Uuno Kailas on kirjoittanut runon nimeltä "Valkoinen lintu", joka alkaa säkeillä: "Se valkolintu povessain / asusti kauan, pesässään."
Runo löytyy ainakin seuraavista valikoimista Kailaan kynäilyjä:
- Ja tomust' alkaa avaruus: valikoima Uuno Kailaan runoja. Karisto, 1984.
- Runoja: Tuuli ja tähkä; Purjehtijat; Silmästä silmään; Paljain jaloin; Uni ja kuolema. WSOY, 1932 (1. painos).
Runo muuten tunnetaan myös nimellä "Paennut lintu" ja hieman toisin sanoin. Ensimmäiset säkeet kuuluvatkin: "Paennut lintu, povessain / se asui kauan, pesässään. / Ei sitä nähnyt yksikään, sen tunsin minä vain." Tässä muodossa runo ilmestyi kokoelman Silmästä silmään (1926) ensimmäisessä painoksessa.
Alkuperäisessä asussaan "Paennut lintu" sisältyy Kailaan…
Kuten arvasit, ihan kaikkia tiedustelemistasi kappaleista ei ole käännetty ruotsiksi. Tässä poimintoina pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä Plussa-aineistohausta. Ainakin suomen kielellä pyytämistäsi kappaleista löytyy sekä nuotit että itse kappale. Kappaleet löytyvät myös eri esittäjien esittämänä. Saatavuustiedon löydät Libplussasta http://www.libplussa.fi/
*Satumaa
Uusi kultainen laulukirja. Aineistolaji: NUOTTI. Suosituimmat tangot soitettuina 40 kauneinta sävelmää
Aineistolaji: CDLEVY. Helsinki, Suomen Mediamusiikki, p2000.
*Kotkan ruusu
Uusi kultainen laulukirja . Helsinki, Warner/Chappell Music Finland, c2000 Aineistolaji: NUOTTI
Räsänen, Pauli, (esitt.) Nimeke: Unohtumattomat Aineistolaji: CDLEVY. Warner Music Finland…
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Sorjo oli Suomen almanakassa vuosina 1929-1949. Nimen tausta on epäselvä. Se saattaa olla Sorja-nimen rinnakkaismuoto samaan tapaan kuin Marjo-nimi on Marja-nimestä kehittynyt. Sorja tarkoittaa sopusuhtaista, kaunista, siroa ja sievää.
Kappale For he's a jolly good fellow on suomennettu nimellä Vanha veikko, kääntäjänä Erkki Ainamo. Löysin laulun kolmesta nuottikirjasta: Suuri toivelaulukirja 3 (Fazer, cop. 1979), Laulajan kirja (Otava, cop. 1969) ja 106 kitaralaulua (Fazer, 2. p. 1974). Kaikissa kirjoissa on kaksi säkeistöä sanoja suomeksi ja englanniksi. Näitä nuottikirjoja on pääkaupunkiseudun kirjastoissa kymmenittäin, paikannustiedot löytyvät aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi/ ). En onnistunut löytämään äänitteenä suomenkielistä versiota laulusta.
Kuvataiteilija Frans Hautala (1875-1952) syntyi Töysässä, mutta eli pääasiassa Vaasassa. Ikävä kyllä tietoa hänen mahdollisesta perheestään ei löytynyt. Hautalasta on kysytty aiemminkin: vastaus löytyy täältä:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?id=8e19a30b-2de…
Vaasan taidehallista kannattanee vielä kysyä tietoja hänestä:
http://www.pohjanmaanmuseo.fi/?page=VAASAN+TAIDEHALLI
Toisen asteen kaupan ja hallinnon alan koulutus muutettiin kolmivuotiseksi vuonna 1997, jolloin merkantin tutkinto poistettiin ja opiskelijat koulutettiin suoraan merkonomeiksi. Uudeksi tutkintonimekkeeksi tuli liiketalouden perustutkinto, merkonomi. Uusi ammatillista koulutusta koskeva lainsäädäntö taas astui voimaan vuoden 1999 alussa, minkä myötä oppilaitoslainsäädäntö muuttui koulutuslainsäädännöksi. Samalla kauppaoppilaitoksia koskenut erillislainsäädäntö jäi historiaan. Viimeiset opistomerkonomit valmistuivat Suomessa vuonna 2000.
