Museoviraston korjauskorteista löytyi tietoa öljymaaleista, joita on käytetty puupintojen maalauksessa. Kortin mukaan lyijyä on käytetty lyijyvalkoisessa, joten saattaa olla mahdollista, että lyijyä on. Kortissa kerrotaan tarkemmin öljyväreistä sekä siitä, milloin mikäkin väri on ollut suosittua. Asiasta kannattaa kysyä tarkemmin Kysy museolta -palvelusta, jossa on museoalan asiantuntijoita vastaamassa kysymyksiin tai Museoviraston kirjastosta, kirjasto@museovirasto.fi.
En löytänyt tähän mitään lähdettä, mutta käsittääkseni jossakin vaiheessa on ollut tapana liittää suruadressin väliin rahamuistaminen, joka on tarkoitettu hautajaiskulujen kattamiseen. Sillä tavoin on haluttu osanoton lisäksi antaa taloudellista tukea tilanteessa, jossa surun keskellä on paljon hoidettavia asioita ja taloudellisia menoja. Tapa on pitkälti jäänyt unholaan ja rahamuistamiset osoitetaan nykyään erilliselle muistotilille, jos sellainen on avattu.
Säätyvaltiopäivien olemuksesta kiinnostuneelle suosittelisin Suomen eduskunta 100 -vuotta sarjassa ilmestynyttä Juhani Myllyn kirjaa Edustuksellisen kansanvallan läpimurto. Se sisältää tiivistetyssä muodossa erinomaisen selkeän esityksen kansanedustuksesta säätyvaltiopäivillä. Lisäksi siinä ovat liitteinä mukana sekä Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiopäiväjärjestys että Suomen Suuriruhtinaanmaan vaalilaki.Suomen säätyvaltiopäivät kokoontuivat keisarin kutsusta. Vuodesta 1863 lähtien varsinaiset valtiopäivät kutsuttiin koolle 3–5 vuoden välein. Suomalaisten oikeus osallistua valtiopäivämiehen valintaan määräytyi vuoden 1869 valtiopäiväjärjestyksen pohjalta syntyperän, ammattiaseman, varallisuuden tai maanomistuksen mukaan. Kullakin säädyllä…
Valitettavasti emme löytäneet tällaista Nalle Puh -satua. Kukaan vastaajistamme ei muistanut sitä, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sadun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Etsimäsi elokuva on nimeltään The War of the Roses, suomeksi Ruusujen sota, vuodelta 1989. Se kertoo avioparista, joka käy läpi katkeraa avioeroa ja riitelee omaisuudenjaosta.Kyseinen elokuvan kohtaus on katsottavissa Youtubessa, kun kelaat kohtaan 1:11.Suosittelen vastaavanlaisissa tiedonhaun tarpeissa Reddit-verkkosivustoa, jossa käydään keskustelua aiheesta kuin aiheesta. Sieltä löytyy esimerkiksi kanava nimeltä NameThatMovie, josta minäkin löysin etsimäsi elokuvaa käsittelevän keskustelun täältä.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi. Ilmoitamme sinulle, mikäli saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Kappale on nimeltään Koivu ja sen on säveltänyt Reijo Määttä ja sanoittanut Eero Kuoppamaa.Kansalliskirjasto https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5430646?sid=5065681827
Maailman suurin aavikko on Etelämanner eli Antarktis.Lähteet ja lisätietoaMTV Uutiset: Mikä maailman kaupunki sijoittuu kahteen maanosaan? 12 uskomatonta faktaa – jos tiesit nämä, olet aikamoinen maantietoguru https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mika-maailman-kaupunki-sijoittuu-kahteen-maanosaan-12-uskomatonta-faktaa-jos-tiesit-nama-olet-aikamoinen-maantietoguru/7409130GeoJango: 5 Largest Deserts In The World https://geojango.com/blogs/explore-your-world/largest-deserts-in-the-wo…Wikipedia: Luettelo aavikoista pinta-alan mukaan https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_aavikoista_pinta-alan_mukaan
Vuonna 1952 painettu "Opas kaupunginkirjaston käyttäjiä varten" kertoo:
"Kortillanne voitte lainata sekä tieto- että kaunokirjallisuutta useampiakin teoksia samalla kerralla, lapset kuitenkin enintään neljä kirjaa. Kunkin kirjan lainausaika on yksi kuukausi, mutta tätä aikaa voidaan pidentää kuukaudella kerrallaan, elleivät muut ole tilanneet ko. teosta." Mitään ehdotonta kappalerajaa ei siis aikuisten osalta näytä olleen.
Kysyimme asiaa myös eläkkeellä olevalta kollegalta, joka oli tullut kaupunginkirjaston palvelukseen vuonna 1955, ja hän kertoi, että tuolloin ei lainojen kappalemäärässä ollut rajoituksia.
Tarkkaa tietoa siitä, milloin rajoitukset oli poistettu, en onnistunut löytämään, mutta ilmeisesti tämä siis oli tapahtunut jo ennen…
Hei,
Hämeenlinnan kirjastoautojen aikataulut muuttuivat, kun viisi kuntaa liittyi kaupunkiin tämän vuoden alussa. Kirjastoautot kulkevat nyt paljon aiempaa pidemmillä reiteillä. Olemme joutuneet vähentämään lähekkäin sijaitsevia pysäkkejä, jotta ehdimme käydä uuden kunnan kaikilla alueilla . Ruununmyllyn/Kukostensyrjän alueelta loppui
kysymäsi pysäkki (Vierinkiventie, parillinen keskiviikko klo 19.25 - 19.45), koska se oli lähekkäin sijaitsevista pysäkeistä vähiten käytetty.
