"Maledetta primaveran" esitti ensimmäisenä italialainen laulaja Loretta Goggi vuoden 1981 San Remon musiikkifestivaaleilla. Hänen levytyksensä julkaistiin singlenä saman vuoden helmikuussa.
Jos kysymyksen loppuosalla tarkoitettiin, löytyykö suomenkielistä versiota "Aikuinen nainen" Helmet-kirjastoista, vastaus on kyllä. Alimmasta linkistä näkee, millä äänitteillä ja nuottijulkaisuilla sävellystä on saatavissa Helmet-kirjastojen kokoelmassa.
https://it.wikipedia.org/wiki/Maledetta_primavera/Mi_solletica_l%27idea
https://www.discogs.com/Loretta-Goggi-Maledetta-Primavera/master/44041
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28aikuinen%20nainen%29%20…
Yrjö Jylhän teoksia on kustantanut pääasiassa Otava. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä kustantamoon, jonka kautta tekijänoikeusasia varmasti selviää.
https://otava.fi/kustantamo/
Seuraavista teoksista saat tietoa Waltarin omasta perheestä :
Bibliophilos-lehti 2 / 2014
Satu Waltari – tytär isänsä varjossa
Lappalainen, Anja : Vanhemmat kertovat tunnetuista lapsistaan
Otava 1969
Minun äitini : äitikuvia suomalaisessa kirjallisuudessa ja taiteessa / toim. Ulla Huhtala ei al.
Tammi 1983
Illusioni 2012 : Mika waltari-seuran vuosikirja 2012
Mika Waltarin isovanhemmista ja vanhemmista saat tietoa Waltarin sukuromaanista
"Isästä poikaan - romaani kolmen sukupolven Helsingistä"
"Isästä poikaan" on kirjailijan itsensä lyhentämä versio. Laajemmat teokset "Mies ja haave" kertovat Waltarin isovanhemmista, "Sielu ja liekki" hänen isänsä tarinan ja "Palava nuoruus" kertoo Waltarin omasta…
Etsimäsi kirja on todennäköisesti Saara Heinon Pikkusiskojen satuja, jonka on kuvittanut Helga Sjöstedt. Teos on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1950 ja sen jälkeen siitä otettiin kaksi lisäpainosta vuosina 1953 ja 1956. Kirjassa on 59 sivua.
Teoksen sisällysluettelon voit lukea esimerkiksi tästä: https://finna.fi/Record/kyyti.365305#componentparts
Pikkusiskojen satuja -kokoelma kuuluu vain muutaman kirjaston kokoelmiin. Nämä kirjastot löydät esimerkiksi Finna-hakupalvelusta.
https://finna.fi/
Guy de Maupassantin Sur l’eau -teos on ilmestymässä keväällä Matti Ylipiessan suomennoksena:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2430192?lang=fin
Teoksen englanninnos on vapaasti luettavissa Gutenberg-projektin sivuilta:
http://www.gutenberg.org/ebooks/49318
Kelan tilastoista selviää lääkekorvauksien saajat vuosittain
https://www.kela.fi/tilastot-aiheittain/korvatut-reseptit .
Tämän perusteella voi arvioida reseptilääkkeitä saavien henkilöiden määrän vuositasolla.
Alueellisesta sairastavuudesta Suomessa on tilastotietoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella
http://www.terveytemme.fi/sairastavuusindeksi/index.html .
Sukunimen takaisin ottamista koskevat säännökset ovat muuttuneet useaan otteeseen.
Vuoden 1986 (694/1985) nimilain 10 § 2 kohdan mukaan sukunimi voitiin muuttaa uudeksi sukunimeksi, jos hakija selvitti, että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi on aikaisemmin ollut hänellä tai vakiintuneesti kuulunut hänen esivanhemmilleen ja sukunimen muuttamista on pidettävä tarkoituksenmukaisena.
