Pikaisella nettihaulla löytyi seuraavia vinkkisivuja:
http://www.elinarouhiainen.com/fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Elina_Rouhiainen
Vaski kirjastojen haussa löytyy Rouhiaisesta tietoa myös kirjan muodossa.
Käytä tarkennettua hakua. Merkitse Elina Rouhiainen aiheeksi ja rajaa hakutulosta kielellä ja aineistolajilla.
https://vaski.finna.fi/Search/Advanced
Kiitos ehdotuksestasi! Välitän toiveesi kirjallisuustapahtumia, lukupiirejä suunnitteleville henkilöille.
Oulun kirjastoissa toimii jo muutamia lukupiirejä. Niihin voi kuka tahansa tulla keskustelemaan lukupiirin kirjasta. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Lukupiirit löytyvät kirjaston sivuilta https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/kirjallisuustapahtumat .
Nykyisessä verkkokirjastossa www.outikirjastot.fi on mahdollisuus lisätä tageja kuvaamaan teoksen sisältöä https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/kohaukk
Verkkokirjastomme on muuttumassa Finnaksi lähiaikoina https://www.finna.fi/
Tietoa lukupiireistä netissä https://www.lukupiirit.fi/4
Yleisradiolla on Lukupiiri verkossa https://yle.fi/aihe/ohjelma/lukupiiri
https://soundcloud…
Tässä muutamia kirjavinkkejä.
Anderson, Laurie Halse: Lukossa
Kun koulu syksyllä alkaa, kukaan halua olla tekemisissä Melindan kanssa, ei edes hänen bestiksensä. Kaikki tietävät, että juuri hän pilasi kaiken soittamalla poliisit kesän lopuksi järjestettyihin bileisiin. Kukaan ei kysy, miksi hän teki niin, eikä hän kertoisi, vaikka kysyisikin. Melinda ei puhu koulussa eikä kotona, hän on lukossa. Ja hänellä on syynsä.
Coben, Harlan: Pakopaikka
Suositun dekkarikirjailijan nuorille suunnattu jännäri kertoo kovia kokeneesta Mickey-pojasta, joka yrittää aloittaa uutta elämää uudella paikkakunnalla setänsä luona. Valoa elämään tuo uusi tyttöystävä Ashely, kunnes tämä katoaa jälkiä jättämättä. Selvittäessään Ashleyn kohtaloa Mickey joutuu yhä…
Aallon kirjastossa (Koulukatu 21, Seinäjoki) on digitointia varten tila, johon voi varata aikoja. Laitteiden käyttöön on mahdollista saada myös opastusta tiettyinä aikoina. Ajan voi varata soittamalla p. 06 416 2638 tai pääkirjastossa käymällä.
Lisätietoja digitoinnista osoitteessa https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/digitointi/
Virhe juontaa juurensa Suomen kansallisbibliografia Fennicaan. Ministerin lomapäivissä - kuten muissakin Verner Rekolan teoksissa - tekijäksi on merkitty V. Rekola, ja jostakin syystä joku on tulkinnut tämän samaksi henkilöksi kuin Valborg Rekola (o.s. Liljeström). Pyrkimys yhtenäistää henkilöiden nimet tietokannoissa hakujen yksinkertaistamiseksi on tässä valitettavalla tavalla kääntynyt itseään vastaan, kun kaksi kiistatta eri henkilöä on erheellisesti niputettu yhteen.
Myllypuron mediakirjastossa voit saada käyttöösi medialäppärin, jolla voit polttaa cd- tai dvd-levyjä mp3-tiedostoista muistitikulta. Henkilökunta auttaa sinua tarvittaessa.
Voit ottaa yhteyttä Myllypuroon, puh. 09 310 85 5092, ja varata ajan etukäteen.
