Maalausten ja taidemaalareiden tunnistamisessa pystyvät auttamaan mm. taide- ja antiikkikauppiaat. Tässä muutama linkki:
https://www.hagelstam.fi/myy
https://www.bukowskis.com/fi/sell
https://www.helander.com/myy/esinearvio/
Kannoston Asimov-suomennoksista en valitettavasti löytänyt nollatta pääsääntöä eksplisiittisesti muotoiltuna. Teräsluolat tosin sisältää jonkinlaisen viittauksen ensimmäisen pääsäännön yläpuolella olevan säännön mahdolliseen olemassaoloon: "Robotti ei saa vahingoittaa ihmistä, Baley ajatteli katkerasti, ellei hän kykene keksimään tapaa todistaa, että se sittenkin on tämän parhaaksi." Varhaisin vastaani tullut selkeästi sanallistettu suomenkielinen nollas pääsääntö on Pekka Markkulan suomentamassa kirjassa Robotit ja imperiumi:
Daneel sanoi: "On olemassa voimakkaampi laki kuin ensimmäinen pääsääntö, joka sanoo: 'Robotti ei saa vahingoittaa ihmiskuntaa, eikä toiminnasta pidättäytymällä aiheuttaa sille vahinkoa.' Minä nimitän sitä…
Tässä muutama ehdotus:
Patrick "Pata" Degermanin elämäkerta. Pata on Suomen ainoa ammattimainen löytöretkeilijä.
Helmet -- Löytöretkeilijä Pata / [teksti ja muokkaus:] Tua Ranninen [ja Patrick Degerman] ; [suomennos: Erik Pöysti]
Espanjalaisen sotilaan, merirosvon ja seikkailijan Alonso De Contrerasin elämäkerta (1582-1641).
Helmet -- Elämäni vaiheet / Alonso de Contreras ; suomennos ja esipuhe: Aarno Saleva
Jon Krakauerin muistelmateos vuorikiipeilyonnettomuudesta Mount Everestillä.
Helmet -- Jäätäviin korkeuksiin : murhenäytelmä Mount Everestillä / Jon Krakauer ; suomentanut Liisa Paakkanen
1670-luvulle sijoittuva muistelma ja matkakertomus arktiselta alueelta.
Helmet -- Seikkailu jäämerellä / Pierre-Martin de La Martinière ;…
Taruolennot ja mielikuvitusotukset eivät kai oikeasti voi sanoa mitään, tai sitten niiden suuhun voi laittaa mitä hyvänsä ääntä. Thorbjörn Egner on kirjoittanut mainion kirjan Satu hammaspeikoista, jossa hammaspeikot Möö ja Paa tekevät pahojaan lapsen suussa. Ne sanovat vaikka mitä, kannattaa lukea. Kirjan voi lainata Kuopion kirjastosta.
Oletkin jo pohtinut hyvin perusteellisesti Valo-sanan mahdollisia merkityksiä tässä kirjassa.
Kirjan luettelointitiedoissa on asiasanoina mm. elämänkaari, itsensä toteuttaminen, inspiraatio, itsetunto, henkinen hyvinvointi ja itsensä hyväksyminen. Nuo kaikki voisivat olla myös tuon valo-sanan merkityksiä.
Kääntäjä ei kenties ole halunnut muokata Obaman hyvin amerikkalaista kirjaa turhan paljon, vaan on säilyttänyt suomalaisille vieraamman valo-käsitteen suorana käännöksenä.
Kääntäjien urakkaa on pohdittu esim. Ylen artikkelissa 8.8.2010 Väinö Linnan kirjojen avulla. Linkki artikkeliin
Kun Kätilöopisto suljettiin, se oli osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä. Asiaa kannattaa siis lähteä selvittämään HUS-yhtymän kautta. Voit ottaa yhteyttä pääkaupunkiseudun sairaaloiden puhelinvaihteeseen 09 4711 ja tiedustella, mihin Kätilöopiston arkisto on siirretty. Arkistojen (esimerkiksi nykyinen Naistensairaala) yhteystiedot löytyvät täältä:
https://www.hus.fi/tietoa-meista/yhteystiedot/kirjaamo-ja-arkistot
https://www.hus.fi/tietoa-meista/yhteystiedot
Joskus syntymäkellonaika on kirjattu erilaisiin muistoesineisiin (esimerkiksi vauvakirja, kummilusikat). Tällaiset muistot kannattaa tarkastaa, mikäli niitä löytyy hallustasi etkä ole vielä käynyt niitä läpi.
