Hakemalla Joensuun seutukirjaston aineistotietokanta JOKUSESTA asiasanalla "teiniraskaus" löytyy kaunokirjallisuutta ja mm. seuraavat teokset:
Hornby, Nick: Skeittari
WSOY, 2009
Rantsi, Anneli: Kunnes kuolema vapauttaa
Pilot-kustannus, 2008
Sihvola, Seija: Tarinan taika : viestejä maailman lapsilta
Senergia, 2008 (novelli: Hammas ja peikko)
Parsons, Julie: Tiimalasi
Tammi, 2008
Martikainen, Tiina: Petran harha-askel
Myllylahti, 2007
Marttila, Hanna Marjut: Filmi poikki! : ensi-ilta tänään torstaina
Otava, 2007
Teräs, Mila: Sininen huone
Otava, 2006
Kaskiaho, Reija: Rastas
WSOY, 2005
Jacobsson, Anders: Vihaa ja rakkautta
Otava, 2003
Schuurman, Nora: Vahinkorakkaus
Otava, 1998
Matintupa, Tuula T.: Hullu vuosi
Otava, 1993
Jalo, Marvi: Elämän…
Suomessa ilmestyi viimeisimmän, vuoden 2013, tilaston mukaan 4403 aikakauslehteä (lähde: Kansalliskirjasto):
http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5nIQCfT1d/6T2jCKGtp/Files/C…
Wikipediasta löytyy laaja aikakauslehtien luettelo linkkeineen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_aikakauslehdist%C3%…
Sanomalehtiä ilmestyi Suomessa samaisen tilaston mukaan 320 kappaletta:
http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5nIQCfT1d/6T2jL2lZ7/Files/C…
Linkkikirjasto Makupalat listaa niistä 148. Wikipedia luettelee myös suuren määrän suomalaisia sanomalehtiä.
http://www.makupalat.fi/fi/k/118239/hae?kissa=118259&sort=title&order=a…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_sanomalehdist%C3%A4
Kansalliskirjasto on…
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteri kertoo, että Lauren Brooken kirjan "Hevoshoitolan sisarukset" (2001) englanninkielisen alkuteoksen nimi on "After the storm" (suomenkielinen lisäkirjaus "Myrskyn jälkeen"). Kirja kuuluu osana 2 laajempaan sarjaan "Heartland".
Kirjailija Lauren Brookesta ei löytynyt suomen kielellä juuri mitäänmeillä tietoa, Kirjasammossa on hänen teostensa luettelo, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf59bac59-db2c-4267-bca7-2….
Englanninkielinen sivusto Fantastic Fiction kuvaa kirjailijaa, https://www.fantasticfiction.com/b/lauren-brooke/.
Juri on venäläinen muunnos suositun pyhimyksen Georgioksen eli suomalaisittain Yrjön tai Yrjänän nimestä. Pyhä Yrjänä kuvataan usein taistelemassa lohikäärmettä vastaan. Georgioksen nimestä on eri kielissä suuri määrä muunnoksia, esim. englannin kielen George, ruotsin kielen Georg ja Göran, tsekin kielen Jiri, saksan kielen Jörgen ja Jürgen, suomen kielen Yrjö, Yrjänä, Jyrki, Jyri ja Jori sekä venäläiset muunnokset Georgi, Jegor ja Juri. Näin ollen Juri voi viettää nimipäiväänsä 23.4., jolloin on myös Yrjön, Jyrkin ja Jyrin nimipäivä. Myös ortodoksisessa kalenterissa Pyhän Georgios Voittajan muistopäivä on 23.4. ja hänen mukaansa nimetyt Jurit, Jyrit ja Jyrkit viettävät silloin nimipäiväänsä. Ortodoksinen kalenteri ks. http://www.ortodoksi…
Hei!
Kirjonnasta löytyy moniakin hyviä oppaita. Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 voi katsoa asiasanalla nimikointi ja saa tulokseksi 38 teosta, joista Vesilahden kirjastossa on kahdeksan.
Esimerkiksi teoksissa Raussi-Tihula: Kirjotut kirjaimet ja Mäkelä, Terttu: Nimikointi on neuvottu kirjainten kirjomista.
Kirjasto valitsee palkkatuella työllistettävät työntekijät yhteistyössä kaupungin henkilöstöyksikön työvoimasuunnittelijan kanssa. Työvoimasuunnittelija etsii yhdessä työvoimahallinnon edustajan kanssa kirjaston tarpeisiin sopivat työnhakijat. Palkkatuen piiriin päästäkseen työnhakijan on täytettävä tietyt työvoimahallinnon asettamat kriteerit. Työllistetyksi päästäksesi sinun on siis ensin oltava yhteydessä työvoimatoimistoon, jossa arvioidaan täyttyvätkö palkkatuen saamisen kriteerit.