Lähde
Markku Maunula et al.: Kauppaopetuksesta liiketalouden koulutukseksi. 60-vuotta Kouvolassa /// Eilen-Tänään-Huomenna. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kouvola 2010. (https://www.theseus.fi/…
Sekatyylistä eli kertaustyylistä kerrotaan esim. kirjoissa Hansen, Henny Harald: Muotipuku kautta aikojen, Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia, Lappalainen, Mare: Vaatteet ennen ja nyt ja Nunn, Joan: Fashion in Costume 1200-2000 (paikalla olevia kirjoja) Internetistä löytyy myös tietoa varsinkin englanniksi, jos haet Googlesta esim. fashion 1870-1890 tai later victorian 1870-1890.
Aika vähiin on Lemmikki Beckerin kirja ’Ratko Ariadnen lankoja’ pääkaupunkiseudulla käynyt, mutta muutamasta kirjastosta sen vielä löytää. Oheisesta linkistä näet sijainnit ja tämänhetkisen (7.7.08) tilanteen: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=ratko+ariadnen+lankoja&searchs… . Voit tehdä kirjasta varauksen, jolloin se tulee toivomaasi kirjaston toimipisteeseen tai käydä hakemassa sen kirjastosta, jossa kirja näyttää olevan hyllyssä.
Ennen lähtöä kannattaa puhelimitse varmistaa, että kirja todella on paikalla ja pyytää henkilökuntaa laittamaan kirjan syrjään noutoa varten. Kirjastojen yhteystiedot löydät oheisesta linkistä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/ . Varauksen voi tehdä netin kautta, jos kirjastokorttiin on liitetty…
Helsingin kaupunginkirjaston kesätyöpaikkailmoitukset tulevat maaliskuussa osoitteeseen http://www.helsinkirekry.fi/StaticHTML/kesatyot.html. Kesällä 2009 otetaan kesäsijaisia kirjastoapulaisen tehtäviin n. 15 ja lisäksi muutamia 16-17 vuotiaita nuoria. Kesätyöpaikkoja voi hakea vain sähköisesti Helsingin kaupungin avoimet työpaikat/kesätyöt sivujen kautta.
Kirjasto Omena puolestaan kuuluu Espoon kaupunginkirjastoon. Espoon kaupungin avoimia työpaikkoja voi etsiä sivustolla https://www.tyonhaku.espoo.fi/
Pyytäisin teitä ottamaan yhteyttä Rakennusteollisuuden keskusliittoon, sieltä saatte yksityiskohtaiset tiedot.
http://www.rakennusteollisuus.fi/
Kuluttajansuojalaissa puhutaan yleisellä tasolla toimitusehdoista ja tarjouksen vahvistamisesta:
Kuluttajansuojalaki 20.1.1978/38
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/
Eläimen ruho jaetaan osiin, joissa on erilainen rasva- ja sidekudospitoisuus.
Ruhon osat vaativat erilaisen ruuanvalmistustavan ja -ajan ja soveltuvat näin ollen eri ruokalajeihin. Ruhon osien nimitykset kertovat siitä, mistä kohtaa ruhoa se on peräisin.
Potka on polven ja sorkan välinen jalan osa.
http://opetus.ruokatieto.fi/Suomeksi/Nuoret/Elintarviketeollisuus/Elint…
Naudan ja sian ruhon osia:
http://www.keittotaito.com/naudan_ruhon_tarkeimmat_osat.html
http://www.keittotaito.com/porsaan_ruhon_tarkeimmat_osat.html
Shakespearen Romea ja Julia on suomennettu useampaan otteeseen. Tässä eri kääntäjien versiot kysytyistä säkeistä.
Paavo Cajander (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1881):
"Oi, Romeo, Romeo! Miksi olet Romeo?
Isäsi, nimes kiellä; tai jos sinä
Et sitä tahdo, vanno lempes mulle,
Ja Capulet en enään ole minä.
Yrjö Jylhä (Otava, 1955):
"Oi Romeo! Miks olet Romeo?
Isäs ja nimes kiellä; tai jos sitä
et tahdo, vanno rakkautes mulle,
ja Capulet en enää ole minä."
Marja-Leena Mikkola (WSOY, 2006:
"Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo?
Hylkää isäsi ja kiellä nimesi,
tai jos et tahdo, vanno että rakastat,
enkä minä silloin ole Capulet."
