Aiheet kuulostavat johdatukselta yliopiston matematiikkaan. Kaikkia aiheita ei kenties löydy suoraan yhdestä kirjasta. Finna.fi haku löytää varmimmin kaikentasoista materiaalia aiheista.
Jyväskylän yliopistolla on verkossa luentomateriaalia aiheesta. https://www.jyu.fi/science/fi/maths/opiskelu/yleista-opiskelusta/luentomonisteita/matp100_ak vuosilta 2003-2004
sekä Mikko Salon luento 3, 2017 Johdatus matematiikkaan https://koppa.jyu.fi/kurssit/214890/materiaalikansio/Luento3_handout.pdf
Perusteellinen suomenkielinen kirja matematiikasta on Juhani Pitkärannan Calculus Fennicus. Finna.fi
Yleensä veitsen kahvan painavuus suhteessa veitsen terään johtuu näistä syistä:
kun kahva on painavampi, veistä on helpompi ja tarkempi käyttää
jos veitsi putoaa, se putoaa kahva edellä eikä satuta tai sotke.
Vanhojen voiveisten kahvat eivät sinänsä välttämättä ole sen painavampia kuin esimerkiksi muiden veisten tai uusien voiveisten. Veitsiähän on monen mallisia ja niitä on tehty monista eri materiaaleista, ja osassa on hyvinkin kevyt kahva.
Lisätietoa vanhoista ruokailuvälineistä: Marquardt, Klaus: Eight Centuries of European Knives, Forks and Spoons (1997)
Verkosta löytyy paljon kuvia erilaisista vanhoista voiveitsistä kun tekee google-kuvahaun sanoilla "antique butter knife".
Kevyt osasto 4:n kuului jatkosodassa esikuntakomppania, 1. jääkärikomppania, 2. jääkärikomppania ja konekiväärikomppania. Näin ollen KKK/Kev.Os. 4 ja 1. komppania ovat eri yksiköt.
Lähde: Sotapäiväkirjat-kokoelma. Jatkosodan ja Lapin sodan sotapäiväkirjat. Kevyt osasto 4, 18.6.1941 - 19.11.1941. Kansallisarkisto. https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2384800280
DC Comicsin tunnetulla sankarihahmolla The Flashilla on tyypillisesti kengät, joissa on siivet. Kyseinen hahmo esiintyi ensimmäisen kerran vuoden 1940 sarjakuvanumerossa, joten aikaikkunankin puolesta tämä voisi olla etsimäsi hahmo.Tietoa hahmosta löytyy esimerkiksi DC:n sivuilta: https://www.dc.com/characters/the-flashja hahmon Wikipedia-artikkelista: https://en.wikipedia.org/wiki/Flash_(DC_Comics_character)
Havainto oman pihapiirin varislintujen renkaattomuudesta ei tarkoita sitä, ettei esimerkiksi variksia, harakoita ja naakkoja rengastettaisi lainkaan – ne eivät vain kuulu niihin lajeihin, joita innokkaimmin rengastetaan. Ne ovat kuitenkin heimonsa kolme rengastetuinta lajia – järjestyksessä naakka, harakka, varis.Esimerkiksi vuonna 2023 Suomessa rengastettiin 261 651 lintua. Niistä variksia oli vain 120, harakoita 145 ja naakkoja 698. Rengastetuimpia lajeja olivat talitiainen (27 228), sinitiainen (21 865) ja kuusitiainen (18 610). Kaikkiaan vuosina 1913–2023 on tilastoitu 13 498 504 rengastusta, joista variksia 25 728, harakoita 26 420 ja naakkoja 64 394. Eniten variksia on rengastettu 1960-luvun alussa, 1980-luvun alussa ja 1990-luvulla…
Kyse lienee Alastalon salissa -teoksen esiluvusta Kirkkomaa. Tekstissä kertoja kulkee hautausmaalla ja toteaa: "Tutut ja tuntemattomat, ne, jotka oma silmäni on nähnyt, ja ne, joista on kertonut minulle vain puheenmuisto, oma lempeä äitini, oma vakava isäni, esivanhempieni maaksi muuttunut kunnioitettu tomu!""'Raskaasti ja rakkaasti kirjoitettu kirja' on omistettu vaimovainajan muistolle. Kirjan alkulukujen jo ollessa ladottuna Kilpi halusi liitettäväksi mukaan johdannon, joka oli kirjailijan Kustavin kirkon 150-vuotisjuhlassa elokuussa 1933 pitämä korkealentoinen puhe kirkkomaalla lepäävistä vainajista. Kilpi halusi kunnioittaa omalla lannistumattomalla työllään menneiden sukupolvien työtä."Lähde: https://kiiltomato.net/critic/volter-…
Kirkonkirjat näyttävät olevan ruotsinkielisiä. Löysin ne linkin kautta Kansallisarkiston kokoelmista astiassa. Linkki Astiaan.Hakusanoina siis Nykarleby församlings arkiv ja Konfirmationslängder
Päivämäärää varsinaisen Villin lännen päättymiseksi on vaikea määritellä. 1900-luvun alussa alkoivat revolverisankarien päivät olla ohi. Yhdeksi rajapyykiksi kirjassa Villi länsi arvioidaan viimeinen traditionaaliseksi Villin lännen junaryöstöksi kuvattu Texasin junaryöstö Drydenin ja Sandersonin paikkakuntien välillä, 13.3.1912. Ryöstö epäonnistui ja sen yhteydessä kuoli Ben Kilpatrick, joka oli kuulunut Hurjaan joukkoon, the Wild Bunch. Päivämäärä löytyi Legends of America -sivustolta ja Kongressin kirjastoon taltioidusta kuvasta, Wikipediassa näyttää olevan Kilpatrickin kuolinpäiväksi kirjoitettu 12.3.
