Most read answers

Question Reads Rating Answered Open Answer
Onko kasvien vihreä väriaine lehtivihreää? 313 Kasvien vihreä väriaine on lehtivihreää eli klorofylliä. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:klorofylli
Olen kadottanut kirjan ja unohtanut kirjailijan nimen. Kirja on novellikokoelma jossa on humoristisia novelleja kalastuksesta. Kirjailija on englanninkielinen… 313 Kyseessä saattaisi olla Gerald V. Kussin pakinakokoelma Me kalahullut (1965). Epätäsmällisesti kuvausta vastaavia teoksia voisivat olla myös esimerkiksi ruotsista suomeksi käännetty Curt Lindhén humoristinen Mätäkuun kalajuttuja (1958) tai Norman MacLeanin lämminhenkinen perhokalastusromaani Ja keskellä virtaa joki (1976, suom. 1993).
Keräilyharraste on tuonut elämääni monta mielenkiintoista hetkeä. Kirjaosaston ohella olen viehtynyt Lomonosovin posliiniin sekä - banaalisti Alkonkin myymiin… 313 Lomonosovin posliinitehtaasta on kirjoitettu englanninkielinen historiikki: Galina Agarkova,  250 years of lomonosov porcelain manufacture St. Petersburg : 1744-1994 (1994). Kirjan saa lainaan mm. Vaara-kirjastoista: https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.201024 Vuonna 2011 museokeskus Vapriikissa Tampereelle oli esillä Lomonosovin posliinia, ja Vapriikin sivuilta löytyy tietoa aiheesta: http://vapriikki.fi/ei-kategoriaa/minullako-lomonosovin-posliinia/ Keräämiäsi viinipulloja on lukuisia värejä, mutta mitään listausta emme valitettavasti onnistuneet löytämään. 
Mikä hyönteinen, onko jokin puun tuholainen? 313 Voisi olla jokin lahkon Staphylinidae kuoriainen. http://insecta.pro/gallery/51844 Englanniksi Rove Beetles. Ne syövät puutarhassa muita hyönteisiä kuten punkkeja ja kirvoja eli ovat siten melko hyödyllisiä otuksia.  https://www.gardeningknowhow.com/garden-how-to/beneficial/rove-beetles-in-gardens.htm Luontoportissa on suomenkielinen kuvaus samasta ötökästä. https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/mika-otokka-10
Luin 90-luvulla nuortenkirjan, jännittävän romaanin, jonka päähenkilö oli nuori tyttö. 313 Voisikohan kyseessä olla Laila Kohosen kirja Linnavuoren Joho? Lisätietoa esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audba11602-a9bf-4d5b-8fe5-3….  
Mitä on "powdered peanut butter"? 313 "Powdered peanut butter" on tuote, jossa maapähkinät on paahdettu ja niistä on puristettu pois suurin osa niiden sisältämästä rasvasta ennen kuin ne on jauhettu. Varsinaiseen maapähkinävoihin verrattuna sen energiasisältö on siis pienempi. Jauheeseen on saatettu lisätä sokeria ja suolaa. Jauhetta voidaan käyttää sellaisenaan esim. smoothiehin tai leivontaan, tai siitä voidaan vettä lisäämällä tehdä levitettä. Lähde: Consumer reports -sivusto: https://www.consumerreports.org/healthy-snacks/is-powdered-peanut-butte… Suomeksi osumia näyttää löytyvän hakusanalla "maapähkinävoijauhe".  
Mitkä kirjastot eivät ole mukana Finnassa ja ovatko / eivätkö ne ole tulossa mukaan? 313 Hei ja kiitos kysymyksestä! Finnan verkkosivuilta löytyy tieto kirjastoista, joiden aineistot Finnassa on: https://www.finna.fi/Content/organisations Tätä et toki kysynyt mutta tietoa siitä, ketkä kirjastot ovat ehkä liittymässä ja ketkä eivät, ei ole saatavilla.  Kirjastot.fi:stä löytyy luettelo kirjastoista ja kirjastokimpoista: https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-consortium Sieltä voi halutessaan katsoa kirjastokimpat, jotka Finnaa käyttävät. Kirjastokimpat ja kirjastot päättävät itse palvelun, jonne oman verkkokirjaston liittävät.  Finnan kehittämisestä vastaa Kansalliskirjasto, heiltä voi toki tiedustella asiaa: https://finna.fi/Feedback/Home.     
Etsin 3 osaista kirjasarjaa. Kirjoittaja on muistaakseni britti nainen. 313 Kyseessä lienee Sally Greenin trilogia Puoliksi paha, Puoliksi villi ja Puoliksi poissa.