Kyseinen Jerusalemin kuningas oli nimeltään Balduin IV. Balduin eli keskiajalla aikana, jolloin Jerusalem oli kristillisten frankkien ja temppeliherrojen vallassa, s. n.1161- k.1185. Balduin sairastui lepraan jo alle 10-vuotiaana, mutta eli vastoin odotuksia aikuisikään saakka. Balduin kuitenkin valittiin kuninkaaksi 13-vuotiaana ja hän osallistui sotaretkille muslimeja vastaan jo 14-vuotiaana. Tämä oli kuulun Saladinin valtaan nousun aikaa. Muslimien keskinäisen valtataistelun aikaan ja vielä Saladinin päästessä vallan kahvaan, Balduin taisteli voitokkaasti häntä vastaan, suurimman voittonsa Saladinista hän saavutti Montgisardin taistelussa 1177. Tämän jälkeen vähitellen vaikeudet kasvoivat, kristillisten sotaherrojen…
Hei, kun et ole kohdistanut kysymystä millekään tietylle kirjastolle, yksiselitteisen vastauksen antaminen on vaikeaa, kirjastojen käytännöt hiukan vaihtelevat. Joissakin kirjastoissa voi olla mahdollista kirjautua koneille pelkällä kirjastokortin numerolla.
Yleisperiaate Suomen kirjastoissa on, että PIN-koodi täytyy aina vaihtaa kirjastossa siten, että vaihtaja todistaa ensin henkilöllisyytensä kuvallisella henkilöllisyystodistuksella. Tällä on haluttu välttää tilanne, jossa lainaajan kortti hakkeroidaan vieraan käytettäväksi. Kirjastossa järjestelmä on suljettu, eikä siihen pääse käsiksi samalla lailla kuin verkossa oleviin henkilötietoihin. Kysymys on siis jokaisen tietoturvasta.
Yksinkertaisinta on piipahtaa kirjastossa ja hoitaa…
Pérus Borelin runoja ei juuri ole suomennettu. Tuli & savu -runouslehden numerossa 88 (vsk 23, 2017) on luettavissa Auli Särkiön suomentama runo Onni ja onnettomuus kokoelmasta Rapsodie (1832).
Kyseinen lehden numero on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmissa.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
Eino Jokinen kertoo mirkki-sanan merkityksestä kirjansa alkusanoissa (s. 5). Jokisen mukaan vanhemmat saamelaiset eivät vielä 30-40 -luvulla osanneet kunnolla sanoa y-äännettä, vaan siitä tuli i-äänne. Koska sudet tappoivat silloin satojakin poroja joka vuosi, niin susia yritettiin tappaa mm. myrkyllä. Tällä tavalla susia ei kuitenkaan saatu tapettua kovin hyvin, vaan ampuminen oli parempi keino. Poromies Sammeli Laiti sanoi siksi näin: "Ei susille mirkki auta, pissi niille vain auttaa."
Väestörekisterikeskuksen Sukunimihaulla ei Suomesta löydy yhtään Mirkki-nimistä.
Kare Piekkola kertoo seminaarityössään 2005 näin: "Tietokonevirusten idean uskotaan syntyneen vuonna 1949, kun matemaatikko John Von Neumann esitti ideansa automaattisesti itseään monistavista ohjelmista. Vuoteen 1951 mennessä hän olikin jo kehittänyt ehdotuksensa, kuinka kyseisiä automaattisia toimintoja voisi luoda. Vuonna 1959 matemaatikko Lionel Penrose jalosti vielä Von Neumannin ideaa pidemmälle esittämällä rakenteen, joka pystyisi aktivoitumaan, monistautumaan, muuntautumaan ja hyökkäämään. Penrosen mallia testattiin käytännössä myös IBM 650 –koneella. Vaikka kyseiset ehdotukset luotiinkin parantamaan ihmisten käyttämää teknologiaa, on näin jälkikäteen sanottuna yhteys tietokoneviruksiin varsin selvä." Tekstistä löytyy muutakin…
Voit pyytää uuden tunnusluvun Vanamo-verkkokirjaston kirjautumisikkunan Uusi tunnusluku -linkistä. Täytä kenttiin kirjastokortin numero ja valintasi mukaan joko sähköpostiosoite tai puhelinnumero. Sähköpostiosoitteen tai puhelinnumeron tulee olla sama, joka on tallennettu asiakkaalle kirjaston asiakastietoihin. Saat viestin muutaman minuutin kuluttua. Kun olet saanut uuden tunnusluvun, kirjaudu palveluun ja käy vaihtamassa se haluamaksesi tunnusluvuksi.