Nyyrikki-lehden vanhoja numeroita on mikrofilmeinä Kansalliskirjastossa Helsingissä ja Oulun kaupunginkirjastossa. Kansalliskirjasto antaa mikrofilmit omaan lukusaliin luettavaksi, jos tilaa vähintään edellisenä päivänä lukupaikan (puh. 09- 191 22743) ja aineiston sähköpostilla kk-kaukopalvelu@helsinki.fi. Kopiot mikrofilmeistä ovat kalliita, joten kannattaa ottaa mukaan oma muistitikku. Oulun kaupunginkirjastosta saa mikrofilmejä kaukolainaksi n. 10 kpl. kerralla ja laina-aika on 4 viikkoa. Hämeenlinnan pääkirjastossa on mikrofilmien lukulaite. Kaukolainapyynnön voi tehdä Hämeenlinnan kirjastossa tai verkkokirjastossa: http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/lainaus
Päätalo instituutti: http://www.taivalkoski.fi/Resource.phx/sivut/…
Pohjois-Suomessa ei juurikaan ole muuta mahdollisuutta kuin kustantaa itse omat tekstinsä. Tämä ei nykyisin ole edes kovin kallista - 250 kpl 100 s. ilman väripainatuksia on siinä 5000 mk täällä Suomen puolella ja tarjouksia voi kysyä useilta painotaloilta.
Halpa arvostelupalvelu on Lapin kirjallisuusseuran arvostelurinki. Lapin kirjallisuusseura julkaisee omaa lehteä, Lapillinen, johon myös voi lähettää runoja julkaistavaksi. Arvostelijoista on olemassa lista yhteystietoineen.
Lapillinen-lehti jaetaan ilmaiseksi kaikkiin Lapin läänin kirjastoihin. Sitä voi tilata puheenjohtaja Alli Listeeltä puh. 016-318668 Lehtikarintie 9-11 B 10 96300 Rovaniemi.
Oulussa toimii kustannus Pohjoinen mutta heillä ei taida tällaiseen olla mahdollisuutta.…
Näitä nimiä on jo aikaisemmin kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta, tässä vastaukset:
Iivari/Ivar on skandinaavista perua ja se on alkuaan tarkoittanut ’taistelijaa, jolla on jousi’. (Kustaa Vilkuna : Etunimet, 2005)
Nimi Urho tuli Kansanvalistusseuran kalenteriin vuonna 1883. Urho katsottiin käännökseksi vanhemmasta nimestä Botolf, jonka nimipäivä on sama päivä kuin Urho-nimellä. Botolf tarkoittaa 'sankari', 'sotilas', sananmukaisesti 'hallitseva susi'.
Urho-nimi oli kansan keskuudessa käytössä jo aikaisemmin. Nimeä käytettiin jo ainakin vuonna 1879.
Lönnrotin sanakirjan mukaan sanoilla urho ja urhea on seuraavat merkitykset: rohkea, rivakka, tuima, eloisa, hilpeä, iloinen, suruton, miehekäs.
Runo on mahdollisesti Hilja Karhulan kirjoittama. Runon nimestä on eri versioita kuten Vaikea risti, Sopiva risti tai Oma risti, se sopivin risti. Runoon löytyy useampia linkkejä Internetistä, tässä niistä pari: http://www.city.fi/yhteisot/blogi/kaunis_uni/90220/
http://www.jklhelluntaisrk.fi/?ib=artikkelit&id=38
Ainakin Tiihosen ensimmäisestä runokokoelmassa Sarkunmäen palo (1975) löytyy mainintoja moposta. Runossa Kerava mainitaan "huutokaupattu Soliferi-mopo jolla kaupungin / ikäloppu kamreeri oli paennut loteille / juomaan anislikööriä kavallettuaan". Pieni laulu -runo taas toteaa, että "Saatilla voi saada siipeen / jos mopo vaan on alla." Runossa Kiviritsa salkussani esiintyy lakoninen tokaisu "Kurja mopo." Kaksi ensinmainittua runoa on luettavissa myös Tiihosen valittujen runojen kokoelmasta Lyhyt oodi kaikelle (WSOY, 2000). - Tämän lisäksi mopo löytyy Arjen armada -kokoelman (1980) runosta Rekola: "Boulognen puistoon kuka karauttaa / satulattomalla mopolla, / se tietää kuinka Rekolassa alkaa / keväinen duunipäivä".
Hei!
Paloaseman torni on tarkoitettu paloletkujen kuivatusta varten. Asiasta kerrotaan kirjassa nimeltä Kangasalan VPK 125 vuotta. Kun paloasemaa rakennettiin, mietittiin tehtäisiinkö letkuja varten torni vai kuivauskaapit. Rakennettiin 23 metriä korkea torni. Joillakin paloasemilla palomiehet harjoittelevat kiipeämällä torneihin.
Kirjastossa on lapsille tarkoitettu Arttu Juseliuksen kirja Ransu paloasemalla. Siinä Ransu Karvakuono tutustuu paloaseman elämään.