Etsin sellaista kansakoulun lukukirjaa, jota luettin 1960 luvulla. Siinä oli tarina Sepän Maijan merelle lähtö. 313 Teoksessa Lapsuuden isänmaa : Otavan IV lukemisto (toim. Alfred Salmela et al., Otava) on Hilda Käkikosken tarina Sepän Maija lähtee merille. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1952 ja siitä otettiin uusintapainokset vuosina 1955, 1962 ja 1964.  Kirjan eri painoksia on saatavana Suomen kirjastoissa. Saatavuuden voitte tarkistaa myös oman kirjastoverkkonne haulla. https://lastenkirjainstituutti.fi/ https://finna.fi/ https://outi.finna.fi/
Minkälainen arvosteluasteikko oli ylioppilaskirjoituksissa käytössä vuonna 1930- luvun alkupuolella? Pääsikö ylioppilaaksi esim. hylätystä suorituksesta… 313 Uusimismahdollisuus oli syksyllä. Arvosteluasteikko oli  Laudatur(L), Cum laude (C ),  Approbatur (A), Improbatur (I) Lähteitä: https://www.ylioppilastutkinto.fi/tietopalvelut/tietoa-ylioppilastutkin… https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvosana teos: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1326322__Ssivistyksen%20p… Kaarninen, Mervi: Sivistyksen portti: ylioppilastutkinnon historia
Kysyisisin sellaista asiaa että mihin kohtaan Lempäälässä Vanajavesi päättyy ja alkaa Tampereen Pyhäjärvi ja miten ylipäätään nuo Järvien rajat menee että… 313 Vanajaveden ja Pyhäjärven yhdistää Lempäälän kanava (Lempoisten kanava). Aluetta voi tutkia esimerkiksi merikartasta, joka löytyy ainakin Hämeenlinnan pääkirjastosta: - Merikarttasarja O, Tampere-Hämeenlinna (Merenkulkulaitos) Suomen ympäristökeskuksen Järviwikistä on helppo katsoa alueiden rajat: - https://www.jarviwiki.fi/wiki/Vanajaveden_-_Pyh%C3%A4j%C3%A4rven_alue_(… Tietoa Lempäälän kanavasta ja sen rakentamisesta: - Turkka Myllykylä: Suomen kanavien historia, Otava, 1991 (Suomen merenkulkulaitoksen julkaisu)      
Mitä tarkoittaa puolustusvoimien Lääkärintarkastusohje 1943 koodi "A II 56 c"? 313 LTO 1943:ssa on alaluokat 56a ("Synnynnäiset sydänviat"), 56a1 ("Pieni sydän. Pisarasydän") ja 56b ("Hermoperäiset, toiminnalliset sydänhäiriöt"), mutta luokkaa 56c ei tässä esiinny. Myöskään aiempi vuoden 1935 LTO ei tunne alaluokkaa 56c. A II -luokkaan olisi määrätty "tarkastettava, joka on taistelukelpoinen rintamaoloissa, mutta jonka palvelukelpoisuutta jokin vähäinen rakennevirhe, vika, vamma tai sairaus rajoittaa".
Mistähän voisi löytyä nuotit Tarja Lunnaksen esittämään kappaleeseen, jonka sanat alkavat näin. Haaveiden maa ,on se maa , minne joutsenet minut siivillään… 313 Kappale on nimeltään Haaveiden maa ja siihen on nuotit Tarja Lunnaksen sävelkokoelmassa Kaikki parhaat.
"Yhdysvaltoihin ei pääse opiskelemaan jos olet käynyt Neuvostoliitossa" Oliko tämä laki vai suositus vai mikä? 313 Kyse lienee ollut viisumianomusten käsittelystä ajan poliittisen ilmapiirin mukaisesti. Kylmän sodan aikana kaikenlaista yhteyttä toiseen osapuoleen saatettiin pitää mahdollisena vakoiluna. https://www.jfklibrary.org/learn/about-jfk/jfk-in-history/the-cold-war https://fi.usembassy.gov/wp-content/uploads/sites/243/2016/11/history-fi_049_076tt8393.pdf Nykyiset viisumiohjeet eivät mainitse mitään erityistä maata tai mielipidesuuntaa ei toivotuksi. Paremminkin huomio kiinnittyy riittävään kielitaitoon, opiskelu- tai työpaikkaan ja oleskelun määräaikaisuuden takaamiseen. Opiskeijoiden halutaan palaavan kotimaahansa. https://www.ustraveldocs.com/fi_fi/fi-niv-typefandm.asp#section2 sekä https://studies.helsinki.fi/ohjeet/…
Eräässä kotimaisessa elokuvassa käytettiin testamentistä nimeä kolostamentti tai sinne päin. Onkohan murre tai vanha sanonta. 313 Suomen murteiden sanakirja ei tunne tällaista sanaa. Suomen etymologisessa sanakirjassa testamentin selityksessäkään ei ole mitään viitteitä tällaiseen muotoon. Olisikohan tuo ollut huumoria elokuvassa? Kotimaisten kielten kielineuvonta osaa ehkä auttaa syvällisemmin.
