Virhe oli juoksija Mona-Lisa Pursiaista käsittelevän käännöskokeen tekstissä. Siinä saksan että-sana dass oli muuttunut artikkelisanaksi das: "Als Krönung ihrer Anstrengungen tangierte die junge Dame kürzlich in Helsinki mit der Zeit von 51,0 Sekunden den 400-Meter-Weltrekord von Monika Zehrt aus der DDR und Marilyn Neufville aus Jamaika, wobei hinzuzufügen ist, das letztere mit der elektrisch gestoppten Zeit von 50,98 immer noch vor den beiden anderen liegt." [kursiivi lisätty] (Aamulehti 4.4.1974)
Lyhyen saksan ylioppilaskokeiden tehtävät vuoteen 1976 saakka löytyvät Eino Miettisen kirjasta Saksan kielen ylioppilaskirjoitukset vuosina 1948–1976 : sanastolla ja selityksillä varustettuina. B, Ylimääräiset kirjoitukset.
Kyseessä on pseudohistoria. Viihteellistä tosin. Tutkija Reima Välimäki kumoaa Suomen muinaiset kuninkaat. Linkki Turun sanomien artikkeliin.Turun yliopistossa on tehty tutkimusta pseudohistorian leviämisestä verkossa. Linkki koontisivulleInkeri Koskisen kirja Villi Suomen historia antaa lisätietoa aiheesta aiheeseen.
Someron kaupunginkirjastosta lainattua kirjaa ei voi palauttaa Salon kaupunginkirjastoon. Salon kirjasto kuuluu Vaski-kirjastokimppaan, kun taas Someron kirjasto ei kuulu mihinkään kirjastokimppaan.Kirjastokimppa on itsenäisten kirjastojen välistä yhteistyötä, joka mahdollistaa esimerkiksi lainatun aineiston palauttamisen mihin tahansa kimppaan kuuluvaan kirjastoon.
Kansanrunous ja kansanlaulut ovat suullista perinnettä, jossa oleellisena osana on muuntelu. Kerääjien muistiin kirjoittamat tekstit ja nuotit ovat aina toisintoja. Kysyjä toteaakin, että "oikeaa" tai "väärää" versiota tuskin on olemassa. Siksipä en tähän varsinaista vastausta pysty antamaan. Kuitenkin muutama huomio ”Veret tuli mun silimihini” laulun 3. säkeistöstä: "Raitti se raitti se Amerikan raitti on sannalla sannootettu".Sannootettu lienee tässä murteellinen muoto verbistä ”hiekoittaa” https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/sannoittaaIlmaisua ”sannalla sannoitettu” on käytetty muissakin lauluissa, esimerkiksi ”Rautatie on sannalla sannoitettu” (Karjalainen kansanlaulu) ja ”Maantie on pitkä ja sannoitettu”. Pieni Aasinsilta…
Valiolla oli Tampereella laaja myymälä- ja kahvilaverkosto, josta se luopui 70-luvulla. Baareja oli enimmillään kolme. Ensimmäiset niistä Valio avasi 50-luvun puolivälin maissa. Jäätelöbaari n:o 1 toimi osoitteessa Aleksanterinkatu 10 60-luvun lopulle saakka, minkä jälkeen se jatkoi parin vuoden ajan Särkänniemessä. Pian Aleksanterinkadun baarin jälkeen avattiin Jäätelöbaari n:o 2 Hämeenkadun ja Hämeenpuiston kulmauksessa osoitteessa Hämeenkatu 30. Sen toiminta jatkui 70-luvun puolivälin tuntumaan, kutakuinkin Valion myymälätoiminnan lopettamiseen saakka. Muutaman vuoden ajan 60-luvulla osoitteessa Sammonkatu 35 toimi myös Jäätelöbaari n:o 3. Kuvia en ikävä kyllä onnistunut löytämään.Lähteet: Ensio Oravirta, Meijeritoimintaa ja…
Pilpuslehtonen on neulotun kuvion nimi. Kuvio tunnetaan monella nimellä, ja se on joko melkein tai täysin samanlainen kuin tunnettu norjalainen kuvio selburose. Sanan kirjaimellinen merkitys jää hieman arvailun varaan, mutta luultavasti kyseessä on pilpus -> pilpunen -> pilppu, joka on ilmeisesti murteellinen nimitys pinnalle tai välipuulle. Kuviomallissahan on ruusuke, joka on ikään kuin jaettu pienillä välipuilla osiin. Lehtonen puolestaan tarkoittaa Suomen murteiden sanakirjan mukaan esimerkiksi lehdykkää. Pilpuslehtonen olisi siis pienillä välipuilla jaettu lehdykkä, miltä kuvio tosiaan jonkin verran näyttääkin.
