Kari Litmasen ja Kalevi Puonnin kappale Vain taivas tietää sisältyy nuottijulkaisuun Marita Taavitsainen & Taina Kokkonen (2000).
Nuottijulkaisu kuuluu Kainet-kirjastojen kokoelmiin:
https://finna.fi/Record/kainet.701063
Vakavan koronavirusinfektion vaaraa voivat lisätä ne perussairaudet, jotka merkittävästi huonontavat keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä. Näitä ovat esimerkiksi vaikea-asteinen sydänsairaus, huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus, diabetes johon liittyy elinvaurioita, krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta ja vastustuskykyä heikentävät taudit kuten aktiivisessa solunsalpaajahoidossa oleva syöpätauti. Riskiä lisää myös vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys, kuten esimerkiksi suuriannoksinen kortisonihoito. Muita tekijöitä, jotka yleisesti ottaen heikentävät keuhkojen toimintaa ja saattavat lisätä koronavirusinfektion riskiä terveydelle, ovat sairaalloinen ylipaino ja…
Kirjastojen palautuslaatikot ja -luukut toimivat vaihtelevasti kirjastosta riippuen. Riippuu tilanteesta ja kirjastosta, kuinka usein ne pystytään tyhjentämään ja sinne palautettu aineisto oikeasti palauttamaan kirjastojärjestelmään virkailijoiden toimesta. Nyt korona-aikana henkilökuntaa on voinut ko. kirjastossa olla paljon normaalia rajallisemmin. Kirjastojen uudelleen avaaminen sulkujakson jälkeen on aiheuttanut kiireitä, joista johtuen palautuslaatikkoon jätetyn aineiston käsittelykin on voinut viivästyä.
Kirjastojen käyttösäännöissä mainitaan tyypillisesti, että palautuslaatikoiden käyttö tapahtuu asiakkaiden omalla vastuulla, joten niitä kannattaa käyttää vain toissijaisena palautuskeinona. Tämä johtuu siitäkin, että…
1990-luvun Nyhjää tyhjästä -improvisaatiovideota ei ole Eeposkirjastoissa. Sitä on muutamassa kirjastossa videokasettina eri puolilla Suomea ja DVD-muodossa Taideyliopistossa Helsingissä. Sijainnit löytyvät Finna-hakupalvelusta:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=nyhj%C3%A4%C3%A4+tyhj%C3%A4st%C3%A4+h%C3%A4llstr%C3%B6m&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FVideo%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Voit kysyä videota kaukolainaan omasta lähikirjastostasi.
Mitä ilmeisimmin kahvia ei kasva luonnonvaraisena Etelä- eikä Keski-Amerikassa, vaan se on puhtaasti vientiviljelytuote. Eurooppalaiset veivät kahvipensasta Amerikkaan 1700-luvun alussa. Eniten sitä viljellään Brasiliassa, mutta etenkin alkuaikoina myös Peru ja Kolumbia olivat suuria kahvintuottajia. Kun kahvinviljelyä aloiteltiin, farmeilla käytettiin orjatyövoimana Amerikan alkuperäiskansoja. Nykyään ympäri Amerikkoja on alkuperäsikansojen yhdistysten omaa kahvintuotantoa.
Floridassa kasvaa villikahviksi nimitetty kahvin tapainen kasvi, Psychotria Nervosa: https://edis.ifas.ufl.edu/fp494
Muita lähteitä:
https://web.archive.org/web/20160830012109/https://www.kew.org/discover/news/seven-species-…
Enter ry:n tarjoamaa opastusta tietokoneiden ja puhelimien käytössä on tarjolla useissa Helsingin kirjastoissa. Kyseiset kirjastot ja opastusten aikataulut löytyvät Helmet-palvelusivustolta. Opastusta on tällä hetkellä esimerkiksi Itäkeskuksen, Vuosaaren ja Malmin kirjastoissa.