Sarjan tunnusmusiikin "Pelin säännöt" (säv./san. Kalle Pakalén, Antti Seppänen) esittää EIEI.
Sarjan lopputeksteissä on on vielä mainittu: Musiikit Epidemic Sound
Moby Dickistä on tehty kolme elokuvaa ja kaksi minisarjaa. Ensimmäinen elokuva Moby Dick - Valkoinen valas on tehty vuonna 1930 ja uusin elokuva on vuodelta 2010.
Lähteet ja lisätietoa
Elonet: Moby Dick https://elonet.finna.fi/Search/Results?lookfor=moby+dick&type=AllFields
IMDb: https://www.imdb.com/find/?q=moby%20dick&ref_=nv_sr_sm
Olisikohan kyseessä ehkä Gladys Williamsin Sanelma Silkkitassu muuttaa Kissakaupunkiin (Otava, 1968)? Mustavalkoisen kuvituksen on tehnyt Ronald Ferns.
Etsimäsi elokuva on nimeltään The War of the Roses, suomeksi Ruusujen sota, vuodelta 1989. Se kertoo avioparista, joka käy läpi katkeraa avioeroa ja riitelee omaisuudenjaosta.Kyseinen elokuvan kohtaus on katsottavissa Youtubessa, kun kelaat kohtaan 1:11.Suosittelen vastaavanlaisissa tiedonhaun tarpeissa Reddit-verkkosivustoa, jossa käydään keskustelua aiheesta kuin aiheesta. Sieltä löytyy esimerkiksi kanava nimeltä NameThatMovie, josta minäkin löysin etsimäsi elokuvaa käsittelevän keskustelun täältä.
Verkosta aiheesta ei löydy kovin paljon tutkimusta. Kaskinen, Katja-Maaria: Nykytaiteen ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon välinen suhde : se, mikä on mahdollista, ei vielä ole todellisuutta (2024) Opinnäytetyö on tuorein tutkielma aiheesta. Linkki Opinnäytetyöhön.Finna.fi haulla (aihehakusanat kirkkotaide ja sensuuri) löytyi kymmenen kirjaa, jotka saattavat käsitellä aihetta. Esim. Nummelin Rolf, Reitala Aimo: Taidehistoriallisia tutkimuksia = Konsthistoriska studier. 1. sekä Jyränki Juulia: Tapaus Neitsythuorakirkko. Linkki hakutulokseen.Aiheesta löytyy materiaalia myös haulla Sensuuri kirkkotaiteessa. Linkki Finna hakutulokseen.WorldCat haulla ja hakusanoilla Censorship in church art, löytyy runsaasti englanninkielistä…
Riikka Juvosen kirjassa "Pikku enkelin iltasadut" (Kirjapaja, 1999) on kuvaukseen sopiva satu "Tembo ja isoisä".(Nimeke kirjan kannessa ja selässä on "Pikku enkelin iltasatuja", mutta nimiösivulla "Pikku enkelin iltasadut".)
Todennäköisesti katu on saanut nimensä Johan Abraham Logrenin mukaan. Hän oli mm. Helsingin uudelleenrakentamiskomitean pöytäkirjurina 1811-1825 ja kunnallispormestarina 1829-1848. Kadun aiempi nimi oli Östra Sandviks Gatan. Abrahaminkatu vahvistettiin suomenkieliseksi nimeksi v. 1909.
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…
Tässä Hesarin aikakoneesta muutama satunnaisotos Music tv:n ohjelmatarjonnasta vuosilta 1995-96.
Sunnuntai 18.8.1996
22.00 Sandblast
22.30 Stylissimo
23.00 Chere MTV
24.00 Beavis & Butt-head
Sunnuntai 29.10.1995 ja sunnuntai 28.1.1996
22.30 The State
23.00 MTV Oddities featuring the Maxx
23.30 Alternative Nation
Kolmen päivän otannalla MTV Oddities featuring the Maxx tuntuisi sopivan selvästi parhaiten antamiisi vihjeisiin...