Oli siis mahdollista hakemuksella muuttaa avioliiton aikana sukunimeä, esim. ottaa tyttönimi takaisin, jos esitti sille perusteen. Hakemus tehtiin lääninhallitukselle (myöh. maistraatille) ja asiantuntijaviranomaisena toimi nimilautakunta.
Ennen vuoden 1986 nimilakia solmittuja avioliittoja koski lain 38 §:n mukainen ilmoitusmenettely:
”Vaimon oikeus ottaa…
Englantilaista animaatiosarjaa Leevi Lepakko (Bertie the Bat) esitettiin Ylellä vuosina 1992 ja 1996. Sarjassa on kymmenen osa, jotka kaikki esitettiin Ylen ohjelmistossa.
Yle Arkisto
https://www.imdb.com/title/tt1605120/
1800-1900-lukujen vaihteen kerrostaloissa oli harvoin huoneistokohtaisia parvekkeita. Korkeintaan niitä saatettiin käyttää koriste-elementteinä. 1900-luvun alusta aina 1950-luvun alkupuolelle rakennustarvikkeista oli eri syistä johtuen lähes aina jonkinlaista puutetta. Näin ollen parvekkeen voi ajatella muodostuneen alkuaikoinaan joksikin ylimääräiseksi "luksustuotteeksi".
lähde: https://www.wikiwand.com/fi/Kerrostalot_Suomessa
Singerin sarjanumeron J 767080 ompelukone on valmistettu vuonna 1904. Listalta voi etsiä eri sarjanumeroiden (Register Numbers) valmistusvuosia:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-j…
Tyyppinumeron (Machine Class / Model Number) lopussa oleva K kertoo, että kone on tehty Skotlannissa, tarkemmin sanottuna Kilbowien tehtaalla Clydesiden kaupungissa.
https://www.singersewinginfo.co.uk/locations
Tauno Oksasen ja Paavo Martikaisen teos Painajainen Pielisjärvellä löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista.
Aineistotietokannastamme voi myös kotoa käsin tehdä hakuja osoitteessa:
http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1
Kirjan ilmestymisajankohta ei ole vielä tiedossa.
Harry Potter-kirjat ovat ainakin tähän saakka tulleet kirjastoihin lähes samanaikaisesti kuin kirjakauppoihinkin. Odotellaan...
Kirjailijan verkkosivut löydät seuraavasta linkistä:
http://www.jkrowling.co.uk
Katso myös uutinen kuudennesta Harry Potterista:
http://hpfanit.nocrew.org/kirjat/kuudes.htm
Kirjastonkäyttötutkimukset tai Reijo Savolaisen arkipäivän tiedonhankintaa koskevat tutkimukset voisivat ehkä tulla kyseeseen. Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen kotisivujen kohdassa Julkaisut voi selailla tutkimustietokantoja. Osoite on http://www.info.uta.fi/julkaisut/index.html.
Gradutietokannasta poimin esimerkiksi vuonna 2002 tehdyn gradun suomalaisen poliisin tiedonhankinnasta:
Erva Kostiainen: Esitutkinnan tiedonhankinta: Tapaustutkimus tiedonhankinnan käytännöistä, rooleista, ongelmista ja tiedonlähteistä poliisin rikostutkinnassa.
Kirjasto ei välttämättä hanki aivan kaikkia sarjakirjoja kokoelmiinsa. Vastaava jännityskirjasarja, jonka aiheina ovat mm. muodonvaihdokset ja paranormaalit ilmiöt, on esim. Katherine Applegaten Animorphs-sarja. Voisit kokeilla sitä.
Suomesta hankitut cd-levyt kuuluvat normaalisti Yhdysvalloissa ja Australiassa käytössä olevista soittimista.
Tosin mahdollinen kopiosuojaus voi haitata cd-levyn kuuntelua esimerkiksi tietokoneen tai autostereoiden kautta, mutta kopiosuojaus voi haitata cd-levyn kuuntelua esim. tietokoneen tai autostereoiden kautta yhtä hyvin niin Suomessa kuin Yhdysvalloissa. Eli tässä ei ole merkitystä mistä cd-levy on ostettu.