Entistä pysäkkiäsi lähinnä olevat pysäkit ovat Kikaristonkatu 39:ssä (hyötyjätekeräyspisteen vieressä) joka keskiviikko klo
18.10 - 18.50 ja Ruununmyllyntie 39:ssä (alakoulun vieressä) joka perjantai klo 17.15 - 17.45. Kikaristonkadulle on matkaa 700 metriä ja…
Todennäköisesti tarkoitat Yhdysvalloissa alkaneita Rock'n'Roll Marathon -juoksutapahtumia, joista ensimmäinen juostiin vuonna 1998 San Diegossa.
Lähde esim:
http://www.coolrunning.com/engine/3/3_6/original-rocknroll-marath.shtml
Kirjojenvaihtopiste toimii itsepalveluperiaatteella. Meidän on mahdoton sinällään seurata, mitä kirjoja pisteeseen tulee, ja mitä sieltä menee. Joten tietyn kirjan seuraaminen ja varaaminen ei onnistu kirjaston henkilökunnan kautta. Voin vain neuvoa, että käyt itse säännöllisesti katsomassa kirjanvaihtopistettämme ja toivottavasti tärppää etsimäsi kirjan kanssa!
Kaikille kirjastoille tarkoitettua aineistoa voi tarjota Btj Finlandin (kirjastopalvelun)välitettäväksi. Seuraavasta linkistä löytyy Btj:n kotisivut: http://www.btj.fi/?path=aineisto_av Yksittäisten kirjastojen yhteystiedot löytyvät kirjastot.fi:n kotisivuilta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Kyllä, voit tilata HelMet-kirjastojen aineistoa Turun kaupunginkirjastoon kaukolainaksi, jos sitä ei Turun kirjastoista löydy. Ohjeita ja tilauslomake täällä:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=19699
Tietysti voit tehdä tilauksen myös käymällä paikan päällä Turun kaupunginkirjastossa.
Turun kaupunginkirjaston hinnasto on täällä:
http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=25598
ja siellä kerrotaan näin:
Kaukolainatilaus
4 € / tilaus, lisäksi peritään lainan saapuessa lainan antajan vaatima maksu
(Helsingin kaupunginkirjasto kaukolainan antajana ei peri maksua, joten kaukolainasi kokonaishinnaksi muodostuu tuo mainittu 4 €.)
Hei!
Englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi on jo, pyritään tekemään tulevaisuudessa useammillakin kielillä. Tässä linkki:
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/DiplomiNaytto.php
Hei,
Kirjaston ostavat suuremman osan kirjoistaan eri kirjavälityksien kautta. Välittäjien kautta kirjastot saavat tiedon mitä kirjoja on julkaistu ja tekevät sen mukaan ostospäätöksiä.
Suuremmaat välittäjät ovat Kirjavälitys, BTJ ja Booky.
Sekä Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta että kirjastojen yhteistietokannasta Melindasta löytyy Flannery O'Connorilta vain yksi suomennettu teos, novellikokoelma Palava kehä, jonka novellit on valikoitu alkuteoksesta The complete stories. Melkoisen varmasti voi siis sanoa, että teosta The violent bear it away ei ole suomennettu.
Tämän tyyppisiä ilmauksia sanotaan bahuvriihi-yhdyssanoiksi, ja tällä hakusanalla etsimällä niistä löytyy tietoa esimerkiksi näiden linkkien kautta:
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2004_347.pdf
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1342
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2354
Melinda-tietokannasta löytyy myös muutamia aiheesta tehtyjä opinnäytetöitä:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/SHAST4QIV7ESFI8ELPNYQP1SIDD2GUD8D…
Dagens nyheter -lehti vuodelta 1975 löytyy Suomesta vain Åbo Akademin kirjastosta.
Uppsalassa ilmestyi tuolloin Upsala nya tidning -lehti. Lehteä ei ole Suomen kirjastoissa, mutta se löytyy muutamasta Ruotsin yliopiston kirjastosta, ainakin Lingköpingin yliopiston kirjastosta.
Molemmat lehdet ovat mikrofilmimuodossa. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta.
Nauvossa toimineen 29. Kenttäsairaalan talvisodan aikaiset sotapäiväkirjat ovat luettavissa verkossa:
http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=211944 .
Perimätietoa voisi lähteä metsästämään alueen veteraani- ja paikallishistoriikkien kautta:
Kirveennummi, A. & Räsänen, R. (2000). Suomalainen kylä kuvattuna ja muisteltuna. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kujala, A. (2003). Nagu krigsveteraner r.f: S 25-års jubileumskrift. [Nagu]: Nagu krigsveteraner.
Mörne, P. (2001). Nagualbum: Bilder från Nagu förr och nu. [Nagu]: Nagu hembygdsförening.
Puolustusvoimien kuva-arkisto on käytettävissä verkossa (http://www.sa-kuva.fi/), mutta juuri kyseisestä kenttäsairaalasta ei näyttäisi olevan valokuvia. Sota-aikaisista…
