"Tusluikku" tarkoittaa ampuma-asetta. Mitä todennäköisimmin se on yhdistelmä sanoista tussari ('lyhyt metsästysluodikko; poikien omatekoinen tuliase') ja tuliluikku ('ampuma-ase'). Joskus sanaan voi törmätä myös muodossa "tupsluikku": "Järkevästi ottaen Ille, mun päähäni ei millään mahdu että mun on lähdettävä treenaamaan tappamista vuonna tuhat yhdeksän sataa kuus kuus jälkeen jonkun kylävanhimman syntymän. Mulle annetaan tupsluikku ja sanotaan että paina nappi ottaan, -- " (Alpo Ruuth, Naimisiin)
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista satua tai tarinaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua etsinnässä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen tarinan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Sivulla Suomalaisen jääkiekon sääntökiemurat ja niiden kehitys kerrotaan vuodesta 1927 lähtien jääkiekkokaukalon mitoista ja pelin sääntöjen kehittymisestä. Mitään erityistä syytä sille, miksi väreiksi ovat valikoituneet juuri nämä värit ei mainita, muuten kuin että viivat on piirretty tummalla värillä, jotta ne erottuvat.Kiekon musta väri perustuu ilmeisesti siihen, että vaikka televisiossa muunvärinen kiekko voisi erottua paremmin katsojalle, pelaajille musta väri kuitenkin erottuu paremmin. Musta väri johtuu myös kiekon valmistamiseen käytetystä kumista, joka on muotoiltu antamaan kiekolle sen tarvittavat ominaisuudet. Kiekoissa käytetyn materiaalin tulee olla kestävää ja kestää pelin nopeita iskuja. Ks. esim. Why don't they make hockey…
Celian aineistot ovat tarkoitettu näkövammaisille ja muista lukemisesteistä kärsiville. Celian toimintaa säätelee erillinen laki. Se tekee Celia-aineistojen käytön asiakkaille ilmaiseksi ja Celialle tavallisia kirjastoa halvemmaksi. Finlex.fi
Helmet kirjasto taas ostaa kirjat kustantajilta suunnilleen samaan hintaan kuin tavallinen asiakaskin. Siksi äänikirjoja ei ole varaa hankkia rajoittamattoman käytön lisensseillä, vaan niitä ostetaan maltillinen kappalemäärä. Siksi uusimmissa äänikirjoissa on valitettavan pitkät jonot.
Teoksessa Lapsuuden isänmaa : Otavan IV lukemisto (toim. Alfred Salmela et al., Otava) on Hilda Käkikosken tarina Sepän Maija lähtee merille. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1952 ja siitä otettiin uusintapainokset vuosina 1955, 1962 ja 1964.
Kirjan eri painoksia on saatavana Suomen kirjastoissa. Saatavuuden voitte tarkistaa myös oman kirjastoverkkonne haulla.
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://finna.fi/
https://outi.finna.fi/
Biarritz esiintyi kollegan muistikuvan mukaan radion ulkomaan merisäätiedotteissa. Valitettavasti emme löytäneet klippejä emmekä viitteitä RITVA-tietokannasta, https://rtva.kavi.fi/ tai Yleltä, jonka Elävään arkistoon on tallennettu otteita merisäästä kotimaassa, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/08/merisaa-radiotiedotteiden-klas….
Asiasta voisi saada enemmän tietoa Ilmatieteen laitokselta, https://www.ilmatieteenlaitos.fi/yhteystiedot.
Valitettavasti en onnistunut löytämään kysymääsi lorua Kirsi Kunnaksen runoteoksista, jotka sain käsiini. Selailin myös useita runo- ja lorukokoelmia ja pyysin apua kollegoilta, mutta lorulle ei löytynyt tekijää tai lähdettä. Tunnistaisiko joku tämän palstan lukijoista lorun?
Runo Im Süden (Etelässä) sisältyy Friedrich Nietzschen teoksen Die fröchliche Wissenschaft, La gaya scienza, 1882) lopussa olevaan osaan Anhang: Lieder des Prinzen Vogelfrei (Liite: Prinssi Henkipaton lauluja).
Teoksen suomennos Iloinen tiede ilmestyi vuonna 1963 J. A. Hollon kääntämänä. Aarno Peromies ja Toivo Lyy suomensivat teoksen runot. Prinssi Henkipaton laulut ovat Toivo Lyyn ”suomeksi tulkitsemia”.
Vuoden 1972 painoksessa Etelässä-runo on sivulla 244.
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Alkuperäisen teoksen voit lukea täältä:
http://www.nietzschesource.org/#eKGWB/FW
Canthin näytelmässään siteeraaman virren voi kokonaisuudessaan lukea esimerkiksi 1800-luvulla käytössä olleesta Suomalaisesta wirsi- ja ewankeliumikirjasta, jossa se on virsi numero 274.
Suomalainen wirsi- ja ewankeliumi-kirja, sühen sopiwain kappalten kanssa ... - Google-kirjat
Ainakin seuraavat romaanit voisivat sopia. Kirjasampo-palvelusta voi etsiä lisää kirjoja aiheesta hauilla piano ja pianisti.
Barlier, Etienne. Kiinalainen piano.
Campion, Jane & Pullinger, Kate. Piano.
Echenoz, Jean. Pianossa.