Lisätietoa löydät Helmet-palvelusivustolta kunkin kirjaston sivulta. Tarkemmat tiedot saa ko. kirjastosa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?es=8.9.2020…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat
Etsitty runo lienee Hilda Käkikosken Kohtuuden mies, josta löytyy useita hieman toisistaan poikkeavia versioita. Varhaisin vastaani tullut löytyy Päivälehdestä 17.10.1890 (nimimerkillä Kkkk.). Tätä vielä pari säkeistöä pitempi "kuuntelijan lähettämä" versio sisältyy antologiaan Tämän runon haluaisin kuulla 2. Näiden lisäksi törmäsin myös tuntemattoman toimittajan viisisäkeistöiseksi laulutekstiksi lyhentämään Kohtuuden mieheen.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/474868?page=4
Nyt olen löytänyt tämän marssin: Lahti, 21.07.1931, nro 81, s. 4 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1871848?page=4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Turun kaupunginkirjastossa mikrofilmien ja -korttien lukeminen ja digitointi on tavallisesti mahdollista pääkirjaston tieto-osaston mikrofilmilaitteella. Laitteella lukemansa filmin tai kortin sisältöjä voi tallentaa PDF-muotoon. Laitevarauksen voi tavallisesti tehdä Varaamo-palvelussa, soittamalla tieto-osastolle (p. 02 262 0630) tai käymällä osaston neuvonnassa (Linnankatu 2, uuden puolen toinen kerros).
HUOM: Koronarajoitusten vuoksi kokoelmatilat ja kirjaston useimmat palvelut – myös mikrofilmilaite – eivät ole käytettävissä. Digitointi on mahdollista vasta rajoitusten poistuttua. Tämän hetken tiedon mukaan rajoitukset ovat voimassa ainakin 28.2.2021 saakka.
Kysy kirjastonhoitajalta on Suomen kirjastojen yhteinen tietopalvelu, mukana vastaamassa on yli 90 kirjastoa. Sivustoa julkaisee Kirjastot.fi-toimitus, joka on osa Helsingin kaupunginkirjastoon sijoitettuja valtakunnallisia kehittämispalveluja, jotka hoitavat yleisten kirjastojen valtakunnallista kehittämistehtävää (VAKE).
Tietoa palvelusta, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta.
Valtakunnallinen kehittämistehtävä, https://www.kirjastot.fi/vake-esite-2020-teksti?language_content_entity…
Eri oppilaitokset järjestävät opetusta pelien suunnittelussa. Mitään lyhyenpää pelintekokurssia ei löytynyt. Pelin rakentamiseen menee paljon aikaa. Pelin kehittäminen on monitahoinen prosessi, joka vaatii muun muassa ohjelmoimisen, grafiikan ja äänimateriaalin osaamista.
Helsingissä HEO-kansanopiston pelisuunnittelun opinnot https://www.heo.fi/opintotarjonta/mediaopinnot/pelisuunnittelu
Eri oppilaitosten kursseja Opintopolussa. https://opintopolku.fi/app/#!/haku/peliala?page=1&facetFilters=teachingLangCode_ffm:FI&tab=los
Helsingin, Espoon ja Vantaa kansalais- ja työväenopistojen kurssihaku Ilmonet.fi antaa hakusanalla ohjelmointi muutaman kurssin.
Kyseessä saattaisi olla Gerald V. Kussin pakinakokoelma Me kalahullut (1965). Epätäsmällisesti kuvausta vastaavia teoksia voisivat olla myös esimerkiksi ruotsista suomeksi käännetty Curt Lindhén humoristinen Mätäkuun kalajuttuja (1958) tai Norman MacLeanin lämminhenkinen perhokalastusromaani Ja keskellä virtaa joki (1976, suom. 1993).
En löytänyt tietoa siitä, että antiikin ajan urheilijat olisivat syöneet vehnänjyviä ennen kilpailua. Epäilen, ettei tällaista ole tapahtunut, sillä kuivat jyvät todella aiheuttavat vatsanväänteitä.
Yleisesti ottaen antiikin ajan ihminen söi kasvispainotteisesti. Leipä, erilaiset puurot, kasvikset ja juusto olivat keskeinen osa ruokavaliota. Kala oli tärkein eläinproteiinin lähde. Punainen liha taas oli ylellisyystuote.
