Kinnusen sukuromaanit Neljäntienristeys ja Lopotti ovat vielä lukematta, uskon niiden vetoavan. Anni Kytömäen Kultarinta ja Kivitasku ovat luonnon kauneutta tarkasti kuvaavia, lavean kertovia teoksia (myös useita sukupolvia mukana). Laura Lähteenmäen romaani Korkea aika sopisi myös minusta tunnelmaltaan joukkoon. Jos ulkomaiset kirjat kiinnostavat, suosittelisin Alice Munron novelleja ja John Williamsin romaaneja, erityisesti Stoner.
Kaunokirjallisuuden kuvauksia löytyy palvelusta Kirjasampo.fi.
Tässä muutama Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvä nuottikirja:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1090879?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1728398?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1818907?lang=fin
Tästä linkistä voit tutkia muiden kirjastojen kokoelmista löytyviä nuottikirjoja:
https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&lookfor=korsulaulut&type=AllFields
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto on avoin yliopistokirjasto. Lisätietoa kirjastosta ja sen käytöstä löydät täältä:
https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/palvelut
Herman Rechberger on kirjoittanut kattavan Balkanin niemimaan rytmejä käsittelevän kirjan Balkania : rhythms in songs and dances from Albania, Bulgaria, Greece, The Republic of Macedonia, Romania and Serbia (Fennica Gehrman, 2015).
Muuten Suomen kirjastoista ei juurikaan löydy kirjallisuutta aiheesta. Balkanin alueen perinnemusiikkia käsitteleviä teoksia on joitakin, niissä saattaa olla hieman analyysia musiikinteoreettisesta näkökulmastakin:
Bohlman, Philip Vilas ; Petković-Djordjević, Nada: Balkan epic : song, history, modernity (Scarecrow Press 2012)
Despić, Dejan ; Jovanović, Jelena ; Lajić-Mihajlović, Danka: Musical practices in the Balkans : ethnomusicological perspectives (Institute of musicology of SASA…
Kirjastokortin saaminen vaatii henkilökohtaisen käynnin kirjastoon. Jos et pääse kirjastoon, voit ottaa yhteyttä Kotikirjasto-palveluun. Kotikirjasto on palvelu kaikille vantaalaisille, jotka eivät pääse itse kirjastoon korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Lisätietoja palvelusta saat täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kotipalvelu/Kotikirjasto(34287)
Äidin enon lapsi on äidin serkku, joten on luontevaa sanoa 'äidin serkun lapsi'.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-olen-miettinyt-mita-nimitysta?language_content_entity=fi,
Timo Laaksosen, Pekka Laaksosen ja Urpo Vennon teos Jätkät sen kun porskuttaa ilmestyi vuonna 1970 (Weilin + Göös). Kyseessä on siis niin vanha teos, että kirjakaupoista sitä ei voi ostaa. Sinun kannattaa etsiä teosta antikvariaateista. Nettiantikvariaattien tarjontaa voi tutkia kätevästi netistä. Teosta näyttää olevan saatavilla joistakin netissäkin palvelevista antikvariaateista, joiden sivuille löydät helposti googlettamalla vaikkapa teoksen nimellä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.332958
Kirjan ainoa nide on jouduttu poistamaan. Se on ollut joko rikki tai kadonnut.
Kirjasta on tehty uusi tilaus. Toivottavasti teos saadaan taas pian Helmet kirjaston kokoelmiin.
Hei,
Markkinatutkimusyritys Kantarin mukaan (https://www.kantar.fi/uutiset/koronaviruksen-vaikutukset-kansalaisten-a…) korona vaikutti etätöihin seuraavasti. "Etenkin johtajat ja ylemmät toimihenkilöt työskentelevät tällä hetkellä kotoaan käsin. Heistä 63 prosenttia kertoi tekevänsä työnsä etänä. Alemmista toimihenkilöistä niin tekee selvästi harvempi (37 %). Työntekijöistä vain 18 prosenttia on etätyössä."
Tästä ei tosin käy ilmi, kuinka iso osa niistä, jotka voivat tehdä etätöitä, olivat lomautettuina tai muusta syystä eivät työskennelleet etänä työpanoksen tarpeen pienenemisen takia. Tilastointia hankaloittaa myös se, että suurin osa etätyöstä on osittaista, jolloin etätyön osuus voi vaihdella runsaastikin.…