HS Aikakone
Meiltä Vaara-kirjastojen kokoelmista löytyy yksi teos, josta löytyy myös runoilija-Cowperin tekstejä suomennettuina:
Railo, Eino, et al. Maailmankirjallisuuden kultainen kirja: Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. Porvoo ; Helsinki: WSOY, 1933.
Sisällysluettelon mukaan ko. teoksessa on Cowperilta tekstit Ehtoo ja Nuorelle naiselle.
Kansallisesta Finna-palvelusta ei löydy juurikaan enempää kyseisen Cowperin teoksia (hymnien) sanoituksia lukuunottamatta: https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lo…
Wikipedia kertoo, että Cowperin runo Oi Talvi! Nurjan vuoden hallitsija löytyisi teoksesta: Edith Holden : Luontopäiväkirja 1905. Kyseinen kirja löytyy myös meidän hyllystämme, ja siellä tosiaan on…
En löytänyt kummankaan nimen alkuperälle selitystä paikannimiä käsittelevistä julkaisuista. Myöskään möllö tai pesos eivät yksistään tarkoita mitään ainakaan Kielitoimiston sanakirjan tai murresanakirjan mukaan. Voit kysyä asiaa suoraan Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta.
Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/nimineuvonta
Lisätietoa paikannimistä: Suomalainen paikannimikirja https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Vaalilain 75 § toteaa ykskantaan: "Äänestäjä on velvollinen esittämään vaalilautakunnalle selvityksen henkilöllisyydestään." Se ei ota kantaa henkilöllisyyden todistamisen yksityiskohtiin, kuten vaikkapa tarvittavien asiakirjojen voimassaoloon. Tähän sisältyvän tulkinnanvaraisuuden vuoksi vuodesta ja vaaleista toiseen kirjallisten äänestysohjeiden laveus hämmentää äänioikeutettuja ja herättää kysymyksiä. Ohjeet ovat laveat, koska äänestäminen on tärkeä perusoikeus. On toivottavaa, että mahdollisimman moni pääsisi äänestämään – siksi henkilöllisyyden todistamista koskevista vaatimuksista onkin pyritty tekemään mahdollisimman väljiä ja äänestämisen mahdollistavia.
Vuoden 2021 kunnallisvaaleihin liittyvän uutisoinnin yhteydessä…
Hei,
Kyseinen runo "Naisen elämä kuluu loppuun" löytyy Paavo Haavikon Prosperon runot -kokoelmasta (s. 49). Kysymäsi kohta kuuluu: "Naisen elämä kuluu loppuun kuin saippua kesäyössä, miehen elämä katkeaa kuin suksi sulalla maalla"
Koko runoa emme voi tekijänoikeussyistä tähän laittaa, mutta kirjastosta kokoelman löytää. On myös ainakin Haavikon Kootut runot -kokoelmassa (s. 810).
Tämänkaltainen toiminto löytyy Helmetin perinteisestä aineistohausta osoitteessa luettelo.helmet.fi. Siellä voi sekä tallentaa hakuja että tilata sähköpostiin tiedon kokoelmiin lisätyistä teoksista.
Toiminnon ohje on tässä:
Kirjaudu Omiin tietoihisi ja tee haku. Hakutuloslistan yläpuolelle ilmestyy painike Tallenna.
Tallentamiesi hakujen avulla voit esimerkiksi löytää etsimäsi teokset myöhemmin uudelleen tai tutkia, mitä uutta tiettyyn aiheeseen liittyvää aineistoa kirjastoihin on tullut.
Voit tilata tallentamiasi hakuja vastaavat uutuustiedotteet. Merkitse rasti tallennetun haun vasemmalla puolella olevaan ruutuun Tilaa sähköposti ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Sinulle lähetetään sähköpostia kerran viikossa…
Peppi Pitkätossu seitsemällä merellä -elokuvan suomenkielisessä tekstityksessä nimet ovat muodossa Veri-Svente ja Puukko-Jokke. Hahmot esitellään noin seitsemän minuuttia elokuvan alkamisesta. Elokuva on suomeksi tekstitettynä katsottavissa Viddla-palvelussa. Sinne kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja pin-koodi, jonka voi käydä pyytämässä kirjaston asiakaspalvelupisteistä.