Meille on säilynyt jonkin verran tietoa antiikin ajan urheilijoiden ruokavaliosta. Diogenes Laertioksen mukaan (Merkittävien filosofien elämät ja opit, 8.12) kuuluisa samoslainen yleisoppinut Pythagoras suositteli valmennettaville urheilijoilleen runsasta lihansyöntiä. Pythagoras itse oli kasvissyöjä.…
Lastenkirjallisuuden klassikoita voi aina suositella. Esimerkiksi Astrid Lindgrenin Ronja ryövärintytär ja Veljeni Leijonamieli, Marjatta Kureniemen Onneli ja Anneli -kirjat, Michael Enden Tarina vailla loppua.
Uudemmasta lastenkirjallisuudesta Tomi Kontion palkittu Keväällä isä sai siivet sekä Koira nimeltään Kissa -kirjat ovat sellaisia, joita voi lämpimästi suositella. Tuore Finlandia Junior voittaja Anja Portin Radio Popov on myös edellisten lailla lämminhenkinen ja jännittävä seikkailu.
Kirjasammon Sivupiiri-sivustolta voi etsiä lisää sopivaa lastenkirjallisuutta https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri
Ennen perunanjalostuksen alkamista viljeltyjä perunoita kutsutaan maatiaisperunoiksi. Monet suomalaiset maatiaiset ovat vanhoja lajikkeita muulta: "Vesijärvi" eli "Harbinger" on englannista ja "Manteli" eli "Early Rose" on jalostettu Amerikassa 1867. Suomessa syntyi myös paikallisia lajikkeita. Melkeimpä joka seudulla oli omat suosikkinsa, ja samalla perunalla saattoi olla useita nimiä.
Maatiaisperunat poikkeavat suuresti nykyisistä lajikkeista. Ne ovat usein heikkosatoisia, hankalasti kuorittavia epäsäännöllisen ja muhkuraisen muotonsa vuoksi sekä ovat taudeille alttiita. Maatiaisperunalle on tyypillistä vahva maku. Ne soveltuvat eri käyttötarkoituksiin.
Monia vanhoista perunoista on vaikea enää saada, eikä lajike aina ole se, miksi…
Kirjastojen käytännöt vaihtelevat, jotkut kirjastot antavat sakkoja anteeksi Lainan päivän kunniaksi. Helsingin kirjastoissa ei ole Lainan päivänä sakkojen nollausta.
Kielivalinta (englanti) on tehty kirjastokorttia haettaessa. Kielivalinnan perusteella kuitit ja kirjaston lähettämät viestit tulevat kyseisellä kielellä. Kirjaston asiakasrekisteriin merkityn kielivalinnan voi muuttaa kirjastossa. Kannattaa ottaa kirjastokortin lisäksi mukaan kuvallinen henkilötodistus. Ne esittämällä kirjaston henkilökunta voi muuttaa kielivalinnan suomeksi. Lapsen huoltaja joka on kirjastokortin takaaja voi pyytää muuttamaan myös lapsen kirjastokortin kielivalinnan suomeksi.
Avohakkuun hyöty luonnolle lisääntyy, jos sen yhteydessä jätetään säästöpuita metsään kuolemaan ja lahoamaan. Kokonaisten runkojen säästämisen asemesta voidaan tässä hyödyntää tekopökkelöintiä. Tekopökkelö saadaan aikaan katkaisemalla puu 2-4 metrin korkeudelta. Katkaisu nopeuttaa lahoamista, jolloin saadaan nopeasti lisää lahoavaa puuta metsiin. Puunlatva jätetään korjaamatta, mikä lisää myös maalahopuuta. Tekopökkelö tehdään yleensä lehtipuusta, joka on monimuotoisuudelle arvokas, mutta taloudellisesti vähäarvoisempi kuin havupuut.
https://forest.fi/fi/artikkeli/kukkiva-avohakkuu-on-suuri-hyonteishotel…
https://www.metsagroup.com/fi/puunhankinta/kestava-kehitys/metsanomista…
https://www.storaenso.com/fi-fi/newsroom/news/2021/8/get-to-…