Lisää ohjeita Vanamo-verkkokirjastossa:
https://www.vanamokirjastot.fi/fi/news/unohtuiko-tunnusluku-pyyd%C3%A4-uusi-verkkokirjastossa
Olisikohan kyseessä Agneta Aran teos Unohdettujen ovien talo (Huset med de glömda dörrarna, suom. Marja Kyrö,1995). Ara sai teoksesta Runeberg-palkinnon vuonna 1996.
Voit lukea teoksesta alla olevista linkeistä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11442
https://www.boksampo.fi/sv/kulsa/kauno%253Aateos_11442
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.122275
Sitaatti on teoksesta: Nuori Johannes.
"Mitä on onni", hän sanoi ja haukotteli nautinnollisesti. "Seitsemänkymmenen vuoden ikään olen ehtinyt, mutta ei onnea kirjoista löydä ja tiedon tuska on ruttoakin pahempi koska se myrkyttää ihmiseltä kaiken onnen. Katso sen sijaan tuota pientä koiraa miten autuaan kylläisenä se makaa antaen auringon kuumasti paistaa kylkeään. Viisas joutilaisuus on ihmisen paras onni, ja jos pahansuovat moittivat minua ahneeksi, niin tietty varallisuus on suloisen laiskuuden välttämätön edellytys. On vain muistettava että ruumiin miellyttävään laiskuuteen on liityttävä myös hengen hedelmällinen laiskuus. Kaikki ponnistelu, niin ruumiin kuin hengen vaivaaminen, on vain omiaan kuluttamaan voimia ja suistamaan ihmisen…
Englannin kielellä pärjää varmastikin pääsääntöisesti perusarjessa ja matkustaessa, vaikka väärinymmärryksiä ja hankalia tilanteita voi syntyä.
En tiedä koskeeko mainitsemasi Liikasen toteamus Eurooppaa yleisesti vai Euroopan unionissa työskentelyä, mutta myös Euroopan unionin toimielimissä pärjää englannilla. Euroopan unionissa on 24 virallista kieltä, joista kolmea (englanti, ranska ja saksa) käytetään sisäisessä neuvottelussa ja viestinnässä. Toki monipuolinen kielitaito on suuri etu ja monessa tehtävässä toimiminen jopa vaatii sitä.
Ranskan kielellä on EU:ssa pitkät perinteet ja toimitilat sijaitsevat suurilta osin ranskankielisillä alueilla. Kuitenkin myös englannin kielellä on ollut…
Kirjastokortin numeroa ei ilmoiteta sähköpostitse. Jos kirjastokorttisi on kadonnut, sinun kannattaa ensinnäkin ilmoittaa se kadonneeksi. Voit tehdä ilmoituksen mihin tahansa Helmet-kirjastoon.
Saat uuden kortin odottaessa mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus. Kun olet saanut uuden kortin, voit ottaa Taskukirjaston käyttöösi. Taskukirjasto ei korvaa fyysistä kirjastokorttia, vaan sitä voi käyttää kirjastokortin ohella.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Taskukirjasto(3547)
https://www.helmet.fi/fi-FI
Musiikkinäytelmää Sininen hetki esitettiin Rovaniemen kaupunginteatterissa joulukausina vuosina 1997 – 1998. Musiikkinäytelmän ensi-ilta oli 5.12.1997.
Musiikkinäytelmän on kirjoittanut Asko Martinheimo, säveltänyt Jukka Siikavire ja sanoitukset on tehnyt Pauli Hanhiniemi. Ohjauksesta vastasi Ilkka Laasonen ja koreografian teki Ari Numminen.
Rovaniemen pääkirjaston Lappi-osastolta löytyy musiikkinäytelmän käsikirjoitus (52 lehteä) ja se on lainattavissa. Lappi-osaston leikekokoelmasta löytyy myös useampia artikkeleita , joissa kerrotaan musiikkinäytelmän valmistelusta. Paljon on kirjoitettu myös esityksen koreografiasta. Kaiken kaikkiaan esitys oli hyvin suosittu, ja sen tähden tekstiselosteet oli tehty useilla eri kielillä. …