Oppisopimusopiskelijoiden ottamista harkitaan kirjastossa tapauskohtaisesti. Oppisopimusopiskelijalle tulisi mahdollisuuksien mukaan järjestää valmistumisen jälkeen töitä kirjastossa. Koska avautuvien työpaikkojen määrä on rajallinen, ei…
Kaivattu runo voisi olla Jarkko Laineen Kaipuun kukka vuonna 1970 ilmestyneestä kokoelmasta Tulen ja jään sirkus:
Ja kaipuun kukka -
se on sininen,
samaa sinistä
kuin puutarhurin
haalarit.
Monte-Criston kreivistä on olemassa monta erilaista laitosta ja useita suomennoksia, mutta kyseessä on silti yksi ja sama teos. Varhaisin suomennos on Johan Arvid Saivon - se ilmestyi kahtena niteenä vuosina 1891-92. Ensimmäisen kerran 1911-12 julkaistu Jalmari Finnen suomennos, josta ilmestyi korjattu versio vuonna 1955, on Monte-Criston suomenkielisistä laitoksista kaikkein tavallisin. Näiden lisäksi Dumas'n romaanista on olemassa Lauri Hirvensalon lyhennetty suomennos, jonka ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1945. Kaksitoistaniteinen Monte-Criston kreivi ilmestyi kansallisbibliografia Fennican mukaan ensimmäisen kerran vuonna 1966. Yksitoista ensimmäistä on suomentanut Marjatta Salonen, viimeisen Eeva-Liisa Sallinen. Nämä kirjat…
Voisiko kuvan toukka olla turkiskuoriaisen toukka?
Helmet-kirjastossa on lainattavissa kodin tuholaisista kertovia tietokirjoja, tarkista ja varaa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stuholais*__Orightresult__U…;
Helsingin kaupungin nettisivuilla on myös kuvia sisätilojen tuholaisista, näistäkin sivuista voi olla hyötyä toukkaa tunnistaessa:
https://sisatilojentuholaiset.fi/
Luteesta kertova runo on Lauri Viidan ja nimeltään Kapina. Se löytyy runokokoelmasta Betonimylläri. Marin reumatismi nimi lienee Reumatismi, tekijäksi on ehkä Aarre Saarnio. Valitettavasti sitä ei löytynyt painetusta lähteestä.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet antaa Valkonen -nimestä seuraavanlaista tietoa: nimi pohjautunee ihon tai tukan väriä ilmaisseeseen lisänimeen samoin kuin esimerkiksi nimi Valkeapää, joka on kehittynyt sukunimeksi valkotukkaiselle tai poikkeuksellisen vaaleaihoiselle annetusta alkuaan henkilökohtaisesta lisänimestä.
1500-luvun puolivälissä Valkosia on esiintynyt Etelä-Karjalassa ja Savossa. Haukivuoren kirkonkylän vanhimpia taloja on Valkosten vuodesta 1541 vuoteen 1721 isännöimä talo. Sieltä Valkosia siirtyi Hankasalmen Sauvamäkeen. Hämeessäkin Valkonen mainitaan veroluettelossa 1500-luvulla.
1600-luvun lähteissä Valkosia tavataan Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Sotkamossa.
Voit etsiä kirjallisuutta etu- ja sukunimistä Turun kaupunginkirjaston kokoelmista osoitteessa www.turku.fi/aino
Käytä asiasanoina esim. etunimet, nimet, tai sukunimet.
Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan Keijo on mahdollisesti käännös ruotsinkielisestä Alf-nimestä, toisin sanoen sanasta keijukainen.
Mariska (oikealta nimeltään Anna Maria Rahikainen) on laulaja, sanoittaja ja säveltäjä, jonka tuotanto on laaja.
Tiedon hänen tekemistään sanoituksista sekä myös sävellyksistä löytdät fono.fi -äänitetietokannasta: http://www.fono.fi/
Kirjoita tekijäksi Mariska ja valitse tekijän rooliks san. tai tekstin tekijä
Fono.fi sisältää tiedot Yle Arkiston, aiemmin Ylen Äänilevystön, kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä vuodesta 1974 alkaen.
Asuntokaupan kauppakirjaan tarvittavia pohjia myydään kirjakaupoissa.