May Robin, Villi länsi.
Ben Kilpatrick, https://www.legendsofamerica.com/we-benkilpatrick/
Library of…
Kaivattu kirja saattaisi olla Ruth Waren Valhepeli (Otava, 2018).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6826830
Valitettavasti laintulkinta ei kuulu kirjastomme asiakaspalveluun. Sen sijaan tässä on muutama kirjallisuusvinkki perintöasioihin liittyvistä uusimmista teoksista, joista voi olla apua kysymykseesi:
Matti Norri: Perintö ja testamentti : käytännön käsikirja (7. uud. painos), 2017.
Aulis Aarnio ja Urpo Kangas: Suomen jäämistöoikeus, osa 1, perintöoikeus, 2016.
Tapani Lohi: Jäämistöositus ja kuolinpesä, 2020.
Kuvaamasi kaltainen kohtaus löytyy ainakin Metsoloiden 12. jaksosta "Lasi shampanjaa". Kohtauksessa Kari Kaukovaara ja kunnanjohtaja Tolonen keskustelevat lounaan äärellä laskettelukeskuksen sijoituspaikasta. Kohtaus alkaa jaksossa noin 34 minuutin ja 30 sekunnin kohdalla.
Jakso on katsottavissa Yle Areenasta vielä 19.3.2022 asti. Suora linkki: https://areena.yle.fi/1-1592176
Sofi Oksasen esikoisromaani Stalinin lehmät (2003) koukuttaa ensimmäisestä lauseesta lähtien. Kirja on moniulotteinen ja hienosti kirjoitettu teos, jonka yhtenä teeman on päähenkilön bulimia. Koskaan ennen ei oksentamista ole kirjoitettu yhtä hienosti.
Riikka Pulkkisen romaani Vieras (2012) liikkuu kahdessa aikatasossa. Päähenkilö Maria on nuori naispappi, joka yrittää selvittää menneisyyttään, äitisuhdettaan sekä suhdettaan omaan ruumiiseensa. Nuori 13-vuotias Maria kärsii anoreksiasta, käyttää syömättömyyttä selviytymiskeinona.
Kirjastojen käytännöt vaihtelevat, jotkut kirjastot antavat sakkoja anteeksi Lainan päivän kunniaksi. Helsingin kirjastoissa ei ole Lainan päivänä sakkojen nollausta.
Laulu löytyy kokonaisuudessaan Youtubesta
https://www.youtube.com/watch?v=MaEfxUkz_YM
nimellä Komppanian kokki, esittäjinä Matti Jurva ja Heinz Munsoniuksen Kristalliorkesteri.
Kuvassa on Helsingin yliopiston Metsätalo, joka sijaitsee Unioninkadun ja Fabianinkadun välissä. Kuva on otettu Metsätalon Unioninkadun puoleiselta sisäänkäynniltä (Unioninkatu 40), sisäpihalta.
https://vaantaja.wordpress.com/2013/08/18/metsatalokierros-kerros-kerro…
https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003tyf
https://finna.fi/Record/lusto.knp-144029
Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo, että muljeerata on ranskalainen lainasana. Se tulee verbistä mouiller, "liudentaa, kostuttaa, lisätä nestettä". Ranskan verbin taustalla ovat latinan molliare, "kostuttaa, pehmentää (leipää)" ja mollis, "pehmeä".
Suomen etymologinen sanakirja on vapaasti käytettävissä verkossa osoitteessa https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=main
Sieltä voi etsiä tietoa minkä tahansa suomen kielen sanan alkuperästä itsekin. (Muljeerata-sanalla sanakirja ei löytänyt mitään, vaan sanan etymologiaa avataan liudentaa-sanan kohdalla.)
Ruotsissa on 9-vuotinen peruskoulu, kuten Suomessakin.
Lähde ja lisätietoa Ruotsin koulujärjestelmästä: https://www.norden.org/fi/info-norden/perusopetus-ruotsissa
Curla verbi tarkoittaa samaa kuin spela curling. Suomeksi siis curlaaminen on pelata curlingia. Sana curling tulee urheilulajista, jossa graniittikiveä liutetaan jäätä pitkin kohti kentän keskipistettä ja avuksi käytetään harjaa, jolla pienennetään kitkaa, jolloin kivi liukuu helpommin. Tästä on lähtöisin termi curling-vanhemmus, jolla viitataan siihen, että jotkut vanhemmat haluavat liiaksi siloitella lastensa elämää poistaen kaikki esteet ja vaikeudet. Lisää aiheesta voi lukea Kielikellon sivuilta: Curling-vanhemmat - Kielikello
Mahdollisia paikkoja voisivat olla:
Lahden kansanopisto
Wetterhoffin työkoulu (Hämeenlinnassa)
Lempi Turusen ompelukurssi (Hartolassa 1936)
Marttayhdistysten ompelukurssit (nämä kyllä lienevät olleet hieman lyhyempikestoisia)
Lahden kansanopiston vuosikirjoista voisi tutkia, onko siellä järjestetty ko. vuosina ompelukursseja. Vuosikirjoja on ainakin Lahden kaupunginkirjaston kokoelmassa sekä Kansalliskirjaston kokoelmassa Helsingissä. Lisäksi kansanopiston todistuksia on Kansallisarkiston kokoelmassa.
Ajan sanomalehdissä mainitaan toisinaan henkilöitä, jotka ovat suorittaneet ompelukurssin esimerkiksi Wetterhoffin työkoulussa, joten isoäidin nimellä hakemalla tieto voi löytyä helpostikin vanhoista digitoiduista sanomalehdistä.