Pääsääntöisesti kaikki Suomesta hankitut cd-levyt toimivat myös Yhdysvalloissa ja Australiassa käytössä olevissa kuuntelulaitteissa.
DVD-levyillä on käytössä aluekoodit jotka voivat estää Suomesta ostetun DVD-levyn toimimisen esim. Yhdysvalloissa.
Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta löytyi kaksiosainen teos vuodelta 1936 ja 1938. Jostakin syystä tekijä on luetteloitu eri tavalla eri osissa.
Raudonikas, W. J.
Naskal’nye izobraženiâ Onežskogo ozera i Belogo morâ = Les gravures rupestres des bords du lac Onéga et de la mer Blanche
Osa: čast’ 1
(Trudy Instituta antropologii, arheologii, ètnografii , Arheologičeskaâ seriâ ; T. 9:1)
Moskva : Izd-vo Akademii nauk SSSR , 1936
Ravdonikas, V. I.
Naskal’nye izobraženiâ Onežskogo ozera i Belogo morâ = Les gravures rupestres des bords du lac Onéga et de la mer Blanche
Osa: čast’ 2
(Trudy Instituta ètnografii , Arheologičeskaâ seriâ ; T. 10:1)
Moskva , 1938
Nämä käsittelevät Karjalan kaliiopiirroksia.
Ruotsin…
Teemme kirjastossa tiedonhakuja pyynnöstä mm. artikkelihakuja tietystä aiheesta. Pääsääntöisesti hakutulokset ovat viitteitä eli tieto missä lehdessä ja koska ao arvostelu on ollut. Asiakkaalle jää tehtäväksi tulla kirjastoon selaamaan ao lehdet ja ottamaan niistä esim. kopiot itselleen. Osa vanhemmista lehdistä saattaa olla selattavissa vain mikrofilmeinä kuten sanomalehdet. Mm. Aleksi-tietokannassa ei pysty hakemaan kustantajalla lainkaan vaan esim. arvostellun teoksen nimellä tai sen tekijällä. Samoja tietokantoja pääsee selaamaan myös asiakas itse kirjaston työasemilla.
Poikkeuksen viiteluettelotietokannoista tekee Media-arkisto, jossa ao artikkeli on suoraan luettavissa ja esim. tulostettavissa. Media-arkistoon pääsee samoin…
Opetusministeriön Historia 4 löytyy useammasta kirjastosta, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=opetusministeri%C3%B6n+historia… Helsingistä sitä löytyy Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston kokoelmasta sekä Eduskunnan kirjaston kokoelmista. Kaikki ovat avoimesti käytettäviä kirjastoja.
Talvisodan joukothan koostuivat jo lähtökohtaisesti valtaosaltaan reserviläisistä, joten talvisodasta, talvisodan taisteluista ja talvisodan joukko-osastoista kertovat teokset sivuavat siis enemmän tai vähemmän reserviläisiä, heidän käyttöään ja kohtaloitaan.
Yleistä talvisotakirjallisuuttahan on 70-vuotismuistovuonna julkaistu jälleen paljon, mutta nimenomaan reserviläisiä ja/tai heidän käyttöään koskevia teoksia ei ole ainakaan meidän tietoomme tullut kuluvana vuotena tai lähivuosinakaan.
On toki odotettavissa, että myös ensi vuonna talvisotaa käsittelevää kirjallisuutta julkaistaan paljon. On siis täysin mahdollista, että myös tämä tarkempi aihepiiri voi nousta esiin.
Aihepiiriähän voi lähestyä myös esimerkiksi tietyn joukko-osaston…
osoitteessa www.helmet.fi valitset "tarkennetun haun". Siinä hakutermiksi "kaunokirjallisuus", materiaaliksi cd ja kieleksi saksa. Listauksessa on yli 200 nimikettä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28kaunokirjallisuus%29%20f…