Tieteen termipankin mukaan SKS:n julkaisemiin Suomen kirjailijat-matrikkeleihin pääsee, jos on julkaissut yhden vähintään 48-sivuisen kaunokirjallisen tai kirjallisuudentutkimukseen liittyvän teoksen. Suomen kirjailijaliiton kriteerit ovat tiukemmat, sillä sen jäseneksi voi päästä kun on julkaissut kaksi riittävän korkeatasoista kaunokirjallista teosta. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:kirjailija
Lähetin kysymyksesi Suomen Laivahistorialliselle yhdistykselle, ja odottelen, josko heillä olisi tietoa kyseisestä aluksesta. Lisäys 21.10.: Suomen Laivahistoriallisen yhdistyksen mukaan talvisodan aikana ei ainakaan Suomessa ollut yhtään Björneborg-nimistä laivaa. Viimeinen myytiin heinäkuussa 1939. Olisiko kyse jostain toisesta aluksesta?
Yhdistyksen sivuilla on myös linkkejä merenkulkua käsitteleville sivustoille. https://www.slhy-laiva.fi/
Joitain tietoja ja kuvia Björneborg-nimisestä aluksesta löytyi seuraavilta nettisivuilta (viitattu 19.10.2021):
Turkusteamers.com. http://www.turkusteamers.com/rannikkoliikenne/bjorneborg/laiva.html.
Wikiwand.com. https://www.wikiwand.com/fi/…
Kuvaamasi kaltainen kohtaus löytyy ainakin Metsoloiden 12. jaksosta "Lasi shampanjaa". Kohtauksessa Kari Kaukovaara ja kunnanjohtaja Tolonen keskustelevat lounaan äärellä laskettelukeskuksen sijoituspaikasta. Kohtaus alkaa jaksossa noin 34 minuutin ja 30 sekunnin kohdalla.
Jakso on katsottavissa Yle Areenasta vielä 19.3.2022 asti. Suora linkki: https://areena.yle.fi/1-1592176
Tässä lisätietoa henkikirjoituksen historiasta Suomessa.
Kansallisarkiston ohjeistus siitä, miten henkikirjoja käytetään tutkimuksen lähteenä:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Henkikirjat
Tekstissä mainittu vuoden 1894 henkikirjoitusasetus, joka oli voimassa 1900-luvun ensi vuosikymmenet:
https://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/historiakone/dokumentti.php?id=774
Säädöksen 2 § käsittääkseni sisältää vastauksen pääkysymykseen, sikäli kun tiedon tarve osuu 1900-luvun alkuun. Säädösteksti ei kyllä ole kovin täsmällinen.
Toivottavasti näistä on apua asian selvittelyssä.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut sarjaa tai sen nimeä. Toivottavasti joku kysymyksen lukijoista muistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Suomen sukellusveneiden muonituksesta kertoo Timo Merensilta teoksessaan Vesikko : Suomenlahden hiljainen vartija (Hobby-kustannus 2009). Esimerkiksi purjehduskaudella 1941 sukellusveneisiin lastattiin pehmeää leipää, näkkileipää, keksejä, makaronia, ryynejä, hiutaleita ja vehnäjauhoja. Lihatuotteita olivat naudan- ja sianlihasäilykkeet, satunnaisesti palvattu sianlihja ja meetvursti. Rasvoina käytettiin voita ja margariinia. Kasviksista veneet ottivat herneitä, perunaa, porkkanoita, punajuuria ja sipulia. Lisäksi lastattiin etikkaa, sokeria, suklaata, suolaa, säilykemaitoa, kahvin korviketta ja teetä sekä tupakkaa.
Anneli Prantilan väitöskirjassa Rintamamiesten muonitus Suomessa sotavuosina 1939-1945 (Helsingin yliopisto 2006)…
Fransiskus Assisilaisen tarina täydellisestä ilosta sisältyy teokseen Pyhän Franciscuksen kukkaset (I fioretti di San Francesco, johdanto, suom., selitykset: Seppo A. Teinonen, Kirjapaja, 1986, s. 31). Tarina on teoksen VIII luku.
https://piki.finna.fi/Record/piki.218948
https://contemplativemeditation.weebly.com/uploads/4/3/5/7/4357357/flow…
https://archive.org/details/ifiorettidisanfr00franuoft/page/20/mode/2up
Tyyni Tuulion suomennoksen ko. tarinasta voi lukea Kansalliskirjaston digitoimasta Lotta Svärd -lehdestä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1103397?term=T%C3%8…
Libby-sovelluksessa yhtäaikaisten lukijoiden määrä riippuu kunkin luettavan kirjan lisenssistä eli on teoskohtainen.