Lakimiesliiton julkaisemassa Asiakirjamalleja -oppaasta löytyy malleja valmiista kiinteistön tai asunto-osakkeen kauppakirjasta ja Leena Linnainmaan ja Marianne Palon Asunnonhankintaoppaassa (2000) on tyhjiä pohjia esitetty liitteenä, mutta ne eivät ole kopioitavissa.
Kirjasampo -kaunokirjallisuustietokannan demoversiosta löytyi Kirsi-Marja Niskasesta seuraavia tietoja:
synnyinaika 30.3.1960, asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat Luvia, ammatti kirjailijat, yrittäjät. Lasten- ja nuortenkirjallisuutta käsittelevän Virikkeitä -lehden numeroissa 2003:3, s. 49-50 ja 2007:1 s. 36-43 on arvosteltu hänen kirjansa. Siinä yhteydessä mainitaan ohimennen, että Kirsi-Marja Niskanen on porilainen kirjailija.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet (2000) kerrotaan, että Suomen Kaikko-alkuiset nimet on nimitutkimuksissa yhdistetty germaaniseen henkilönnimeen Gaike, Gaiko. Vanhimmat viittaukset nimeen löytyvät 1400-1500-lukujen lähteistä Satakunnasta ja Etelä-Karjalasta (esim. v. 1481 Tyrväällä henkilönnimiviittaus anti kaykoy , Uudellakirkolla 1550 hans kaiko ja Viipurissa v. 1556 Matz Kaijckone[n]). Savoon nimi Kaikkonen on levinnyt 1500-luvun puoliväliin mennessä ja siellä nimi onkin ollut jo 1800-luvulla kolmanneksi yleisempien nimien ryhmässä (50-200 nimenkantajaa). Pohjoisempaan Suomeen nimi kulkeutui 1600-luvulla. Sukunimi Kaikko on säilynyt Lappeella ja Säkkijärvellä.
Nimistöneuvontaa on saatavilla myös Kotimaisten…
1. Tuo vastaus on vuodelta 2004. Sen jälkeen on vaatimuksiin tullut muutoksia. Kirjastot.fi-sivustolle on koottu linkit kirjastoalan koulutusta ja pätevyysvaatimuksia käsitteleville sivuille:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Kirsti Kekin Kirjastoammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset, rekrytointi ja koulutus -verkkojulkaisun mukaan kelpoisuusvaatimukset ovat 1.1.2010 alkaen olleet seuraavat:
"1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60
opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot; (4 §:n 1 momentin 1.
kohta)
2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu…
Yhtä kaiken haluamasi tiedon kattavaa teosta Saimaasta ei löydy, mutta tietoa Saimaan historiasta ja sen syntyperästä löytyy esimerkiksi Esko Kuusiston toimittamasta teoksesta Elävä Saimaa (1999). Myös Toimi Jaatisen toimittama Saimaa-kirja (1991) antaa tietoa Saimaan esihistoriasta heti jääkauden jälkeen.
Saimaan pinnankorkeuden vuosikeskiarvot vuosilta 1847 - 1997 löytyvät Hydrologiaa 90 -vuotta -teoksesta (toim. Hydrologinen toimisto, 1998). Lisäksi kannattaa katsoa Hydrologisia vuosikirjoja. Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy em. vuosikirjoja vuodesta 1957 lähtien. Vuosien 1996 - 2000 tilastotietoja löytyy Veli Hyvärisen ja Johanna Korhosen toimittamasta teoksesta Hydrologinen vuosikirja 1996 – 2000 (2003). Teosten saatavuuden voi…
Monessakaan karppauskirjassa ei ole leivänleivontaohjeita. Kirjassa 100 helppoa ja hyvää gi-ruokaa (Ola Lauritzon & Ulrika Davidsson, 2008) on kaksi spelttilimpun ohjetta. Ohjeessa on spelttivehnäjauhoja ja hiivaa, joten jauhoton tai hiivaton se ei ole. Kirjan voi lainata Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi).
Netin kautta löytyy karppileivän ohjeita, esim. nämä, jotka ovat myös hiivattomia:
http://herkku.wordpress.com/2010/06/05/karppaus-leipa/
http://karppaus.info/resepti/resepti.php?id=659
http://karppaus.info/resepti/resepti.php?id=303
Hiivattomia leipiä ovat ainakin monet rieskat, teeleivät ja intialainen chapati-leipä. Näiden ohjeita löytyy monesta leivontakirjasta, mm. kirjasta Teehetkien herkut (Pirjo Suvilehto, 2008). Kirjassa…