Hämeen-Anttila, Virpi. Kolmastoista lapsi.
Issakainen, Sakari. Giovannin poika.
Jelinek, Elfriede. Pianonsoittaja.
Liehu, Rakel. Valaanluiset koskettimet.
Makine, Andreï. Elämän musiikki.
Mikkola, Marja-Leena. Tyttö kuin kitara.
Palviainen, Jukka-Pekka. John Lennonin valkoinen flyygeli.
Kappaleesta ei valitettavasti näytä olevan painettua nuottia. Teoksesta Toivelauluja: iskelmien aarreaitta. 121 (Musiikki Fazer, 1981) löytyy ainoastaan kappaleen sanat. Jonkinlaisen sointukartan kappaleeseen voi katsoa täältä.
Suomen kielessä sekä perus- että järjestyslukujen kaikki osat taipuvat. Oikea muoto on kolmannessakymmenennessäensimmäisessä.
Hyödyllistä tietoa muun muassa suomen kielen lukusanojen taivutuksesta voi etsiä Kielitoimiston ohjepankista:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/260
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/260#jarjestyslukujentaivutu…
Monet taidehuutokaupat antavat arvioita maalausten arvosta, usein myös maksutta. Tässä linkkejä muutamiin:
Hagelstam: https://www.hagelstam.fi/
Bukowski: https://www.bukowskis.com/fi
Helander: https://www.helander.com/fi
Kannoston Asimov-suomennoksista en valitettavasti löytänyt nollatta pääsääntöä eksplisiittisesti muotoiltuna. Teräsluolat tosin sisältää jonkinlaisen viittauksen ensimmäisen pääsäännön yläpuolella olevan säännön mahdolliseen olemassaoloon: "Robotti ei saa vahingoittaa ihmistä, Baley ajatteli katkerasti, ellei hän kykene keksimään tapaa todistaa, että se sittenkin on tämän parhaaksi." Varhaisin vastaani tullut selkeästi sanallistettu suomenkielinen nollas pääsääntö on Pekka Markkulan suomentamassa kirjassa Robotit ja imperiumi:
Daneel sanoi: "On olemassa voimakkaampi laki kuin ensimmäinen pääsääntö, joka sanoo: 'Robotti ei saa vahingoittaa ihmiskuntaa, eikä toiminnasta pidättäytymällä aiheuttaa sille vahinkoa.' Minä nimitän sitä…
Ilmoitus Sturenkadun Volvon autoliikkeen sulkemisesta julkaistiin Helsingin Sanomissa 16.11.1989: "Sturenkadun Volvo sulkee ovensa". Ilmoituksessa luvattiin uudesta 1989-mallin Volvosta raju alennus. "Tule ja tingi!" julisti mainos.
Vantaalla Volvoja myytiin ainakin Kaivokselassa jo vuodesta 1984 alkaen.
Helsingin Sanomat aikakone.
Voit hoitaa kadonneen aineiston korvausasian missä vain Helmet-kirjaston toimipisteessä.
Sinun on korvattava kadonnut tai vahingoittunut aineisto maksamalla aineiston omistavan kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu. Voit vaihtoehtoisesti korvata aineiston toisella vastaavalla teoksella. Videokasettia, BD-levyä ja DVD-levyä ei voi korvata vastaavalla teoksella, vaan ne korvataan maksamalla korvausmaksu. Kirjasto ei palauta maksamaasi korvausmaksua, vaikka myöhemmin löytäisit korvaamasi aineiston. Maksut (ei koske perintää) voit maksaa Helmet-kirjastoon, jossa on kassa tai verkossa www.helmet.fi/verkkomaksu.
Laina-ajat ja maksut | Helmet
Tämä olikin hieman hankalampi haku.
Mieleen tuli Animorphs-sarja, jossa päähenkilöt muuttuivat milloin miksikin henkilöksi. Linkki Wikipediaan
Sarja on suomennoksina kuitenkin uudempaa tuotantoa. Julkaistu 2000–2007. Linkki Wikipediaan
Löysin yhden ehdokkaan myös 1980-luvun kirjoista. Gunnel Linden Olen oikea ihmissusi. Sen päähenkilö on kuitenkin poika. Linkki Kirjasampoon.
Kenties Finna-haulla voisi löytää lisää ehdokkaita? Linkki Finna.fi
Virhe oli juoksija Mona-Lisa Pursiaista käsittelevän käännöskokeen tekstissä. Siinä saksan että-sana dass oli muuttunut artikkelisanaksi das: "Als Krönung ihrer Anstrengungen tangierte die junge Dame kürzlich in Helsinki mit der Zeit von 51,0 Sekunden den 400-Meter-Weltrekord von Monika Zehrt aus der DDR und Marilyn Neufville aus Jamaika, wobei hinzuzufügen ist, das letztere mit der elektrisch gestoppten Zeit von 50,98 immer noch vor den beiden anderen liegt." [kursiivi lisätty] (Aamulehti 4.4.1974)
Lyhyen saksan ylioppilaskokeiden tehtävät vuoteen 1976 saakka löytyvät Eino Miettisen kirjasta Saksan kielen ylioppilaskirjoitukset vuosina 1948–1976 : sanastolla ja selityksillä varustettuina. B, Ylimääräiset kirjoitukset.