Tässä lähes 50-vuotiaana yhtäkkiä tajuntaani jysähti, että olin hyvin lähellä jäädä orvoksi lapsena. Molemmat vanhempani olivat kuolemansairaita… 313 Hei, Yleensä lapsen jäädessä orvoksi, ottavat sukulaiset, usein isovanhemmat, lapsen huolettavakseen. Jos sukulaisista ei olisi löytynyt, olisi sijaishuolto ollut tarpeen. Sijaishuollon järjestämisen vaihtoehtoina olisi tässä kohtaa ollut perhehoito, lastenkoti tai koulukoti. Kuntien taloudellinen tilanne osaltaan ratkaisi, oliko kunnilla mahdollisuutta sijoittaa lapsia lastenkoteihin. Koulukodeista on todettu, että ne miellettiin lastensuojelun laitoshoidon ääripääksi ja usein näihin sijoitettiin jollain tavalla oireilevia lapsia tai nuoria. Luultavasti myös adoptio olisi ollut heti mahdollista ja toisaalta sijaisperheissä olleista sijaislapsista osa on myös adoptoitu myöhemmin.  Vuonna 1983 säädettiin uusi lastensuojelulaki, joka…
En saa kirjauduttua tähän uuteen printsysteemiin!(print.helkir) Hyväksyin vahvistuksen ja salasanakin on oikein, siitä huolimatta, se ei toimi! Mitäs nyt… 313 Omalta laitteelta tulostaminen on tosiaan aluksi harmillisen monimutkaista, sillä toimintatapa riippuu siitä, onko sinulla kirjastokortti vai ei. Ongelma voi olla myös sähköpostiosoitteessa. Oletan, että olet rekisteröitynyt print.lib.hel.fi-sivulla ja luonut omat tunnukset? Jos on näin, niin tulostaaksesi sinun tarvitsee vain lähettää sähköpostiviesti, johon olet liittänyt tulostettavan dokumentin, osoitteeseen print.helkir@gmail.com. Vahvistusviestin jälkeen voit noutaa tulosteen mistä Helsingin kirjaston monitoimilaitteesta kirjautumalla siihen omilla tunnuksillasi. Jos tämä ei kuitenkaan onnistu, kannattaa kysyä asiaa suoraan lähimmästä kirjastostasi, jossa voidaan tarkistaa järjestelmässä olevat sähköpostiosoitteet.…
Onko Suomen saamelaisperuskouluissa pakko opetella sekä suomea että ruotsia? 313 Sodankylän perusopetuksen opetussuunnitelmassa sanotaan näin: Oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluu vähintään yksi pitkä ja yksi keskipitkä kielen oppimäärä. Näistä on toinen kotimainen kieli (ruotsi tai suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Pitkiä oppimääriä ovat A-oppimäärät sekä ruotsin ja suomen äidinkielenomaiset oppimäärät. Keskipitkiä oppimääriä ovat B1-oppimäärät. Lisäksi opetuksen järjestäjä voi tarjota oppilaille valinnaisina ja vapaaehtoisina kieliopintoina eripituisia kielten oppimääriä. Lähde: https://peda.net/sodankyla/koulujen-sivut/ol22/luku15/15-4_oppiaineet/1…
Luin kauan sitten kirjasarjan, jossa seurattiin pojan kasvua kylmällä seudulla, Alaskassa, Grönlannissa tai vastaavassa. Hänen äitinsä oli yleinen nainen, joka… 313 Jørn Rielin trilogian nimi on ”Kertomuksia isien talosta”. Kirjassa kerrotaan Agojaraq pojan kasvutarinaa. Lapsen nuori eskimoäiti on aikoinaan lähtenyt tiehensä. Poika varttui omalaatuisten miesomaistensa huostassa hyvin etenkin sen jälkeen kun äitiä korvaamaan löydettiin eskimoperinteen mukaisesti omaehtoista kuolemaa harkitseva vanha nainen Aviaja, joka suostuteltiin pojan hoitajaksi: ”Hupaisa juttu koristaa kasvot”. Sarjaan kuuluvat myös: ”Meidän herramme ketunloukku” ja ”Ensitapauksen juhla”.
Minulla on Arabian kastikekulho, ehkä 1950 -luvulta, jonka pohjassa on kirjaimet F G. Internetistä en ole löytänyt tietoja muotoilijasta. 313 Marjut Kumelan ja Marja Blåfieldin kirjassa Keräilijän aarteet: Arabian astiastoja (ISBN 978-+51-0-36627-1) kerrotaan pohjan merkinnöistä s.154 näin: "Tehtaan sisäistä käyttöä varten jokaiselle esineelle on annettu mallitunnus, joka astioissa on kirjain tai kirjainpari. .... Vain poikkeuksellisesti mallitunnus vastaa suunnittelijan nimikirjaimia." Samasta teoksesta löytyy s. 146 malli FG, jota on valmistettu vuosina 1956-1965. Kastikeastian ovat muotoilleet Kaarina Aho ja Göran Bäck. Arabian taiteilijoista löytyy tietoa esim. Astiataivas liikkeen PDF tiedostosta. Linkki tiedostoon Kaarina Ahon lapsuudenkuva löytyy TaideArt sivustolta. Linkki sivulle.