Toisin sanoen, kullakin kirjalla on oma lisenssinsä, joka määrittää, monta yhtäaikaista lukijaa kyseisellä kirjalla voi olla.
Suosittelen siis etukäteen tarkistamaan tarvitsemasi kirjan lisenssin.
Se onnistuu avaamalla sovellus, painamalla haluamasi kirjan kansikuvaa ja rullaamalla alaspäin näkymässä. Kirjan tiedoissa on kohta "Copies", joka kertoo, kuinka monta kirjaa on kullakin hetkellä vapaana ja kuinka monta lukijaa voi enintään olla.
Jos esimerkiksi kentässä lukee "1 of 7 available", kirjaa voi lukea enintään 7 lukijaa kerrallaan, ja vapaana tällä hetkellä on yksi kirja.
Kyseisessä ilmiössä ei liene kyse pelkästään suomalaisesta erityispiirteestä, vaikka meillä onkin mediassa ja esimerkiksi verkon keskustelupalstoilla listattu humoristisessakin sävyssä epäonnistuneita tai erikoisia elokuvien nimikäännöksiä.
Elokuvien nimien kääntämiseen ovat vaikuttaneet historian saatossa useat eri tekijät. Takavuosikymmeninä yleisesti matalampi kielitaito on saattanut edellyttää ylipäätään nimien suomentamista nykyistä useammin. Erikoisia käännöksiä ovat saattaneet selittää myös kiire sekä puutteelliset taustatiedot elokuvasta, sillä suomenkielisen nimen taustalla on ollut usein maahantuoja eli levitysyhtiö. Elokuvan markkinointitavoitteitakaan ei ole kuitenkaan ollut syytä unohtaa. Aikakausien ja niiden kulttuuri-…
Energian ja ruuan hinnat määräytyvät useissa maissa maailmanmarkkinahintojen mukaan. Valtiot ovat voineet yrittää hillitä hintojen nousua esim. veroja laskemalla tai muilla tukitoimilla. Joissain valtioissa voi olla perushyödykkeille hintakatto. Tietoja energian ja ruuan hintojen muutoksista vuoden 2022 aikana eri maissa löytyy esim. seuraavista avoimesti saatavana olevista tilastoista. Tarkempia tietoja yksittäisten maiden tilanteesta voi löytää kyseisen maan tilastoviranomaisen verkkosivuilta.
Elintarvikkeiden hinnat, kuukausikatsaus, kansainvälinen (Euroopan komissio)
Maatalousmarkkinat ja maataloustuotteiden hinnat (europa.eu)
Energian hinnat, Suomi (Tilastokeskus)
Energian hinnat - Tilastokeskus (stat.fi)
…
Wolfgang Amadeus Mozartista löytyy saksaksi esimerkiksi seuraavat elämäkerrat:
Hildesheimer, Wolfgang: Mozart (1977)
Valentin, Erich: Mozart : Eine Bildbibliographie (1959)
Leonhart, Dorothea: Mozart. Eine Bibliographie (1994)
Goldschmitt, Adolf: Mozart : Genius und Mensch (1955)
Einstein, Alfred: Mozart : Sein Charakter - Sein Werk (1997)
Hamann, Brigitte: Mozart : Sein Leben und seine Zeit (2006)
Suomeksi löytyy esimerkiksi seuraavat elämäkerrat:
Remy, Yves: Mozart (1980)
McLean, Ian: Mozart (1991)
Hildesheimer, Wolfgang: Mozart (2002)
En löytänyt mistään tietoa oravan talvisesta juomisesta, vain siitä, miten orava kerää ravintoa talveksi ja viihtyy talvella paljon pesässään. Voisi olettaa, että orava saa nestettä ravinnosta ja lumesta, jos sitä on. Kannattaa kuitenkin kysyä asiasta asiantuntijoilta Luontoportista tai Luontoillasta.
Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo, että muljeerata on ranskalainen lainasana. Se tulee verbistä mouiller, "liudentaa, kostuttaa, lisätä nestettä". Ranskan verbin taustalla ovat latinan molliare, "kostuttaa, pehmentää (leipää)" ja mollis, "pehmeä".
Suomen etymologinen sanakirja on vapaasti käytettävissä verkossa osoitteessa https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=main
Sieltä voi etsiä tietoa minkä tahansa suomen kielen sanan alkuperästä itsekin. (Muljeerata-sanalla sanakirja ei löytänyt mitään, vaan sanan etymologiaa avataan liudentaa-sanan kohdalla.)
Miia Krause - Asiaa ja asiattomuuksia löytyy myös Yle Areenasta. 31.12.22 haastateltiin Samu Haberia https://areena.yle.fi/podcastit/1-63778958
Se on kuunneltavissa vuoden ajan.
